Välilevyn pullistuma | Terve.fi
Artikkeli
Välilevyn pullistuma
Lue lisää aiheesta: Välilevyn pullistuma

Lannerangan välilevyn pullistuma on (yleensä) selkärangan alempien nikamien välissä olevan välilevyn rakenteellinen vaurio, jossa välilevyn pehmyt sisältö pullistuu selkäydinkanavaan aiheuttaen kipuoireita. Kansan suussa vaiva kulkee iskiaksen nimellä, mutta usein iskiakseksi kutsutaan sellaisiakin selkävaivoja, joissa selvää pullistumaa ei todeta.

 

OireetAlaselän hermopunos

Välilevyn pullistuman oireena on tyypillisimmillään alaselän kipu, joka säteilee toiseen alaraajaan ja aiheuttaa raajassa puutumistuntemuksia. Siihen voi liittyä myös alaraajan heikkoutta. Tutkittaessa voidaan todeta jalan reflekseissä häiriöitä.

Joskus harvinaisena oireena voi olla virtsan ja ulosteen pidätyskyvyn häiriöitä, virtsaumpi ja peräaukon seudun tunnottomuutta. Kyseistä tilaa kutsutaan cauda equinaksi. Cauda equina on vakava tilanne ja vaatii välitöntä lääkärin arvioita, toisin kuin tavallisempi välilevyn pullistuma.

Aiheuttaja

Välilevyn pullistuma voi olla tapaturmankin aiheuttama, mutta useammin taustalta kuitenkin löytyy välilevyn rakenteellinen heikkous. Rakenteellinen heikkous johtaa välilevyn pehmeän sisällön pullistumiseen selkäydinkanavan suuntaan, jossa se aiheuttaa hermojuurten puristusta ja säteilykipuja. On myös esitetty teorioita siitä, että välilevyn pehmeä sisusmateriaali olisi hermoja ärsyttävää, jolloin tyypillisiä oireita voisi tulla sellaisissakin tilanteissa, joissa selvää juuren puristumista ei pääse tapahtumaan.

Tupakoitsijoilla tiedetään esiintyvän välilevyn pullistumia normaalia enemmän. Taustalla epäillään olevan tupakoinnin aiheuttama enneaikainen rappeutuminen eli degeneroitumien välilevyssä.

Rakenteellinen alttius siis saattaa selittää välilevyn pullistumia. Täytyy kuitenkin muistaa, että useimmiten välilevyn pullistuma ilmaantuu jonkin fyysisen liikkeen johdosta. Ehkä tyypillisin on jalat suorana tehty raskaan esineen nosto. Tällaisen noston aikana välilevyn paine nousee huomattavasti, ja selkärankaa eteen taittaessa paine pääsee helpoiten purkautumaan taakse eli selkäydinkanavan suuntaan. Tämän vuoksi nostamisen tulisi aina tapahtua jaloilla, ei selällä.

Sairauden toteaminen

Oirekuva antaa hyvän vihjeen taudin olemassaolosta. Lääkärin tutkimuksessa voidaan todeta alaraajassa tunnottomuusalueita, refleksipuutoksia ja voimattomuutta. Rtg-kuvia ei yleensä oteta, ellei taustalla ole vamma tai epäillys jostakin muusta sairaudesta. Yleensä lannerangan välilevyn pullistumat tulevat joko kolmeen alimpaan nikamaväliin eli lannenikamien 3-4 tai 4-5 väliin tai ns. presakraaliväliin eli viimeisen (viidennen) lannenikaman ja ensimmäisen ristinikaman väliin.

Mikäli jatkotutkimukset katsotaan aiheelliseksi, se tapahtuu yleensä kuvaamalla selkä CT- tai magneettikuvauslaitteella. Vaihtoehtoisesti tehdään lähete kirurgille tai fysiatrille, joka tutkii potilaan ja tekee sitten päätökset jatkotutkimuksista tai toimenpiteistä.

