Visvasyylä (kondylooma)

Visvasyylä eli kondylooma on papilloomaviruksen aiheuttama sukupuolitauti, joka aiheuttaa syylämäisiä muodostelmia sukupuolielinten alueella. Muiden sukupuolitautien tavoin visvasyylä tarttuu pääasiallisesti sukupuoliyhdynnässä. Visvasyylä ei yleensä aiheuta mitään oireita, voi olla jopa näkymätön, mutta se on yhdistetty lisääntyneeseen syöpäriskiin.

Visvasyylä (kondylooma), oireet

Visvasyylä aiheuttaa syylämäisiä muodostelmia sukupuolielinten alueelle. Miehillä tyyppipaikat ovat terskan (kuva) ja esinahan  (kuva) alue, naisilla emättimen (kuva) ja kohdunkaulan seutu. Syyliä voi esiintyä myös peräaukon (kuva) seudulla, välilihan alueella ja virtsaputkessa (kuva). Kutinaa ja kirvelyä virtsatessa saattaa myös ilmetä. Vain noin 15 prosentille sairastuneista ilmaantuu tyypillisiä kukkakaalimaisia syyliä. Yleensä syylät ovat matalia, lähes tunnistamattomia muutoksia, joista ei välttämättä ole suurempia oireitakaan. Tällaiset muutokset jäävät kiinni lähinnä PAPA-näytteessä tai lääkärin suorittamassa kivuttomassa etikkahappopenslauksessa.

Aiheuttaja

Visvasyylän aiheuttaa HPV, ihmisen papilloomavirus. Virus tarttuu limakalvokontaktissa. Tartunta edellyttää limakalvovauriota, jolloin virus pääsee kohdesolukkoonsa. Itämisaika on suhteellisen pitkä, yleensä 1-6 kuukautta, mutta joskus sitäkin pidempi, jopa vuosia.

Diagnoosi

Miehen kukkakaalimainen visvasyylä on usein todettavissa yleislääkärin tutkimuksessa tyypillisestä ulkonäöstä. Samoin naisen visvasyylä voidaan todeta ulkonäön perusteella (ks. kuvia). Naisilla visvasyylä voidaan todeta myös PAPA-näytteestä. Mikäli visvasyylädiagnoosi on epävarma, voidaan syylämäisestä muutoksesta ottaa koepala. Tarvittaessa voidaan järjestää käynti gynekologin, ihotautilääkärin tai urologin vastaanotolla. Matalat visvasyylät jäävät usein lääkärintutkimuksessa huomaamatta. Matalat syylät voivat näkyä PAPA-näytteessä sekä etikkahappopenslauksessa.

Visvasyylä (kondylooma), hoito

Monia potilaita joudutaan hoitamaan usein ja käyttäen eri hoitomuotoja. Kondyloomien paikallishoidolla pyritään poistamaan näkyvät muutokset ja tehostamaan elimistön omaa puolustusjärjestelmää.

Miehillä syyläisiä alueita voidaan hoitaa paikallishoidoin penslaamalla ja voitein. Podofyllotoksiinia käytetään kolmena peräkkäisenä päivänä kahdesti vuorokaudessa. Imikimodi on voidevalmiste joka toimii immuunivasteen muuttajana. Voidetta käytetään joka toinen ilta. Tämän lisäksi käytetään jäädyttämistä, laseria, kirurgista syylien poistoa ja polttamista sähköllä. Varsinkin yksittäisten syylien hoidossa kylmäkäsittely (kryohoito) tai kirurginen poisto ovat sopivia menetelmiä. Peräaukon ja virtsaputken suun alueen visvasyylät ovat vaikeita hoitaa ja niihin sopii parhaiten laser.

Naisillakin voidaan käyttää paikallishoitoja, niitä ei kuitenkaan saa käyttää raskauden aikana. Ulkonevat synnytyskanavaa ahtauttavat kondyloomat tulee poistaa ennen synnytystä. Raskauden aikainen HPV-infektio ei kuitenkaan ole aihe keisarinleikkaukseen.

Kondyloomilla on taipumusta uusia. Yksittäiset hoidetut kondyloomat uusivat jopa 30-50 prosentissa tapauksista hoitomuodosta riippumatta.

HPV-infektioita vastaan on kehitetty rokote, jota on tällä hetkellä saatavilla kahtena eri valmisteena (Cervarix ja Gardasil). Rokote (Cervarix, HPV-tyypit 16 ja 18)) ei suojaa kaikilta syyliä aiheuttavilta virustyypeiltä, mutta kuitenkin tärkeimmiltä syöpää aiheuttavilta, ja tutkimusten valossa rokotteilla onkin mahdollista estää kohdunkaulansyövän ilmaantuminen. Gardasil -rokote sisältää lisäksi HPV-tyypit 6 ja 11, joten suoja on olemassa myös kondyloomalle useimmissa tapauksissa. Paras teho syövän ehkäisyssä saadaan, kun rokote annetaan varhaispuberteetti-iässä ennen sukupuolielämän aloitusta.

