Otsikko Kysymys & Vastaus LähetettyLajittele nousevasti Vastaus päivä
Epämääräiset hermoston ja lihasten oireet Kysymys:
Hei Hannu! Olen 32-vuotias mies. Perussairautena minulla on selkärankareuma (diagnoosi 2004), johon otan kuukausittain biologista lääkettä injektiona (Simponi 50 mg, hoito kestänyt 5 vuotta) ja metotrexaattia (15 mg/vko). Taustaltani olen urheilullinen ja ruumiinrakenteeltani suhteellisen jäntevä. Ammatiltani olen asiantuntija ja pääasiallisesti työvälineeni on tietokone. Oireeni alkoivat maaliskuun lopussa vartalon oikealla puolella esiintyneellä puutumisella. Puutuminen esiintyi oikean jalan varpaista aina päälakeen asti toispuoleisena (myös kieli). Ilmeisesti kyse ei ollut kliinisesti todennettavasta puutumisesta, sillä tunto- ja kipuaistit olivat perustesteissä normaalit. Samaanaikaan minulla alkoi flunssa, joka kesti kaksi viikkoa. Vietin maalikuussa kaksi päivää Meilahden päivystyksessä, jossa minulta otettiin mm. likvor-näyte ja tehtiin pään magneettikuvaus sekä borrealiatestit. Verikokeet, likvor ja magneettikuvaus eivät antaneet selitystä oireille ja borreliatesti oli negatiivinen. Päivystyskäyntien jälkeen puutuminen levisi myös kehon vasemman puolen raajoihin (lähinnä kämmenen, säären ja jalkapöydän alueelle). Puutumisen ohella jalkapöydissä ja kämmenissä esiintyi jäätymistä. Puutumiset väistyivät huhtikuun alussa, jonka jälkeen alkoivat vastan alueen epämääräiset kivut ja krampit (alhaalla oikealla ja vasemmalla ylhäällä). Vatsaoireisiin söin hetken happosalpaajia ja minulle tehtiin vatsan ultraäänitutkimus. Tutkimuksen perusteella sisäelimet olivat hyvässä kunnossa. Kesäkuussa olleen reumapolikäynnin jälkeen keuhkoista ja kaularangasta otettiin röntgenkuvat sekä verestä tutkittiin kilpirauhasarvot (tulos: ei poikkeavuuksia). Vatsaoireet jatkuivat toukokuun alkuun asti (kokonaiskesto n.6 vkoa), jonka jälkeen puutumisen oireet palasivat ja vatsaoireet väistyivät. Puutumisen oireet keskittyivät nyt oikeaan jalkapöytään ja sääreen. Puutumisen ohella käsissä alkoi ilmetä pistelyn kaltaisia tuntemuksia etenkin lenkkeillessä, kun syke nousi. Muita uusia oireita olivat kuiva suu, käheä ääni, palan tunne kurkussa, seksuaalinen haluttomuus, yöhikoilu ja unen laadun heikkeneminen. Puutumisen oireet etenivät kesäkuuhun mennessä, jolloin puutuminen ikään kuin syveni lihakseen ja eteni oikeaan reiteen ja käteen. Oikea käsi alkoi tuntua kipeältä ja hartiasta alaspäin säteilevä kipu ylsi sormiin asti. Tämä ilmeni tunteena puristusvoiman heikkenemisestä ja käden jäätymisestä. Käsi puutui usein yöllä, jolloin heräsin siihen, kun kädestä oli hävinnyt tunto (ilman, että olin nukkunut käden päällä). Kättä joutui ravistelemaan pitkään, jotta se virkosi. Kesäkuun aikana vartalossa alkoi esiintyä myös lihasnykäyksiä, myoklonisia liikkeitä sekä lihaksien pulputusta ja surinaa, jotka ovat jatkuneet koko vartalossa tähän päivään asti. Lihasnykäykset eivät ole jatkuvia, vaan tulevat ja menevät sekä vaihtavat paikkaa ja huomaan ne vain levossa. Kesäkuun alussa päätimme kokeilla reumatologini kanssa Simponin tauotusta, jotta voisimme arvioida biologisen lääkkeen mahdollista yhteyttä oireisiin. Taukoa kesti kaikkiaan 3 kk, jonka tuloksena niveltulehdukset uusiutuivat ja jouduin jatkamaan lääkkeen käyttöä. Tauotuksella ei ollut kokemukseni perusteella vaikutusta oireisiini. Kesäkuussa B-vitamiinitesteissä (B12 ja B6) B6-vitamiini-arvoni oli merkittävästi koholla (635 nmol/l). B6 testattiin uudestaan elokuussa ja arvo oli laskenut 38 nmol/l. Söin huhtikuun alusta kesäkuun alkuun B-vitamiini-valmistetta (Neurobion forte -valmiste). Elokuun alussa tehdyissä verikoisessa S-Ck oli 123 U/l. Nykytilanne on se, että puutumisen oireiden rinnalle ovat tulleet lihaskivut (myös jäätymistä), jotka ovat pahimmillaan niskassa, molemmissa hartioissa ja käsivarsissa. Kivut voimistuvat staattisissa asennoissa, kuten tietokoneella työskennellä ja hellittävät jonkin verran liikkuessa (uinti ja saliharjoitteet). Lisäksi nivelten, selkärangan ja sidekudoksen liikkuuvuus/elastisuus on lisääntynyt niin, että hartia ja olkapäät pitävät ääntä