Yskä

Yskä ei ole sairaus vaan yleisin hengityselinsairauksien aiheuttama oire. Muun muassa ylähengitysteissä sijaitsevien yskäreseptoreiden ärsytys saa aikaan yskänrefleksin, jolla elimistö pyrkii poistamaan reseptoreita ärsyttävän materiaalin keuhkoputkista, henkitorvesta ja kurkunpäästä. Yskä voi olla tyypiltään ns. kuivaa tai yskänrefelksin mukana poistuu eriteitä tai näiden sekamuotoa. Yleensä yskä alkaa aina kuivana ärsytysyskänä

Yskän oireen mukaisen hoidon puolesta on ristiriitaisia tuloksia. Perussyyn hoitoon ja tunnistamiseen tulee panostaa. Yskän pitkittyessä ovat jatkotutkimukset tarpeen.

Yleensä yskä on seurausta hengitystietulehduksesta ja nopean alun jälkeen rauhoittuu muutamassa viikossa. Pitkittyneenä yskänä pidetään yli kuukauden kestänyttä yhtämittaista tai jaksottaista yskää, jonka taustalta löytyy usein muitakin syitä kuin pelkkä tulehdus.

Yskän oireet

Yskä voi alkaa nopeasti tai vähitellen. Yskän luonteen ja yskösten laadun perusteella voidaan arvioida mikä yskän aiheuttaja mahdollisesti on. Yskän luonne riippuukin ratkaisevasti sen aiheuttajasta.

Nopeasti alkanut hengitystietulehduksen aiheuttama yskä on yleensä aluksi kuivaa, mutta voi pitkittyessään muuttua limaiseksi.

Pitkään, kenties vuosia jatkunut limainen yskä tupakoivalla potilaalla viittaa jatkuvaan keuhkoputkentulehdukseen (krooninen bronkiitti) ja keuhkoahtaumataudin (COPD/KAT) mahdollisuuteen. Joiden infektioiden yhteydessä (mykoplasma, klamydia) yskän voi jatkua pitkään vaikka infektio on parantunut.

Yskän aiheuttaja

Keuhkot

Yleisin akuutisti eli nopeasti alkaneen yskän aiheuttaja on virusten aiheuttama hengitystietulehdus. Tällöin yskä yleensä loppuu, kun tulehdus parissa viikossa paranee. Toisinaan yskä saattaa pitkittyä esimerkiksi poskiontelotulehduksen vuoksi, joista niistäkin suurin osa paranee ilman antibiootteja. Usein näkee myös määrättävän perusterveille ihmisille pitkittyneeseen flunssan jälkeiseen yskään antibiootteja keuhkoputken tulehdus diagnoosilla, mutta selvää näyttöä lääkityksen hyödystä ei ole.

Infektio-oirein alkaneen yskän takana voi olla myös alkava astma.


Tiettyjen tulehduksien (esim. hinkuyskä ja osin tavanomaisetkin virukset) yhteydessä yskä saattaa jatkua vielä parikin kuukautta tulehduksen hoitamisen jälkeen, mutta loppuu aikanaan itsekseen.

Muita äkillisen yskän aiheuttajia ovat mm. nuha, refluksitauti, keuhkokuume, sydämen vajaatoiminta, keuhkoveritulppa ja aspiraatio eli vieraan materiaalin joutuminen hengitysteihin.

Pitkittyneen yskän taustalla voi olla:

  • refeluksi eli ruuansulatuskanavaperäinen yskä
  • lääkkeiden haittavaikutukset (varsinkin ACE:n estäjät, beetasalpaajat, nitrufurantoiini)
    • tyypillisesti kuiva, ärsyttävä yskä
  • sydämenvajaatoiminta
  • keuhkokasvaimet
  • silikoosi
  • asbestoosi
  • homepölykeuhko
  • keuhkofibroosi
  • sarkoidoosi
  • krooniset keuhkotulehdukset (sisältää tuberkuloosin)
  • pitkittynyt hengitystietulehdus
  • alkava tai lievä astma
  • jatkuva, kroonistuva keuhkoputkentulehdus

Mikäli yskä jatkuu 1-3 kuukautta, on syytä hiljalleen olettaa taustalla olevan lisäksi mahdollisesti muitakin tekijöitä.

