Virtsatietulehdus

Virtsaelimiä ovat munuaiset sekä ylemmät ja alemmat virtsatiet. Ylempiin virtsateihin kuuluvat munuaisaltaat ja niistä lähtevät virtsanjohtimet. Virtsanjohtimet päättyvät virtsarakkoon, joka yhdessä rakosta alkavan virtsaputken kanssa muodostaa alemmat virtsatiet. Virtsaelinten tehtävänä on pitää yllä elimistön suola- ja vesitasapainoa sekä poistaa ylimääräinen neste ja kuona-aineet elimistöstä virtsan muodossa.

Virtsatieinfektio on yleensä bakteerin aiheuttama. Kun tulehdus rajoittuu virtsaputkeen ja -rakkoon, puhutaan kystiitistä (virtsarakon tulehdus), ja kun tulehdusta on munuaistasolla asti, puhutaan pyelonefriitistä (munuaisen ja munuaisaltaan tulehdus).

Virtsatietulehdus ja oireet

Kystiitissä eli rakkotason tulehduksessa tyypillisiä oireita ovat tihentynyt pissaamisen tarve ja kirvely pissatessa. Virtsa voi olla sameaa, veristä ja se voi tuoksua voimakkaalle. Jos oireina on kylki- ja/tai selkäkipua sekä kuumeilua ja pissanäytteessä löytyy tulehduksen merkit, niin kyseessä on mahdollisesti munuaistason tulehdus. Tällöin voi esiintyä myös pahoinvointia ja yleiskunnon laskua. Vanhuksilla virtsatieinfektioon voivat viitata virtsankarkailu, virtsaumpi tai pelkkä sekavuuskin.

Aiheuttaja

Virtsatieinfektion aiheuttavat peräaukon ympäristön bakteerit, jotka pääsevät kipuamaan virtsaputken kautta virtsarakkoon. Naisilla miehiä lyhyempi virtsaputki tekee taudinaiheuttajien nousun helpommaksi. Yleisimmin kyseessä on E. coli –niminen bakteeri (kolibakteeri). Myös Staphylococcus saprophyticus, enterokokit ja klebsiellat sekä harvemmin Pseudomonas- ja Proteus-lajit voivat aiheuttaa tulehduksen.

Toistuvien virtsatieinfektioiden riskitekijöitä ovat heikentynyt limakalvopuolustus (esim. vaihdevuosien takia), sukupuoliyhdyntä, kulkuesteet virtsateissä (esim. virtsatiekivi, eturauhasen liikakasvu), virtsanjohdinten toimintahäiriö, huonontunut rakon tyhjeneminen (esim. diabeteksen seurauksena) ja virtsarakon katetrointi.

Diagnoosi

Taudinmääritys perustuu tyypillisiin oireisiin ja tarvittaessa otettavaan virtsakokeeseen (liuskakoe ja/tai bakteeriviljely). Jos kyseessä on perusterve nainen, jolla ei ole riskitekijöitä, voidaan lääkitys aloittaa pelkän oirekuvan perusteella.

Bakteeriviljely tulisi suorittaa, kun potilas on:

  • mies
  • lapsi
  • sairaalahoidossa/sairaalasta vasta kotiutunut
  • raskaana oleva nainen

tai

  • kun hoitovaste on huono
  • oireita on ollut useita päiviä
  • tulehdus uusii vähintään kahdesti vuoden sisällä
  • epäillään munuaistason infektiota
  • potilaalla on pissakatetri
  • virtsateiden sairaus
  • potilaan infektioiden torjunta on heikentynyt (diabetes, säde- tai sytostaattihoito).

Viljelyllä voidaan selvittää aiheuttajabakteeri ja sen herkkyys eri antibiooteille. Munuaistason infektiota epäiltäessä tutkitaan myös verikokeita (esimerkiksi CRP, PVK).

Virtsatietulehduksen hoito

Yleisin virtsatietulehdus naisella on äkillinen komplisoitumaton rakkotason tulehdus (kystiitti). Sitä hoidetaan suun kautta otettavilla antibiooteilla. Hoitoaika on yleensä 3-7 vuorokautta. Eniten käytettyjä antibioottivaihtoehtoja ovat trimetopriimi, nitrofurantoiini ja pivmesillinaami. Jos tulehduksia esiintyy vähintään kolme kertaa vuodessa, voidaan harkita 3-12 kuukauden mittaista estolääkitystä pienellä annoksella. Joskus virtsatieinfektio ilmaantuu tyypillisesti yhdynnän jälkeen. Tällöin voidaan kokeilla kerta-annoksellista omahoitoa.