alituiseen. Oikea olkapää muljahtelee oudosti, kun kättä venyttää ääriasentoon sivulle. Oikean käden lapatuki on heikentynyt (fysioterapeutin arvio) ja oikea käsi sekä jalka tuntuvat heikommilta kuin vasen puoli. Jalan ja kämmenen hermotus eivät tunnu normaaleilta ja liikkeet ovat jähmeitä. Näiden raajojen lihakset eivät myöskään reagoi entiseen tapaan niihin kohdistettuun rasitukseen; ikään kuin oikea jalka ja käsi eivät mene ”hapoille”, jos niihin kohdistaa huomattavaa rasitusta, kun taas vasemmalla puolella hapot ja lihaksen ärsytys antavat merkin. Kuitenkaan voiman tuotossa ei ole merkittäviä eroja esim. saliharjoitteita tehtäessä. Olen myös huomannut viimeisen kuukauden aikana, että lähimuistini on alkanut pätkimään. Minulla on ollut hetkiä, jolloin olen unohtanut hetkeksi, mitä minun piti juuri tehdä. Viimeisenä oireena mainitsen silmissä esiintyvät harmaat ja liikkuvat säikeet eli floaterit; näitä esiintyy molemmissa silmissä yli 10 kpl. Oireilu on jatkunut kohta lähes 7 kk. Tällä hetkellä minua hoidetaan työterveyden välityksellä, jonka kautta olen tavannut kahdesti neurologin ja käynyt ENMG-tutkimuksessa (kesäkuun loppu), joka tehtiin oikeaan käteen ja jalkaan. Ohessa ote neurologin lausunnosta ja ENMG-tuloksista: ”Asiallinen, puhe selkeää. Liikkuminen sujuvaa. Tasapainotestit ok. Aivohermojen II-XII osalta ei poikkeavaa. Erikseen testattuna lihasvoimat symmetriset ylä ja alaraajoissa, heijasteet symmetriset normaalit. Kosketus ja värinätunto intaktit. Peruskoe normaali, osoituskokeet tarkat. DDK vasemmalla on oikeaa hitaampi (potilas vasenkätinen), taputukset ja sormioppositiot symmetriset. Ei lihasatrofioita, ei näkyviä faskikulaatioita. Motoriset hermojohtonopeudet ja vasteet kunnossa. F-M latenssi normaali. Sensoriset hermojohtonopeudet käden/jalan lämpötila huomioiden normaalirajoissa. Myografiassa (neulatutkimus) kädestä tasot T1-C5 ja jalasta L4-S1 tutkien ei näyttöä juurivauriosta tai muuta poikkeavaa. Kokonaisuutena normaali ENMG-löydös kummassakin enmg tutkimuksessa (oikea käsi, oikea jalka), ei näyttöä juurivauriosta, paikallisesta hermopinteestä eikä muuta poikkeavaa.”. Työterveyden kautta olen saanut myös fysioterapiaa ja käynyt itsenäisesti hieronnassa ja Neurosonic-hoidossa. Näistä Neurosonic-hoidoilla on ollut paras vaste kehon rentoutumisessa ja lihasnykinöiden vähentämisessä. Kuten kuvasin, oireet ovat moninaiset ja niiden määrästä johtuen kertomusta on vaikea pitää selkeänä ja kronologisena. Haluaisin vastauksia siihen, voiko näiden taustatietojen perusteella kyse olla motoneutronisairaudesta, muusta lihassairaudesta, hermostoon vaikuttavasta autoimmuunisairaudesta kuten MS-taudista tai jopa neuroborrelioosista? Lisäksi toivoisin sinulta vinkkejä siihen millaiset jatkohoidot ja -tutkimukset olisivat tässä vaiheessa aiheellisia. Olisiko esim. joitain jo nyt tehdyistä tutkimuksista syytä toistaa? Kannattaako hoitosuhdetta jatkaa työterveyden puolella (tällä hetkellä ei ole määriteltyjä jatkotoimenpiteitä) vai tulisiko tutkimukset siirtää julkisen erikoissairaanhoidon poliklinikalle?

Asiantuntijan vastaus
Hei, Kysymyksessä on varsin moderni ja ärhäkkä hoito hankalaan perustautiin eli aktiiviseen selkärankareumaan. Kuvattu oireisto on osoittautunut haastavaksi tulkita. Lähden purkamaan asiaa kysymyksessä esitettyjen kuvausten mukaisessa järjestyksessä. Kuten kysyjä varsin hyvin tietää, kyseessä on lääke, joka vaikuttaa immuunipuolustukseen. 3/17 Meilahdessa on tutkittu tilannetta mm neurologisesta näkökulmasta. Pään MK-kuvaus oli normaali, mikä hyvin pitkälle sulkee pois ajatusta demyelinoivan taudin aktivoitumisesta. Lähinnä tällä tarkoitan MS-tautia, jonka taustalla voidaan nähdä immunologisia poikkeavuuksia. Myöskin likvor-tutkimus on osaltaan jahdannut tätä. Pään lisäksi MK-kuvausta ei ilmeisesti ole ulotettu laajemmalle - toisaalta - koska tuntopuolen oireita on ollut päälaella asti, olisi demyelinoivia muutoksia kuulunut olla päässä, jos syy olisi niissä. Flunssa on voinut olla myötävaikuttamassa. Varsin paljon lienee tutkittu muitakin mahdollisia syitä ja syy-yhteyksiä. Puutumiset - tai puutumisiksi koetut oireet toki ovat ensisijaisesti neurologisia. Systeemistä eli koko kehoon vaikuttavaa haittaa vastaan puhuu tuo toispuoleisuus ja oireiden vaihtelu. Kun tällaisiin oireisiin hakee selitystä, motoneuronitaudit (yleisin niistä on ALS) nousevat hakujen perusteella mieleen. Itse en näe tällaista ollenkaan todennäköisenä: oireistossa on liikaa tuntopuolen häiriöitä ja muutakin yhteensopimattomuutta on. Se, että ENMG on normaali, on painoarvoinen tulos. Neuroborrelioosi on toinen, joka helposti löytyy eräänlaisena kameleonttina tämän tyyppisten oireiden taustalle. Asiaan ovat vaikuttaneet muutamat ulostulot mediassa, jossa on kuvattu tapauksia, jotka diagnostiikaltaan viivästyneinä ovat aiheuttaneet ymmärrettävää huolta. Tässä kysyjän tapauksessa oletan kyllä neuroborrelioosin tulleen poissuljetuksi, kun tuo likvorkin on tutkittu. Marginaalisista vasta-ainetasojen noususta verestä tutkittuna ei voi rakentaa neuroborrelioosidiagnoosia. B6-vitamiinitaso ilmeisesti on vielä hyväksyttävä, mutta yleisessä tiedossa ei ole, että ylenpalttinen B6-vitamiinin saanti on hermostolle haitallista ja voi aiheuttaa mm. tuntohäiriöitä. Tuskinpa syy tässä on, mutta yleensäkään vitamiinilisistä saatua hyötyä ei sovi pitää lineaarisesti kasvavana. Koetun muistin arvelisin tässä tilanteessa vain heijastavan erilaisia stressitekijöitä, joita kuviossa toki on. En siis epäilisi aivojen sairautta tässä kontekstissa. Silmissä liukuvat, tai oikeammin silmämunan käännösten mukana kääntyvät harmaat sutut ovat yleensä vaarattomia lasiaissamentumia, joita tulee iän myötä, esim. diabeetikoille herkemmin. Hyvä kysymys on, kannattaako tilannetta tutkia vielä lisää, esim. neurologisessa mielessä. Ei ehkä kovin hätäillen siinä mielessä, että oireisto kokonaisuutena ei mielestäni viittaa mihinkään erityisen vakavaan, mutta kyllä siinä mielessä, että onhan tällaisesta aiheutuva haitta melkoinen. Olennaista varmaankin on, ettei tuon pahimman, eli perussairauden hoidossa tulisi kovin paljoa keikuttamista. Immuunipuolustukseen vaikuttavien lääkkeiden kohdalla tiuha soutaminen ja huopaaminen ei ole eduksi. Hoitokokeilukin ts. lääkityksen tauottaminen on jo tehty, ja kuinkas kävi - niveltulehdukset aktivoituivat, mitä ei voi pitää tavoitteellisena. Erikoissairaanhoidon tutkimusvalikoiman laajempaan esittelyyn ei tässä vastauksessa voida mennä, mutta esim. somatosensorisia herätevasteita, joita ovat SEP,BAEP ja VEP, voisi ajatella koettujen tuntohäiriöiden verifioimiseksi. Tuntopuolen ongelmat kun eivät ENMG:ssä välttämättä näy. Mielestäni erikoissairaanhoidon arvio on perusteltua tehdä.
5.10.2017 13:45 8.10.2017 15:00
Pari tarkentavaa kysymystä Kysymys:
Hei Hannu, ja kiitos älyttömän nopeasta ja kattavasta vastauksesta toissapäiväiseen kysymykseeni. (http://eri-puolilta-kehoa) Haluaisin kuitenkin kysyä vielä pari tarkentavaa kysymystä. Jos lähdetään siis liikkeelle siitä olettamasta, että selkä- ja jalkaoireet liittyvät yhteen, niin miksi on niin, että jalkaoireet ovat hallitsevampia/haittaavampia kuin alaselkäkipu? Entä sulkeeko se pois säteilevän selkäperäisen vaivan (välilevyt/juuriaukot), kun selinmakuulla ollessa jalkaa suorana ylös nostaessa selän kipu ei provosoidu? Selän kipu on itse asiassa ehkä aavistuksen helpottamaan päin (sain lääkäriltä Arcoxia 120mg + Norflex 100mg kuurit), mutta jalan oire on edelleen varsin voimakas. Mitä tulee noihin maksa-asioihin, minulle on tosiaan pari vuotta sitten tehty ylävatsan uä, jossa ei muuta löydöstä kuin se aavistuksen rasvoittunut maksa. Ja nyt nuo maksa-arvot ovat nyt itse asiassa alemmat kuin tuolloin. Ylävatsan/maksan seudun polte/repäisy tuntuu erittäin pinnalliselta ja tosiaan tuntuukin vain hipaistaessa aluetta, ei painaessa. Mietin, voisiko tämä liittyä jotenkin tehtyyn sektioon jossa tietenkin vatsan alueen hermotusta, lihaksia ja muita kudoksia menee poikki enemmän ja vähemmän. Tosin tämä oireileva alue on aika kaukana leikkausalueesta. Selkä/hermosto-oireen aiheuttajaksi mietin myös sektion yhteydessä tehtyä spinaalipuudutusta, olisiko se mahdollista? Anestesiologi joutui ronkkimaan