Yleisin syy tällöin on astma, joka alkuvaiheessa usein oirehtii pelkkänä pitkittyneenä ja/tai toistuvana yskänä ilman selviä hengenahdistusoireita. Jos henkilöllä on vielä saman aikaan atopia tai allergia on pitkittyneen yskän takana todennäköisesti astma.


Tupakoitsijoilla pitkittyneen yskän taustalla on monesti krooninen keuhkoputkentulehdus, mutta yskän muuttuessa erilaiseksi kuin aiemmin ja ehkä vaikeutuessa, on syytä tehdä perustutkimukset merkittävän keuhkoahtaumataudin tai keuhkosyövän poissulkemiseksi.

Nenänieluperäisen ärsytyksen eli takanielun limaisuuden taustalla on tavallisimmin kroonistunut nuha, joka on usein allerginen nuha. Liman valumisen nieluun ja sitä myötä yskänärsytyksen aiheuttaja voi olla myös poskiontelutulehdus.


Ruuansulatuskanavaperäisessä yskässä aiheuttajana toimii toistuva ruokatorven ja ylähengitysteiden yskänreseptoreiden ärsytys, joka johtuu mahalaukun happaman sisällön pääsystä takaisin ruokatorven puolelle ja hengitysteidenkin puolelle, jopa keuhkoputkiin saakka.

Samalla henkilöllä on hyvin tavallisesti samanaikaisesti kaksi tai kolme edellä olevista syistä yhtä aikaa aiheuttamassa yskää, esimerkiksi astma, allerginen nuha ja refluksitauti, jolloin diagnostiikka ja hoitokokeilut edellyttävät huolellisuutta.

Lievän sydämen vajaatoiminnan ensioire voi olla öisin esiintyvä yskä.

Sydän- ja verenpainelääkkeinä käytetyt ACE-estäjät ja beetasalpaajat voivat aiheuttaa hankalaakin, usein kuivaa ärsytysyskää, joka loppuu näiden lääkkeiden käytön lopettamisen jälkeen.
 

Veriyskän syitä ovat:

  • tulehdukset
  • kasvaimet
  • sydän- ja verisuoniperäiset syyt
  • rintakehän vammat

Usein suuhun tuleva veri on peräisin nenästä tai nielusta, mutta yskösten mukana tuleva veri on todennäköisemmin keuhkoperäistä. Pääsääntöisesti veriyskän syynä alle keski-ikäisillä on hengitystietulehdus, keuhkoveritulppa (keuhkoembolia), tuberkuloosi, keuhkokuume tai keuhkoputken laajentumat (bronkiektasiat). Keski-ikäisillä tai vanhemmilla syynä voi olla lisäksi keuhkosyöpä, varsinkin jos henkilö tupakoi.

Diagnoosi

Yskä on sinänsä helppo todeta, mutta yskän taustalla olevan tilan selvittämiseksi on taustatietojen lisäksi usein tehtävä selventäviä tutkimuksia.

  1. Pitkittynyttä yskää tutkittaessa otetaan yleensä keuhkokuva, jolla pyritään sulkemaan pois ne keuhkojen sairaudet, jotka aiheuttavat muutoksia keuhkokuvassa
     
  2. Yskösnäytteiden tutkiminen voi helpottaa diagnoosin tekoa varsinkin niissä tilanteissa, kun keuhkokuvassa ei näy poikkeavia muutoksia
     
  3. Erilaisista verikokeista on usein hyötyä esimerkiksi selviteltäessä infektion mahdollisuutta
     
  4. Astmaa epäiltäessä tehdään usein erilaisia puhalluskokeita (PEF-mittaus, spirometria) ja kontrolloitu hoitokokeilu
     
  5. Ruuansulatuskanavaperäistä syytä epäiltäessä tehdään usein pitkäkestoinen ja riittävän tehokas lääkehoitokokeilu, mitataan ruokatorven pH-arvoja ja/tai tehdään ruokatorven tähystys
     
  6. Keuhkojen tähystystä (bronkoskopia) käytetään mm. keuhkokuvassa näkyvän muutoksen tutkimisessa ja lisätutkimuksena, mikäli diagnoosi jää avoimeksi oireilun edelleen vain jatkuessa.

Lue lisää:

Yskän omahoito

Mikä avuksi jatkuvaan yskään?

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.