Vaihdevuodet

Vaihdevuosilla eli menopaussilla tarkoitetaan kuukautiskierron lopullista päättymistä. Kuukautiskierron päättyminen on osa suurempaa, useimmiten vuosia kestävää prosessia, jossa naisen elimistö siirtyy hedelmällisyyden tilasta hedelmättömyyden tilaan. Tätä prosessia kutsutaan myös klimakteriumiksi.

Vaihdevuosioireet voivat alkaa 40-60 ikävuoden välillä. Suomalaisella naisella vaihdevuodet tulevat keskimäärin 51-vuotiaana.

Vaihdevuosien kolme vaihetta

Premenopaussi:

  • Aika ennen viimeisiä kuukautisia, jolloin hormonitoiminta vähenee.
  • Tyypillisiä vaivoja ei ole.

Perimenopaussi:

  • On varsinaisten vaihdevuosien aika.
  • Vaiheen voidaan katsoa alkavan kun vaihdevuosioireita esiintyy 1. kerran.
  • Tässä vaiheessa kuukautiset muuttuvat lähes kaikilla epäsäännöllisiksi ja harvenevat ennen kuin loppuvat kokonaan.
  • Vaihe voi kestää jopa vuoden viimeisten kuukautisten jälkeen.

Postmenopaussi:

  • Alkaa suunnilleen vuoden kuluttua viimeisistä säännöllisistä kuukautisista.

Virtsateiden ja sukupuolielinten limakalvoilla on taipumus ohentua vaihdevuosien yhteydessä. Tämä voi aiheuttaa erilaisia virtsateiden ja sukupuolielinten oireita. Tavallisimpia oireita ovat mm. virtsankarkailu ponnistaessa, kipu virtsatessa ja yhdynnässä sekä tiheä virtsaamisen tarve. Ohentuneet limakalvot ovat myös herkät vuotamaan verta. Tulee kuitenkin muistaa, että emättimestä menopaussin jälkeen vuotava veri on AINA aihe käydä yleislääkärin tai gynekologin vastaanotolla. Muita oireita, joita menopaussiin liitetään, ovat mm. hirsutismi eli lisääntynyt ihokarvoitus, rintojen pieneneminen sekä alentunut libido eli seksuaalinen halu.

Aiheuttaja

Menopaussi johtaa munasarjojen estrogeeni- ja progesteronihormonien tuotannon loppumiseen. Näiden hormonien puutos elimistössä johtaa puolestaan tyypillisiin klimakterisiin oireisiin.

Vaihdevuodet ja oireet

  • ärtyneisyys
  • masentuneisuus (75 %)
  • kuumat aallot (80 %)
  • yölliset hikoilupuuskat
  • hermostuneisuus
  • rintakivut
  • sydämen tykytys
  • päänsärky
  • nivel- ja lihaskivut
  • tuntohäiriöt käsissä ja jaloissa
  • haluttomuus
  • painonnousu
  • unihäiriöt
  • väsymys
  • aggressiivisuus
  • hermostuneisuus
  • ummetus
  • virtsaamisvaivat ja -karkailu
  • muistin huononeminen

Diagnostiikka

Diagnostiikan perustana ovat oireet. Tyypilliset oireet sopivan ikäisellä potilaalla oikeuttavat sinänsä jo vaihdevuosidiagnoosiin. Kliinisessä tutkimuksessa voidaan todeta limakalvojen ohentumista vahvistaen diagnoosia. Samalla kun tehdään gynekologinen tutkimus, suositellaan myös rintojen tutkimista.


Menopaussidiagnoosille on mahdollista hankkia varmistusta mm. laboratoriokokeella (FSH-hormoni). PAPA-näytteestä voidaan myös tehdä arvio hormonaalisesta tilanteesta.

Ennenaikainen menopaussi

Jotkin sairaudet tai muut tekijät voivat aiheuttaa ennenaikaisen (<45 v.) menopaussin. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi synnynnäinen kromosomipoikkeavuus, säde- tai solusalpaajahoito, vammat sekä autoimmuunisairaudet. Ennenaikaisen menopaussin syyt selvittelee naistentautien erikoislääkäri.

Vaihdevuodet ja hoito

Estrogeenia ja progesteronia käytettäessä hoito toteutetaan joko jaksoittaisena tai jatkuvana hoitona. Jaksoittaisessa hoidossa estrogeenivalmistetta annostellaan tasaisesti kolmen viikon ajan jota seuraa yleensä yhden viikon mittainen tauko. Tämän tauon aikana käytetään 10-14 vuorokauden ajan progesteronivalmistetta. Jatkuvassa hoidossa estrogeenia ja progesteronia annostellaan joka päivä sama annos ilman taukoja.