neulalla useita kertoja ennen kuin sai sen spinaalitilaan, karkeasti arvioiden n. 10 pistosta. Tästä tuli selkään myös iso mustelma- ei kuitenkaan mitään muuta post-spinaalioireilua. ALS tuntuu itsestäkin melko kaukaa haetulta, joskin kaikkihan lienee aina mahdollista. Lähinnä nyt se ms-tauti mietityttää ja ahdistaa. Suvussamme ei ole minkäänlaisia neurologisia sairauksia (tosin eipä niistä useat taida perinnöllisiä ollakaan). Mikäli tuon oikean käden puutuneet sormet eivät ole rannakanavaoireyhtymää (kun kirjoitit ettei oire ole klassinen), niin mikä sitten aiheuttaisi sen? Tosiaan ranteen sisäpinnalle napautus aiheuttaa käteen sähköiskumaisen tuntemuksen. Niskat ja hartiat minulla jumivat helposti- ovat myös nyt jumissa ja niissäkin voimakkaasti palpaatioarkoja alueita. Kun ne ovat kunnolla "juntturassa" ja niitä aletaan hieroa, aiheuttaa se aina minulle huimauksen ja pahoinvoinnin. Hieroipa niitä sitten ammattilainen tai maallikko. Selän/niska-hartiaseudun oireistoa voisi selittää myös se, että sektion ja erityisesti haavan repeämisen jälkeen liikeradat esim. nousuissa tuolilta/sängystä ovat olleet normaalista poikkeavia kun on varonut haavaa. Ja toki myös tullut kanneltua vauvaa ja sekin käy hartioihin. Olet oikeassa myös raskausajan nivelten jne. löystymisestä. Olen taipuvainen paniikkiahdisteluun mitä tulee terveysasioihin ja nyt kun hormonit hyrräävät raskauden jäljiltä ja univelkaa valvotuilta öiltä on enemmän kuin tarpeeksi, niin olen saanut huoleni kiihdytettyä ihan ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Tuntuu, että joka päivä tulee uusia neurologiseksi tulkittavia oireita tai ainakin vanhat oireet pahenevat. Ja ongelmallisinta tässä nyt lienee se että sitten onkin jo hankalaa erottaa todelliset oireet niistä itse itselleen kiihdytetyistä oireista. Nyt pariin-kolmeen päivään uusimmat/voimistuneimmat oireet ovat juurikin tuo jalkojen ja eilen myös oikean käsivarren voimattomuuden tunne, siis ikäänkuin olisivat maitohapoilla tai niitä puristaisi verenpainemittari (kuitenkin lihasvoima mielestäni normaali kauttaaltaan). Ja tämäkin tuntemus tulee ja menee- ei ole siis koko aikaa läsnä. Ja tosiaan lihasnykäykset senkun lisääntyvät; pohkeissa, reisissä käsivarsissa, selässä ja eilinen hetkellinen elohiiri silmän seudussa. Ja tosiaan se pään omituinen ehkä huimaava/höhhelö olo. Oireet paikallistuvat pääasiassa vasemmalle puolelle; kipeämpi on siis vasen hartia, vasen alaselkä ja vasen jalka oireilee. Myös elohiiri oli eilen vasemman silmän seudussa, kuten myös tuo yläleuan vihlonta. Toisaalta oikealla puolella kroppaa tuo vatsan oire, puutuneet sormet ja eilen myös se käsivarren voimattomuus. Oireet siis sopivat monelta osin ms-taudin kuvaan, tosin ilmeisesti todennäköisempiä syitä ovat erilaiset tuki(ranka)- ja liikuntaelimistä peräisin olevat vaivat. Ms-tautiin sopivaksi osuisi toki myös nyt tämä oireiden alku: raskauden/leikkauksen + haavainfektion + katetroinnin yhteydestä saadun vti:n jälkeen. Uskaltaisiko tässä nyt siis rauhoittua seurantalinjalle vai yrittää saada tk-lääkärille aika ja sieltä lähete neuropolille (se on varmasti varsin kiven alla...)? Onko vielä esim. jotain labroja, joita olisi syytä tutkia? Borrelia, b12? Syön päivittäin lisäravinteina monivitamiinin, kalaöljyt ja magnesiumit, joten vitamiinipuutoksiin en usko- ja punkki en ole koskaan edes nähnyt. Yksityistä neurologia pitäjästämme ei edes löydy ja toisaalta, pienestä äitiyspäivärahasta ei houkuttaisi irrottaa 500-600 euroa neurologille + mri-tutkimukseen... TK:sta on ohjelmoitu minulle lähete fyssarille sekä lantiorangan rtg:hen (josta tuskin kukaan saa mitään lisäinfoa, minäkin vain säteilyä...). Neurologiseen statukseen liittyen vielä kerrottava, että varpaillaan/kantapäillä kävely onnistuu normaalisti, kotona itse kokeiltuna ( :D ) myös Romberg & Unterberg ok. Ehkä ihan aavistuksen jälkimmäisessä asento kääntyy vasemmalle. Kasvoilla touhu symmetristä niin irvistäessä kuin hymyillessäkin ja myös tunto mielestäni symmetrinen. Tässäpä tätä paatosta tulikin, toivottavasti otat tästä jotain selkoa. Kiitos jo etukäteen.

