Äidinmaidon vaikutukset

Lapsen tulehdussairaudet

Äidinmaidossa on joukko tulehdusta estäviä tekijöitä, erityisesti IgA-vasta-aineita, jotka pitävät elimistössä useita tunteja imetyksen jälkeen alhaisen bakteeritason. Äidinmaidon suojatekijät peittävät suoliston seinämät ja tuhoavat bakteereja jo ennen kuin ne ehtivät vaikuttaa lapseen. Rintaruokinnan on todettu vähentävän korvatulehduksia ja teoria vahvistuu sen mukaan mitä pidemmän ajan lasta on imetetty. Erään tutkimuksen mukaan rintamaitoa 12 kk saaneilla lapsilla esiintyi 19 % vähemmän korvatulehduksia.

Ruoka-allergia

Tutkimustulokset imetyksen vaikutuksesta atopiaoireisiin ja eri ruoka-aineille herkistymiseen ovat ristiriitaisia. Rintaruokinnan hyöty mahdollisen ruoka-allergian ehkäisyssä perustuu äidinmaidon mukana tuleviin suojatekijöihin ja suoliston bakteerikasvua ohjaaviin tekijöihin. Vastasyntyneen ruuansulatuskanava kehittyy nopeammin, kun hän saa äidinmaitoa.

Äidinmaidon koostumus vaihtelee eri vaiheissa imetystä ja eri imetyskerroilla. Ennenaikaisesti synnyttäneen äidin maito on erilaista kuin täysiaikaisen lapsen syntymän jälkeen vastaten näin syntyneen lapsen ravinnon tarpeeseen. Äidin ravinnolla ei arvioida olevan suurta merkitystä maidon koostumukseen.

Ruoka-allergioiden suhteen suositellaan kaikille imeväisikäisille täysimetystä kuuden kuukauden ikään asti. Raskauden ja imetyksen aikana äidin tulisi välttää vain niitä ruoka-aineita, joista vauva tai äiti itse saa oireita. Muutoin lapsen ruoka-aineallergioiden ehkäisyyn ei suositella nykyään raskauden- tai imetyksen aikaista välttämisruokavaliota toisin sanoen kananmunaa välttämällä ei voi taata, että lapsi ei saisi kananmuna-allergiaa.

Jos äidin oma maito ei riitä, suositellaan käytettäväksi tavallista lehmänmaitopohjaista korviketta. Hydrolysoituja erityiskorvikkeita käyttämällä ei saada tarvittavaa hyötyä kuin korkeintaan tilanteessa, jossa molemmilla vanhemmilla on allergiatausta. Silloinkin 50 erityisvalmistetta käyttävästä lapsesta vain yksi lapsi välttää maitoallergian. Mikäli imetys onnistuu kuusi kuukautta, ei erityisvalmisteiden käytöstä ole hyötyä.

Lapsen älyllinen kehitys

Pitkään on epäilty (ja viimeaikaiset tutkimukset osittain vahvistavat), että imetyksellä olisi yhteys lapsen myöhempään älykkyyteen. Eräs tutkimus osoitti, että yli 7 kk kestänyt imetys nosti mitattavaa älykkyyttä nuorella aikuisiällä. Tuloksen ajatellaan perustuvan ajatusmalliin, että ruokinta voimistaa aivokuoren toimintaa ja imetys ruokkii toiminnallisesti myös lapsen aivoja. Ilmiötä tutkittaessa on huomattu, että ensimmäiset kolme kuukautta ovat kriittisimmät.

Lapsen paino ja diabetes

Vastasyntyneen lapsen paino putoaa syntymän jälkeen 5-7 %:a ja lapsi saavuttaa syntymäpainonsa täysimetettynä kahden viikon kuluessa.

Länsimaisten lasten elinpaino on koko ajan nousemassa. Suurin syy on varmasti liian energiapitoinen ravinto ja vähäinen liikunta. On myös esitetty, että tarpeeksi pitkään jatkunut (noin 7 kk) imetys laskee merkittävästi ylipainoisuuden riskiä myöhemmällä lapsuusiällä. Varhain aloitettu lehmänmaidon antaminen ja valmisruuan nitriittipitoisuus sekä lapsuusajan lihavuus näyttäisivät lisäävän tyypin 1 diabeteksen esiintyvyyttä.

Äidin luusto

Osa on epäillyt, että pitkä imettäminen heikentää äidin luustoa, koska äidinmaidossa menetetään merkittäviä määriä luuston rakennusaineita. Nykykäsityksen mukaan synnytyksen jälkeinen luukato äidillä on tilapäistä ja luonnollista.

Terve äiti tuottaa imetyksen ensimmäisten kuuden kuukauden aikana maitoa noin 700-750 g päivässä. Tässä määrässä on kalsiumia noin 200-300 mg. Normaalia kuukautiskiertoa säätelevä hormonijärjestelmä on lamaantunut synnytyksen aikana ja lamaus jatkuu imetyksen aikana. Tämä laskee äidin estrogeenipitoisuutta elimistössä. Estrogeeni on tärkeä hormoni myös luun muodostuksessa. Luuntiheys laskee puolen vuoden imetyksen aikana noin 3-7 prosenttia. Luuntiheys korjaantuu synnytyksenaikaiselle tasolle kuukautisten alkamisen jälkeen - imetyksestä huolimatta.

Artikkelin on tarkastanut TtM Ulla Kristiina Paananen, imetysohjaajakouluttaja, kätilötyön lehtori Oulun seudun ammattikorkeakoulusta 20.12.2007.

Lähteet:

The Breastfeeding Answer Book. Revised Edition. La Leche League International. USA 1998.

Lauwers, J. & Swisher, A: Counseling the Nursing Mother. A Lactation Consultant's Guide. Jones and Bartlett Publishers, Inc. 2005

Unicef

WHO

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.