Seuranta


Vaikka visvasyylillä onkin taipumusta uusia, tutkimusten mukaan jopa 80-90 prosenttia viruksen kantajista paranee lopulta kahden vuoden kuluessa, hoidettiinpa syyliä tai ei. Tämä johtuu siitä, että elimistön oma immuunijärjestelmä lopulta saa yliotteen ja onnistuu häätämään viruksen. Toisaalta, koska tiedetään että papilloomavirusinfektio on yksi merkittävä kohdunkaulan syövän riskitekijä, virusta kantavien naisten tulee olla säännöllisessä gynekologisessa seurannassa, kunnes solumuutokset todetaan parantuneiksi PAPA-kokeissa. Yleensä PAPA-koetta seurataan vuosittain, ja HPV-infektion hoidot keskitetään heihin, joilla solumuutokset eivät seurannassa parane itsekseen.

Miehillä syylät ovat useimmiten havaittavissa, jolloin seurannan merkitys ei ole niin suuri. Papilloomavirusinfektion merkitys miesten syövissä on vielä epäselvä, mutta epäilyt esim. suun alueen syöpiin ovat olemassa.

Periytyvyys

Visvasyylä ei periydy.

Yleisyys

Visvasyylä on erittäin yleinen sairaus. Tutkimusten mukaan noin 80 prosenttia ihmisistä on jossain elämänsä vaiheessa sairastanut visvasyylän. Useimmilla sairaus on ollut niin oireeton, että se on jäänyt huomaamatta. Erään tutkimuksen mukaan jopa 30-50 prosentilla seksuaalisesti aktiivista aikuisista on papilloomavirusinfektio, mutta vain yhdellä prosentilla on näkyviä muutoksia.

Ennuste

Naisilla hoitamaton visvasyylä tiedetään kohdunkaulan syövän riskitekijäksi. Visvasyylällä on taipumus uusiutua, minkä vuoksi uusintahoidot voivat olla tarpeen. Aikaa myöten elimistö kuitenkin kehittää vasta-aineita papilloomavirusta vastaan, mikä johtaa taudin lieventymiseen, ja useimmiten spontaaniin paranemiseen. Pienellä osalla potilaista infektio jää pysyväksi, jolloin limakalvo voi vaurioitua ja kehittyä syöpää edeltävä muutos. Suomessa todetaan vuosittain noin 200 uutta kohdunkaulan syöpää ja lähes kaikki ovat yhteydessä HPV-infektioon.

Linkit

Sukupuolitaudit: Käypä hoito -suositus

Sexually Transmitted diseases - MedlinePlus

Papilloomavirus ja kohdun syöpä (BBC News)

Genital Warts, www.dermnet.com, kuvia visvasyylistä

Genital Warts images, www.dermnetnz.org , kuvia visvasyylistä

Viitteet

The Merck Manual, 16th edition


Sukupuolitaudit (Duodecim, 2. painos, 2003)

Laboratoriotutkimukset: Papa-koe

Potilasohje: Papa-koe

Lomake: Papa-seurantakortti

Lääkärikirja: Kohdunkaulan syöpä

Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 29.9.2010.

3 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
hyi vittu
Vierailija (ei varmistettu)
samaa mieltä
Vierailija (ei varmistettu)
Minusta on käsittämätöntä ettei tämän HPV:n ja kondylooman ehkäisystä ja vaaroista ole puhuttu enempää, ottaen huomioon kuinka yleinen se on. Aina vaan toitotetaan kondomin käytöstä mutta ei se mitään estä. Varsinkaan kun ottaa huomioon kuinka näkymätön tämä kiusalainen on. Seksiä harrastaessa käytetään myös suuta, käsiä, ja ainakin pidemmissä suhteissa ilman suojausta, yms. Lähes kaikki seksuaalisesti aktiiviset aikuiset ovat altistuneet HPV-viruksille, osa sairastanut kondylooman, osa kantaa virusta tietämättämään. Jotkut näistä viruksista aiheuttavat kohdunkaulansyövän lisäksi myös muita syöpiä kuten kurkkusyöpää, myös miehillä. Miksi tällä hetkellä ei kaikkia nuoria rokoteta näitä HPV:n vaarallisia muotoja vastaan? Pitkään vain naisilla ollut jotain papa-kokeita ja seulontoja. Mitä hyötyä niistä on kun tartunta on jo tapahtunut! Miksi miehiä ei rokoteta ollenkaan?! Kaikki pitäisi rokottaa kyseisen taudin varalta koska se on mahdollista. Ei ole koskaan neuvottu tai tarjottu rokotusta. EI VOI YMMÄRTÄÄ!

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.