Myös munuaistason tulehduksia voidaan hoitaa suun kautta otettavilla antibiooteilla kotona, jos potilas on hyväkuntoinen. Tällöin voidaan käyttää sulfa-trimetopriimia tai fluorokinoloneja. Hoitoaika on 10-14 vuorokautta vasteen mukaan. Huonokuntoisten, yleisoireisten ja korkeakuumeisten potilaiden antibioottihoito aloitetaan sairaalassa joko suun kautta tai suonen sisäisesti.

Terveiltä aikuisiltakin voi joskus löytyä bakteereja virtsasta. Tällöin ei kuitenkaan tarvita antibioottihoitoa, sillä oireeton bakteerivirtsaisuus ei aiheuta terveysriskiä. Raskaana olevilla naisilla se sen sijaan lisää munuaistason tulehduksen ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä ja on syytä hoitaa.

Lue lisää: Lasten virtsatulehdukset

Ennaltaehkäisy

Rakkotulehdusta voi yrittää ehkäistä esimerkiksi juomalla runsaasti (yli 2 litraa vuorokaudessa), pissaamalla säännöllisesti (päiväsaikaan 3 tunnin välein), pissaamalla yhdynnän jälkeen, hygieniasta huolehtimalla, välttämällä kylmettymistä ja ummetusta. Tieteellinen näyttö näiden konstien tehosta puuttuu.

Seuranta

Normaalisti rakkotulehduksen paranemista ei tarvitse kontrolloida virtsanäytteellä. Jos kuurin päätyttyä kuitenkin esiintyy edelleen oireita, on virtsakoe aiheellinen. Samoin, jos kyseessä on munuaistason tulehdus tai potilas kuuluu riskiryhmään (esim. munuaissairaus, raskaus).

Virtsatietulehduksen yleisyys

Vuodessa hoidetaan noin 250 000 virtsatietulehdusta avohoidossa. Kyseessä on toiseksi yleisin lääkärin vastaanotolle johtava infektio hengitystietulehdusten jälkeen. Noin 50 % naisista sairastaa vähintään yhden virtsatieinfektion ja riski sairastua lisääntyy selvästi vaihdevuosien jälkeen. Nuorilla ja keski-ikäisillä miehillä kystiitti on harvinainen.

Oireetonta bakteerivirtsaisuutta esiintyy noin 9,3 %:lla yli 65-vuotiaista ja jopa 50 %:lla yli 80-vuotiaista naisista.

Ennuste

Normaali komplisoitumaton rakkotason tulehdus paranee antibioottihoidolla yleensä hyvin.

Seulonta

Naisilta otetaan alkuraskaudessa virtsaviljely oireettoman bakteerivirtsaisuuden löytämiseksi ja hoitamiseksi.

Lähteet

Ikäheimo R ym. Käypä hoidon potilasversiot: Kirvelevä vaiva. 2000;15:61-2.

Mikstra. Käypä hoito. Virtsatie-infektion potilasohje. Duodecim 2000.

Ikäheimo R. Aikuisten virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoito. Suomen lääkärilehti 2001;56:45-8.

Ikäheimo R. Virtsatieinfektioiden hoito. Lääkärin CD 2004.

Mikstra-työryhmä. Virtsatietulehduksen hoitokäytännön muutokset 1998-2002. Suomen Lääkärilehti 2004;59:2820-2.

Suomen nefrologiyhdistys ja yleislääketieteen yhdistys. Käypä hoito. Virtsatieinfektiot. Duodecim 2000;116:782-96.

Reuters Health. Urinary tract infection.

National kidney and Urologic Diseases Information Clearinghouse (NKUDIC). Urinary tract infections in adults.

Tarkastajalääkäri on tarkistanut tekstin 19.10.2010.

Lue myös:

Mitä virtsatietulehdus on?

4 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
Virtsatieinfektion ainoa oire voi olla myös tihentynyt virtsaamisen tarve yöaikaan, vaikka päivällä tihentynyttä tarvetta ei ilmenekään.
Vierailija (ei varmistettu)
Voiko karpaloiden ja puolukoiden syöminen myös ärsyttää rakkoa, kun ovat niin happamia?
Vierailija (ei varmistettu)
Voiko karpaloiden ja puolukoiden syöminen myös ärsyttää rakkoa, kun ovat niin happamia?
Vierailija (ei varmistettu)
Virtsatientulehduksen mahdollisia syitä: 1. Astianpesukoneessa muhivat virtsatientulehdusta aiheuttavat bakteerit ja siirtyvät ihmisten elimistöön astioiden mukana. Pese astiat käsin! 2. D-vitamiinin puutos. Syö apteekista ostettuja D-vitamiini- ja kalaöljykapseleita läpi vuoden! 3. Mitä aloit syömään (virtsatientulehduksien alkamisen aikaan), mitä et ennen syönyt? Kartoita tämä/nämä ja jätä ne pois ruokavaliostasi, vaikka niiden terveellisyydestä kuinka kohkattaisiin. 4. Väärä partneri?

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.