Milloin jatkotutkimukset ovat sitten aiheellisia? Tiedetään, että 90 prosenttia todetuista pullistumista paranee itsestään kolmen kuukauden aikana. Sietämättömät kivut ovat jatkotutkimusten aihe, samoin oireiden paheneminen tai epäselvä diagnoosi. Jos oireet pysyvät pitkään samanlaisena eivätkä tunnu rauhoittuvan, voi olla hyvä tehdä jatkotutkimuksia. Myös silloin kun suunnitellaan leikkausta, tehdään lisätutkimuksena kuvantamistutkimuksia. Jos potilaan jalka halvaantuu tai potilas saa ns. cauda equinan, on tutkimuksiin ja hoitoon hakeuduttava välittömästi.

Hoito

Lievän iskiasvaivan hoito on ns. konservatiivista. Konservatiivisessa hoidossa pääpaino on kivun hoidossa ja lihaskunnon ylläpidossa. Mikäli konservatiivinen hoito ei ole riittävä ja oireet jatkuvat tai pahentuvat, joudutaan harkitsemaan operatiivista eli leikkauksellista hoitoa.

Konservatiivisen hoidon kulmakivi on kipulääkitys. Yleensä käytetään tavallisia tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia. Jos näiden teho ei ole kipuun riittävä, kivun hoidon tehostamiseksi voidaan käyttää myös sentraalisesti vaikuttavia kipulääkkeitä, useimmiten kodeiinia tai tramadolia. Lisäksi, yhdessä tulehduskipulääkkeiden kanssa, käytetään usein lihasta rentouttavia lääkkeitä (titsanidiini). Useissa tutkimuksissa niiden käytöstä ei kuitenkaan ole oleellisesti kiputehoa lisäävää apua varsinaisiin kipulääkkeisiin verrattuna, mutta yksittäisissä tapauksissa apu voi olla merkittäväkin. Yksittäisissä tapauksissa, lääkärin valvonnassa, voidaan kokeilla myös muutaman päivän kestäviä kortisonikuureja suun kautta otettuna.

Erilaisia fysioterapeuttisia hoitoja käytetään myös usein, etenkin jos iskiasvaiva pitkittyy. Fysioterapia voi koostua hieronnasta ja lämpöhoidoista. Lisäksi lannerangan vetohoito auttaa joskus oikeinkin hyvin. Selän lihaksia vahvistavat harjoitukset tukevat rankaa ja voivat sitä kautta helpottaa oireita tai jopa ehkäistä taudin pahenemista. Katso myös: selkäkipu-potilasohje, jossa selän jumppausohjeet

Kipuhoitoihin perehtynyt anestesialääkäri voi hoitaa välilevyn pullistumaa erityisillä puudutushoidoilla. Akuutin iskiaskivun hoidossa puudutushoitojen käyttöä pidetään kuitenkin kiistanalaisina ja pitkittyneen kipuoireen hoidossa niistä saatava apu on useimmiten tilapäinen, useimmiten parhaimmillaankin muutamia viikkoja.

Mikäli konservatiivisella hoidolla ei saada riittävää vastetta, joudutaan harkitsemaan operatiivista hoitoa. Leikkauksessa lähestytään viallista nikamaväliä takaa päin. Pullistuma poistetaan huolellisesti, ja useimmiten se nikamaväli, josta välilevymateriaali on päässyt vuotamaan, tyhjennetään pehmeästi välilevymateriaalista. Tällä pyritään ehkäisemään pullistuman uusiutumista. Pitkäaikaistulokset välilevyn pullistumien hoidossa ovat paljolti samat, hoidettiin ongelma sitten leikkaamalla tai konservatiivisesti. Kyseessä on kuitenkin tilastotieto, josta ei ole paljon apua yksittäisen potilaan hoidosta päätettäessä.