Jaksoittaisessa hoidossa lääkkeiden annostelu aiheuttaa naiselle kuukautisvuotoa vastaavan tyhjennysvuodon joka syklin päätteeksi. Jatkuvassa hoidossa sen sijaan kuukautisvuodot päättyvät aikaa myöten, mutta tätä voi edeltää useita kuukausia kestävä tiputteluvuoto. Kun jaksoittaista hoitoa on kestänyt 1-2 vuotta, voidaan siirtyä hoitoon, jossa tyhjennysvuoto tulee kahden kuukauden välein. On myös mahdollista siirtyä jatkuvaan hoitoon. Hormonikorvaushoito voidaan toteuttaa tablettien lisäksi hormonilaastareilla ja -geelillä tai näiden yhdistelmillä.

Hormonikorvaushoitoa suositellaan käytettäväksi vain vaikeiden tai keskivaikeiden vaihdevuosioireiden hoitoon lyhytaikaisesti (1-5 vuotta).

Hormonikorvaushoito lisää vähän riskiä sairastua syvään laskimotukokseen etenkin ensimmäisen käyttövuoden aikana. Myös rintasyövän riskin lievä lisääntyminen on tiedetty jo pitkään. Rintasyöpäriskin lisääntyminen liittyy lähinnä pitkäkestoiseen, yli 5 vuotta kestäneeseen hormonikorvaushoitoon. Hormonikorvaushoidon aikana rintoja tarkkaillaan säännöllisesti, jolloin rintasyöpä saadaan yleensä kiinni varhaisessa vaiheessa ja hoitotulokset ovat hyvät.

Hormonihoidolla on positiivisia luuvaikutuksia eli se estää luukatoa (osteoporoosia). Lonkkamurtumien riski vähenee noin 25 prosenttia sekä selkärangan nikamamurtumien riski noin 50 prosenttia. Luuta voidaan hoitaa myös osteoporoosin täsmälääkkeillä (bisfosfonaatit).

Seuranta

Koska hormonikorvaushoidon tiedetään jonkin verran nostavan rintasyövän riskiä, on suositeltavaa, että hormonikorvaushoitoa saava nainen kävisi säännöllisesti (vuosittain) gynekologin tai yleislääkärin vastaanotolla sekä gynekologisessa että rintojen tutkimuksessa.

Mammografia tulee ottaa joka toinen vuosi. PAPA ja kohdun limakalvonäyte (Pistolet, Pipelle) tulee ottaa ennen hoidon aloitusta ja joka toinen vuosi hoidon aikana tai jos ylimääräistä vuotoa esiintyy.

Linkit

Estrogeenihoidosta -The Health Channel (Suomi)

National Institute on Aging

Viitteet

Noble: Textbook of Primary Care Medicine, 3rd ed., Copyright 2001 Mosby, Inc.

Ylikorkala, Kauppila: Naistentaudit ja synnytykset, Duodecim

Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 15.7.2010.

Lue lisää:

Vaihdevuosien hormonikorvaushoito

Liikuntaa terveydeksi ja lääkkeeksi - Vaihdevuosioireet ja -muutokset

2 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
Jaksoittaisen hoidon kuvaus on epäselvä. Ensin sanotaan, että kolmen viikon estrogeenia seuraa viikon tauko. Seuraavassa lauseessa todetaan, että tauon aikana käytetään 10 - 14 vrk:n ajan progesteronia. Onko tarkoitus, että näitä lääkkeitä käytetään jonkin aikaa samanaikaisesti? Tuntuu, että tämä yhdistelmähoidon käsite on niin itsestään selvä lääkäreille, että missään ei kerrota täsmällisesti, käytetäänkö lääkkeitä osin samoina päivinä vai ei. Edes lääkärin kirjoittamasta lääkemääräyksestä tai pakkausselosteesta tämä ei käy ilmi!
Vierailija (ei varmistettu)
FSH-arvo vuonna 2014 oli 6,4 ja vuonna 2015 69, sen jälkeen ei oo testattu. Kuumat aallot kiusaavat; verenpaineet heittelee ja nyt mieliala pomppii edestakas ja hermot menee. Käytin välillä Divigeliä, mutta se ei auttanut oireisiin. Mitä nyt kannattaisi tehdä?

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.