Asiantuntijan vastaus
Hei, Paljon tuli asiaa, uutta ja vanhaa. Yritän vastailla siinä järjestyksessä kuin kysymyksiä on esitetty. Kyllä jalkaoireet voivat olla hallitsevampia kuin alaselkäkipu. Jos kipu ajatellaan hermoperäiseksi, niin (tunto)hermohan viestittää dataa sieltä minne se ulottuu. Tästä myöhemminkin. Selin makuulla alaraajaa suorana ylös nostettaessa tuntuva kipu eli Lasèguen testissä provosoituva kipu viittaa klassiseen iskias-oireyhtymään, jonka taustalla useimmiten on nikamavälilevypullistuma. Kun selässä voi nyt sitten olla muutakin suttua, kuten rappeumaa ja juuriaukkoahtaumaa, ei tämä testi negatiivisena kovin paljoa kerro. Maksan suhteen tilanne on niin kuin on arveltukin, eli ei hälyttävä. Ylipaino ja dieettiasiat varmaankin tässä enemmän ovat rasvoittaneet kuin esimerkiksi alkoholin käyttö. Korjautuva asia tämäkin, enimmäkseen. Hipaisun tuntuminen epämiellyttävänä voidaan nimetä dysestesiaksi tai allodyniaksi - ihan samaa nämä eivät tarkoita, mutta usein kyseessä on pieni hermovaurio, joka myös korjaantuessaan voi toimia hieman epänormaalilla tavalla. Siis kysymys voi olla ihan korjautumisesta, eikä mistään vaarallisesta. Ihan samoista syistä tuntemus voi olla peräisin pienestä mekaanisesta ongelmasta vähän kauempana, eli muuallakin kuin aivan jonkun arven seudussa. Tässä yhteydessä Netistä löytyvät hermojen kulkua kuvaavat kuvat voivat auttaa, löytyvät mm hakusanalla "dermatomit". Spinaalipuudutusta moni miettii monien oireiden syyksi. Näyttö näissä jää oikeastaan aina erittäin vähäiseksi. Jos isompia haittoja koituisi, ei spinaalipuudutusta edes käytettäisi. Toisaalta, voi miettiä mikä olisi sitten vaihtoehto? Täydessä anestesiassa on omat, isot ongelmansa. MS-tautiin oireisto ei edelleenkään sovi. On mm aivan liian aikaa ja paikkaa vaihtelevaa. Sormien oireesta tarkoitan, että klassinen rannekanavaoireyhtymä ulottuu laajemmalle kuin kysyjällä. Eli tässäkin saattaa toimia osittaisuus, eli perifeerisemmät hermohaarat viestittävät taas. Ei koko alue. Lievempi versio siis. Tokihan vauvaa (ja tuttia, ja vaippoja, ja tms) on kannateltava, ja siitä tulee epätasapainoa. Jonka voi sitten kevyesti voimistella pois. Itsetarkkailun (korostuneen) tuottama haitta tässä on arvioni mukaan melko hyvin esillä useimpien oireiden suhteen. Elohiiret ja muu viittaavat - kuten olen useasti aiemmin todennut - hyvänlaatuisuuteen. Kannattaa googlettaa "benign fasciculation syndrome". Silmän seudussa olevien elohiirten en tiedä koskaan korreloineen mihinkään vaaralliseen, ei ainakaan ALSiin. Ne ovat eri asia kuin muualla esiintyvät. Korkeintaan joissakin silmän seudun liikehäiriöissä niitä voi olla, mutta ei vaaran merkkinä. TK-lääkäri on oikea osoite. Lisäksi: jos ruokavalio on muutoin monipuolinen, ei vitamiinilisistä nykykäsityksen mukaan ole erityistä terveyttä maksimoivaa hyötyä. Kuinka moni muuten tietää, että esimerkiksi B6-vitamiini on ylensyötynä hermoille haitallista? TK-lääkäri ihan taloudellisistakin syistä. Toisaalta en tiedä missä kysyjä asuu, mutta en myöskään tiedä (Helsingistä) neurologia, jolla olisi otsaa laskuttaa 500-600€ käynnistä. MRI-tutkimukselle en vielä näe perusteita. Mihin kuvaus kohdennettaisiin? Unterbergerin kokeessa pieni kääntö ei ole merkityksellistä. Siinä lääkäri on kyllä (yleensä) parempi arvioimaan löydöksen astetta kuin maallikko. Ihan TK-lääkärikin. Hänestä aloittaisin, vielä kertaalleen.
3.10.2017 10:18 3.10.2017 16:50
Hermosto-oireita eri puolilta kehoa Kysymys:
Hei! Yritän saada sekavan selostuksen järkeväksi listaamalla asiat. - 29-vuotias nainen - hypotyreoosi, merkittävä ylipaino - synnyttänyt toisen lapsen sektiolla 08/2017. Pystyviilto- raskaus ongelmaton, niin myös synnytys. Ei raskausdiabetesta. - Sektiohaava repesi auki hakasten poiston jälkeen ja tulehtui- nyt haava jo lähes ummessa. - niska ja hartiajumituksia koko aikuisiän enemmän ja vähemmän. - varsinaisia selkäoireita vain kerran aiemmin- raskausaikana. Tulkittiin iskias-tyyppiseksi varsin klassisin oirein. - 09/2017 otettu labroja: pvk, crp, alat, asat, afos, gt, bil, krea, ionisoitu kalkki, t4v, tsh--- kaikki normaalit paitsi alat ja afos aavistuksen yli viiterajan. Tk- lääkärin mukaan menee ylipainon ja aiemmin todetus maksan rasvoittumisen piikkiin. Nyt oireina: - alaselkäkipu (pääasiassa vasemmalla puolella ja rangalla, myös voimakkaasti palpaatioarkoja kipupisteitä- kipu vannemaista, polttavaa. Provosoituu istuessa.) - säären ulkosyrjällä + polvessa polttavaa, kiristävää, pistelevää, kihelmöivää tunnetta (veritulppa poissuljettu uä:llä). Ajoittain sääreen tulee myös tunne kuin se olisi jääkylmä, vaikka oikeasti on lämmin. Polvessa (ilmeisesti patellan päällä) tuntuu pehmeä muljuva kivuton juttu- mikä lie? Limapussi? - ajoittain molemmat jalat tuntuvat kauttaaltaan väsyneiltä/voimattomilta, ikäänkuin olisivat ihan