Kipuoireen pitkittyessä yli 3 kuukauden alkuvaiheessa käytettävät tulehduskipulääkkeet, parasetamoli ja miedot sentraalisesti vaikuttavat kipulääkkeet eivät useinkaan enää riitä kivun hoitoon. Tällöin lisätehoa kivun hallitsemiseksi ja yöunen eheyttämiseksi haetaan usein hermoperäisen kivun hoitoon käytettävistä valmisteista kuten masennuskipulääkkeistä (tavallisin valinta on amitriptyliini) sekä aikaisemmin epilepsian hoitoon käytetyistä valmisteista, kuten gabapentiinistä. Kivunhoitoon erikoistunut lääkäri yleensä määrää em. lääkitykset.

Seuranta

Aktiivisessa vaiheessa oleva välilevyn pullistuma vaatii seurantaa. Mikäli oireet ovat kovin voimakkaat, omalla lääkärillä voi joutua käymään useampaan otteeseen. Tilanteen rauhoituttua sen kummempia kontrolleja ei ole ollut tapana järjestää.

Periytyvyys

Itse pullistuma ei varsinaisesti periydy, mutta kudosominaisuudet kulkevat kyllä suvussa, ja tällöin välilevyn rakenteellinen heikkous voi olla periytyvää.

Yleisyys

Välilevyn pullistumat ovat huomattavasti paljon yleisempiä mitä voisi kuvitella. Jopa 25 prosentilla 40 - 50-vuotiaista voidaan löytää lannerangan magneettikuvissa välilevyn pullistumia, joista suurin osa on ollut ja on tutkimushetkellä täysin oireettomia.

Seurannaisvaikutukset

Lievät iskiasvaivat voivat aikaa myöten rauhoittua itsestään ilman leikkaushoitoa. Mikäli kipuoireet ovat voimakkaat tai oireilu tuntuu selvästi pahenevan, joudutaan usein leikkaustakin harkitsemaan. Vaikeissa tilanteissa, kuten cauda equina -tilanteessa, voi jäädä pysyviäkin neurologisia oireita. Tämän vuoksi, jos sinulla on iskiasoireita, kannattaa jossakin välissä käydä oman lääkärin vastaanotolla tutkittavana.

Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 4.8.2010.

Lue lisää:

Huolehdi selkäsi hyvinvoinnista

Selkää särkee, mikä avuksi?

Selkäkipu, äkillinen -potilasohje

Kirjoittaja
Sisällöntuotanto

toimitus, Terve Media Oy

Google+ -profiili

Jaa artikkeli: 
Artikkeli
Huolehdi selkäsi hyvinvoinnista
Lähes kaikilla aikuisilla ja nykyisin myös yhä useammalla lapsella ja nuorella esiintyy selkäkipua jossakin elämänsä vaiheessa. Suurin osa...
Artikkeli
Huono työasento aiheuttaa kipuja
Työtä tehdessä on melko tavallista, että ihmiselle voi tulla kipuja eri puolille kehoa. Tyypillisiä työhön liittyviä kipuja ovat selän- ja...
Artikkeli
Selkä- ja vatsalihakset kuntoon
Vartalon lihakset mahdollistavat ryhdikkään liikkumisen ja toisaalta tukevat selkärankaamme. Vartalon lihaksilla tarkoitetaan suoria ja vinoja...
Artikkeli
Selkää särkee, mikä avuksi?
Melkein kaikki suomalaiset kärsivät selkäkivuista jossain elämänvaiheessa. Suurin osa selkäkivuista paranee onneksi itsestään, mutta osalla kipu...

Viimeisimmät keskustelut

Artikkeli
Selkäkipu on erittäin yleinen vaiva. Melkein kaikki suomalaiset kärsivät...
Artikkeli
Melkein kaikki suomalaiset kärsivät selkäkivuista jossain elämänvaiheessa....

Viimeisimmät blogikirjoitukset