Liikunta ja verenpaine

Kohonnut verenpaine on eräs tärkeimmistä sydänsairauksien riskitekijöistä. Koholla oleva verenpaine liittyy usein ylipainoon, jotka molemmat ovat merkittäviä riskitekijöitä erityisesti sepelvaltimotaudille. Vaikka ikä ja perintötekijät vaikuttavat verenpaineeseen, on elämäntavoilla keskeinen merkitys kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa. Niinpä painon pudottaminen, suolan käytön vähentäminen, kohtuullinen alkoholin käyttö, stressin välttäminen ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen laskevat sekä sydämen pumppausvaiheen aikaista systolista, että sydämen lepovaiheen aikaista diastolista painetta huomattavan paljon.

Säännöllinen kestävyysliikunta alentaa verenpainetta merkittävästi

Vapaa-ajan aktiivisilla liikunnan harrastajilla verenpainetaudin riski on noin 25 % pienempi verrattuna vain vähän liikuntaa harrastaviin. Tieteellinen näyttö säännöllisen liikunnan verenpainetta alentavasta vaikutuksesta onkin vakuuttava ja puhutteleva. Kestävyystyyppinen liikunta alentaa sekä lepo-, että kuormituksen aikaista verenpainetta normaalin (normotensiivinen) - ja kohonneen verenpaineen (hypertensiivinen) omaavilla henkilöillä. Vähintään neljän viikon mittainen kestävyysharjoittelu, 3-5 kertaa viikossa, 30–60 min kerrallaan, teholtaan noin 50–70 % sydämen maksimisykkeestä vähentää systolista ja diastolista lepoverenpainetta merkittävästi (-3/-2 mmHg normotensiivisillä ja -8/-6 mmHg hypertensiivisillä). Päivittäisestä kestävyysliikunnan harrastamista palkitaan lisäksi suuremmalla verenpaineen alenemalla, kuin mitä saavutetaan liikunnalla 3 kertaa viikossa.

Myös kuntosaliharjoittelu on suositeltavaa ja tehokasta

Aikaisemmin vallalla oli käsitys, että kuntosaliharjoittelu kohottaa verenpainetta liiaksi harjoittelun aikana. Uudet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että nykysuositusten mukainen kuntosaliharjoittelu sopii hyvin harjoittelumuodoksi kohonneen verenpaineen hoidossa. Kuntosalitreeniä suositellaan toteutettavaksi mieluummin kuntopiirityyppisenä pienillä vastuksilla ja runsaasti toistoja sisältäen. Lisäksi lihaskuntoharjoittelua kannattaa yhdistää kestävyysliikuntalajeihin.

Liikunnan verenpainetta alentavat vaikutusmekanismit

Lisääntynyt liikunnan määrä aiheuttaa muutoksia verenvirtauksessa, verisuonten ääreisvastuksessa, verisuonten painetta aistivissa reseptoreissa sekä sympaattisen hermoston aktiivisuudessa. Lisäksi verisuonia laajentaa valtimon sisäseinämän (endoteelin) erittämä typpioksidi. Säännöllisen liikunnan vaikutuksesta myös kudosten insuliiniherkkyys paranee. Kun edellä mainittujen mekanismien lisäksi kehon rasvakudos pienenee, nähdään yhteisvaikutuksena liikuntaharjoittelujakson jälkeen tehokas verenpaineen lasku. Tämä tarkoittaa hyvää myös sydämelle, sillä sydämen pumppaustyö helpottuu.

Liikunta on kustannustehokas ”lääke”

Liikunnalla on selvästi lääkkeenomaisia vaikutuksia kohonneeseen verenpaineeseen. Liikunta muistuttaa verenpainelääkettä myös niin, että sitä on nautittava säännöllisesti päivittäin. Terveystaloudellisesti yhtälö on motivoiva, eikä ainoastaan yksittäisen ihmisen vaan myös yhteiskunnan näkökulmasta, unohtamatta liikuntalääkkeen kiistatonta kansanterveydellistä merkitystä. Käytännön aloitusohjeena aiemmin vain vähän liikuntaa harrastaneille toimii hyvin esimerkiksi päivittäinen vähintään puolen tunnin kävely, jonka voi myös pilkkoa muutamaan lyhyempään jaksoon. Liikunta on mitä suurimmissa määrin sydämesi ystävä.

1 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
Lääkäreiden pitää antaa nämä suositukset potilaille joilla on verenpainetauti.

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.