maitohapoilla. - oikean käden keskisormen pikkurillinpuoleisessa ja nimettömän peukalonpuoleisessa sivussa jatkuva tunnottomuus (kuin olisi puudutettu). Kun ranteen sisäpuolelle napauttaa, tulee käteen sähköiskumainen tunne. Rannekanavaoireyhtymä? Raskausaikana molemmilla kerroilla kädet oireilivat puutumalla öisin, mutta oire jäi aina synnärille. Tällaisenaan oire siis uusi, tosin alkanut jo raskausaikana. - Ylävatsalla, rinnan alla- noin maksan kohdalla on tarkkarajainen alue, ehkä max. 8cm x 8cm, jossa outoa tuntemusta. Kihelmöintiä/poltetta hipaistaessa, mutta kun kunnolla painelee aluetta ei kipua tunnu lainkaan. Eteenpäin kumartuessa alueella tuntuu ajoittain polttava repäisy. - niskat ja hartia jumissa- miehen hierottua niitä auki alkoi huimaus ja oksensin muutaman kerran. - aavistuksen "höntti" olo päässä- ei kuitenkaan varsinaisesti huimausta. - satunnaisia lihasnykäyksiä siellä sun täällä ja sähköiskumaisia tuikkauksia selässä. - Ylemmän leukaluun tienoilla vihlontaa useamman kk ajan, vaikka hampaat tutkitusti hyvässä kunnossa. Olen kuitenkin narskuttaja ja vaivan epäilty johtuvan tästä- jonossa purukiskoon. Vihlonta ei provosoidu kylmästä/kuumasta. - Kivut/tuntemukset eivät ole jatkuvia, on siis hetkiä jolloin niitä ei tunnu. Kuitenkin valtaosan päivästä ovat läsnä. Kipulääkkeet lievittävät oireita, mutta eivät poista niitä. Pääsääntöisesti oireet olleet siis noin 1,5- 2 vkoa ellei toisin mainittu. Ei näköoireita tai tasapainovaikeuksia. Ei ongelmia virtsatessa/ulostaessa Tk-lääkärin tutkimuksen mukaan lihasvoimat symmetriset jaloissa ja käsissä. Jännerefleksit symmetriset, vaimeat. Nenä-sormenpäätesti ok. Viivakävely ok. 08/2014 käyty neurologilla huimauksen vuoksi, silloin kaikki ok- kuten myös tuolloin otettu pään mri. Vaiva meni raskauden ja niska/hartioiden piikkiin. Tk- lääkärin diagnoosi oli tällä kertaa "jotain juuriaukko-ongelmaa". Eli jos ymmärsin oikein niin välilevytyyppistä ja selässä siis joku hermo puristuksissa tms? Hänen mielestään jalan ja selän oireet ovat samaa vaivaa ja muut omiaan, eli etteivät liittyisi toisiinsa. Tämä diagnoosi nyt kuitenkin aavistuksen epäilyttää, etenkin tuo selkä-jalkakuvio, kun oire hyppää reiden yli eikä siinä ole mitään tuntemuksia toisin kuin minulla raskausaikana olleessa iskias-vaivassa. Mieleeni tulikin hermostosairauden mahdollisuus. MS? ALS? Joku kasvain painamassa jossain? Mitä enemmän näitä ajattelen ja netistä tutkin, sitä enemmän oireetkin mielestäni korostuvat ja jopa lisääntyvät. Eli olisiko diagnoosi välilevy/hermopinne + luulosairaus vai onkohan kyseessä jotain oikeasti vakavaa? Kiitos vastauksestasi. :)

Asiantuntijan vastaus
Hei, Kysyjä hallitsee terminologiaa hyvin. On oltava samaa mieltä TK-lääkärin kanssa. Selkä-ja alaraaja-asiat liittyvät varmasti toisiinsa. Kysymyksessä ei tarvitse olla aiemman klassisen iskiaksen toisinto. Alaraajassa sopii olemaan esim. L4 -juuritason ärsytystilaa. Kädessä taas vain osittaiseen rannekanavaoireyhtymään viittaava oireisto, ei klassinen. Nuo muut eivät sitten sovi selittymään samasta syystä, esim. kasvaimesta johtuviksi. Tällainen ei olisi neuroanatomisesti mahdollista. Myöskään MS-tauti ei käyttäydy näin. ALS-tautiin oireisto ei sovi ollenkaan. Näiden tautien ongelma on tässä kontekstissa se, että jos lähtee oirelähtöisesti etsimään selitystä Netistä, niin nämä tulevat vastaan. Ilmiö on tuiki tavallinen, oikeastaan. Mahdolliseksi yhteiseksi nimittäjäksi toisalta kyllä löytäisin tuon raskauden: raskaiden aikana kehossa tapahtuu suuri joukko muutoksia, joista osa on immunologisia, osa linkittyy nestetasapainoon, ja osa taas sivuaa aivan konkreettisesti lihas-jänne-luu- yms. kudosten muovautuvuutta. Näin on oltavakin, jotta lapsi tulisi terveenä ulos. Kuvatut oireet viittaavat osittain myös melko pinnallisten hermojen ongelmaan, eli vika ei ole välttämättä kovin syvällä. Selän suhteen voi olla toisinkin. Patellan päällä oleva juttu ei kuulosta vaaralliselta. Ylipainolla on todennäköisesti osuutensa, ja se sopii hieman muuttamaan esim. maksa-arvoja. Tuo kumartumisessa tuntuva kipu maksan seudussa tuskin on vaarallinen sekään, mutta viestii todennäköisesti siitä, että jossakin on tilaa vähän. Ylävatsan ultraäänitutkimus saattaisi antaa lisävalaistusta ja on jo ehkä tehtykin - mistä muutoin on peräisin arvio maksan rasvoittumisesta (joka ei sekään vähäisessä määrin esiintyvänä ole kovin vaarallinen)? Lihasnykäykset yms. eivät tässä kokonaisuudessa kuulosta vaarallisilta. Onkohan niskahieronta ollut turhankin tehokasta? Ainakin mies on saanut paikat auki. Purukisko kannattaa ottaa kokeiluun. Hyvää on sekin, että varsin monet järjestelmät on tutkittu ja terveiski havaittu. Netin tutkiminen ei mielestäni liian pitkälle vietynä ole siis oikea ratkaisu edetä, mutta TK-lääkäri tuntuu ottavan asian riittävällä varmuudella.
1.10.2017 20:52 2.10.2017 11:40
Kova huoli ALS-taudista Kysymys:
Olen 27-vuotias mies, jolla lääkitys pakko-oireiseen häiriöön olanzapin 20 mg/vrk ja venlafaxin 150 mg/vrk. Ongelmani on pitkään jatkuneet ja koko ajan pahentuvat nielemisvaikeudet. Kaikki alkoi loka-marraskuun vaihteessa vuonna 2016 kun en pystynyt välillä nielemään yrityksestä huolimatta. Tilanne meni kuitenkin pahemmaksi juuri ennen joulua kun koko nielun toiminta alkoi tuntua oudolle. Kaikki ruoka alkoi tarttumaan kurkkuun kiinni ja on pahentunut asteittain siitä asti. Tällä hetkellä pystyn syömään vain soseita ja nekin tuntuvat työläältä tällä hetkellä. Mitään ei ole henkitorveen mennyt kuitenkaan juodessa tai syödessä. Onko tämä etenevä nielemisvaikeus varma merkki als-taudista vai voiko jokin muukin aiheuttaa tämän kaltaisia oireita? Minua on tutkittu todella monipuolisesti. Pään MRI, jossa löydös chiari 1, muuten ei poikkeavaa. Neurologin vastaanotolla olen käynyt viimeisimmän kerran reilu pari viikkoa sitten , statuksessa ei alssiin viittaavaa. Gastroskopia ja nielun tähystykset tehty, ei poikkeavaa. ENMG-tutkimukseen olen menossa sillä sitä ei ole vielä tehty. Muita oireita tämän nielemisvaikeuden lisäksi ovat elohiiret ympäri kehoa jotka pahenevat stressatessa ja tietynlaiset lihasnykäykset. Kramppeja ei ole. Lihasheikkoutta ei ole. Puheessa ei ole häiriöitä. Olen huomannut että hymyillessäni kasvolihakset vapisevat ja minulla on muutakin vapinaa esim. jaloissa ja käsissä. Sylkeä erittyy suuhun todella paljon ja minun on vaikea saada sitä nieltyä alas. Siispä kysynkin onko tämä oireisto selvä merkki ALS-taudista mitä ei ole pystytty vielä diagnosoimaan? Olen aivan rikki ja peloissani.

Asiantuntijan vastaus
Hei, Paljon on oireita, mutta ALS-diagnoosiin ne eivät riitä. ENMG on toki syytä tejdä. Kannattaa tehdä myös bulbaari- eli nielun-kielen alueelta ja Awaji-kriteerein. Korva-nenä-kurkkutautien lääkärin arvio on tarpeen. Koska nämä ovat hankalia diagnosoida, voisi foniatrista ja puheterapeutista myös olla apua. Nielun alueella on n. 100 lihasta, ja koko toimitus on sekä tahdonalainen että heijasteinen eli refleksitoimintainen. Näin monimutkainen toimitus häiriintyy herkästi, ja useasta syystä. Tilanne on jossain määrin analoginen esimerkiksi kierreportaita laskeutumisen kanssa: periaatteessa homma toimii ns. "selkäytimellä", mutta jos ja kun suoritusta rupeaa oikein ajattelemaan, niin se häiriintyy ja kompurointi alkaa. Tässä tilanteessa kysyjää huolettavat myös nuo elohiiret, jotka helposti tulee laskeneeksi oireyhtälöön ja summakasi saadaan ALS. Näin ei tarvitsisi tehdä. Elohiiret yksinään eivät ole merkki mistään vaarallisesta. Hyvää näiden ohella on se, että puhuminen ei ole merkittävästi vaikeutumassa. Vapina ja syljen tuotto eivät niin ikään mielestäni viittaa ALS-tautiin. Ylenpalttinen huolestuminen tässä on omiaan lisäämään oireilua, ja itsen tarkkailusta tulee näin kierteeseen johtavaa haittaa, etenkin elohiirien muodossa. Arvelisin tuon pakko-oireisen häiriön olevan jollain tapaa asiassa mukana - ainakin sitä kautta, että alttius motoriikan ja koordinaatioiden häiriölle voisi (tässä tapauksessa) näkyä oireiden keskittymisellä kurkun seutuun. Jos ja kun ENMG tulee olemaan normaali, on sillä suuri merkitys ALSin poissulkemismetodina. Hoidoksi ehdottaisin tässä keskustelua psyykenlääkityksen säädöistä. Dekstrometorfaanista saattaisi olla apua, esimerkiksi yskänlääke Resilar.
30.09.2017 23:45 2.10.2017 09:45
Hei! ALS-pelko Kysymys:
Hei! Olen aiemmin jo kirjoittanut sinulle aiemmin http://www.terve.fi/kysy-asiantuntijalta/hei-huolissaan-oireista . Tutkimuksia tehty tämän jälkeen ENMG uusintana yhteen alaraajaan ja käsivarteen 06/2017. Ja nyt syyskuussa kämmeneen. Tulokset kuulema kaikissa normaalit. Als-pelko ei ota silti laantuakseen, sillä kämmeneen on tullut ihan hirveä kuoppa, jota siinä ei ennen satavarmasti ollut. Myös sormien alla kämmenen puolella oleva entinen pullea kohta on nyt pelkkää kuoppaa ja nahkaa. Silti enmg näytti kämmenestä normaalin tuloksen, vaikka sitä ei nyt juuri noista kuoppien kohdista otettu. Toinen mikä pelkoani lisää on puheen vaikeus nykyään. Tuntuu että s- ja r kirjainten ääntäminen on todella työlästä nykyään välillä ja että puhuminen on muutenkin raskasta. Palan tunne kurkkuun on palannut nyt myös. Kasvolihakset ovat todella heikot vasemmalta puolelta, ainakin vapisevat herkästi esim.hymyillessä ja suuta auki pidettäessä, ilmettä ei jaksa pitää kauaa yllä. Olen pääsemässä Jitter-kokeeseen vielä kasvoista jostakin kohti, näkyisikö ALS siinä? Voiko enmg olla kämmenestä normaali, jos tuo lihaskato kämmenessä olisi als-lihassurkastumaa? Tässä kaikki oireet ilmaantumis järjestyksessään. Yhdetkään oireet eivät ole alkamisensa jälkeen poistuneet. 02/2015 Vasemmalla puolella kasvoissa tuntohäiriöitä. 10/2015 lihasnykäykset alkoivat sormien nytkäisyillä 2016 elohiiriä ja lihasnykäyksiä alkanut olla joka puolella kroppaa. Myös lihasmuljahduksia ja värinöitä. 01/2017 huulet ja nenä alkaneet vapisemaan eri ilmeissä, varsinkin vasen puoli. Vasemmalla puolella kasvoja myös paljon elohiiriä esim.huulessa. Kurkkuun palan tunnetta ja puhe tuntuu työläältä ja sössöttävältä. 02/2017 nenän vieressä alkanut värisemään ja olemaan elohiiri koko ajan pitkin päivää vasemmalla. 08/2017 Kämmeneen tullut selvä kuoppa jota ei ennen ollut. Myös sormien alla kämmenessä enää pelkkää nahkaa. Sormet alkaneet myös vapisemaan välillä. Joissakin sormissa värinää kokoajan. Kämmenien hypothenar lihakset vetäytyvät sisäänpäin. Jalkoja alkanut myös särkemään, etenkin reisiä. Mitä minun kannattaisi tehdä? Olisi kiva saada tietää mikä vaivaa, kun oireitakin alkaa olemaan jo aika liuta. Neurologi totesi taas että Alsia minulla ei ole, vaikka olen lukenut että voi olla kasvojenkin heikkoutta siinä. Voiko mikään muu sairaus aiheuttaa tätä vaikealta tuntuvaa puhettakin kuin ALS? Kiitos vastauksestasi, alan olla todella hermoraunio tämän pelon kanssa.

Asiantuntijan vastaus
Hei, Jouduin jonkin verran hakemaan tuota aiempaa kysymystä. Olen siinä käsityksessä, että vastaan vajaa 30-vuotiaalle naiselle, jolla on kohtauksettomana pysyvä epilepsia ja huomattavan pieniannoksinen lamotrigiini-lääkitys. ALS-pelko on siis edelleen hallitseva haitta elämässä. Tämä onkin kokemukseni mukaan varsin hankalasti korjattava ongelma. ALS-tautiin en edelleenkään usko. Ainoa motoneuronitauti, jossa faskikulaatioita esiintyy selvästi kasvojen -suun alueella on SBMA (Syndroma Kennedy), jota ei ilmene naisilla (voivat olla kantajia), koska geenivirhe on X-kromosomissa, ja toinen eli terve X-kromosomi estää oireita tulemasta esiin. Useimmat käden lihaksista ovat kyynärvarren alueella. Käden pikkulihaksiakin on nyt ENMG:llä tutkittu ja ne terveiksi havaittu. Kun oireet alkoivat kohta 2 vuotta sitten, olisi perin kummallista ettei pelätty ALS olisi laajemmalle levinnyt tässä ajassa. En ole nähnyt ALS-tapausta, jossa sormien tyvessä kämmenessä esiintyisi kudoskatoa. Tällä alueella on enemmänkin rasvaa kuin surkastumaan kykenevää lihasta. Mielenkiintoista olisi nähdä, esimerkiksi kanta.fi-järjestelmästä, mitä neurologi on tarkalleen kirjannut löydöksistä. Ei ole mitään syytä epäillä etteikö kysymyksessä esitettyjä oireita todella olisi. Olennaista on se, että ne eivät lukuisuudestaan huolimatta selity ALS-taudilla. Tällaisen pelon yhteydessä ihmisellä on taipumus havaita pelkoa (tai toivetta) tukevia asioita ja sivuuttaa niitä vastaan puhuvat asiat. inhimillistä siis. Nyt kuitenkin 2 ENMG:tä ovat normaalit ja tähän on luottaminen. Pään magneettikuvaus käytännössä sulkee pois mm MS-taudin ja sen sukulaiset. Verikokeista ei ole listaa, mutta varmaankin esimerkiksi CK, Borrelia-vasta-aineet jne on katsottu. Gangliosidi-vasta-aineet voisi olla mielenkiintoista tutkia. Itse oireiden hoito on oireenmukaista. Onko lamotrigiinilääkitys tarpeen ja annos harkittu? Onko epileptistä nähtävissä aivosähköfilmissä (EEG)? Tällaisista keskustelisin vielä oman neurologin kanssa, eli hakisin selityksiä muualta kuin ALSista.
19.09.2017 21:11 22.09.2017 10:00