Taipumus nähdä painajaisia näkyy EEG:llä

Unisukkulat (sleep spindles) ovat unen aikaisia aivojen toimintapurkauksia, jotka näkyvät EEG:llä nopeina 12-14 Hz aaltoina vähintään 0,5 sekunnin sisällä. Tutkijat selvittivät unen sukkulavaiheiden yhteyttä toistuviin painajaisiin.

Vastikään Sleep Medicine -lehdessä julkaistu kanadalaisvetoinen tutkimus selvittää unen aikaisten sukkulapurkausten (sleep spindles) yhteyttä säännöllisesti toistuviin painajaisiin. Jo aiemmin on selvitetty patofysiologiaa sukkuloinnin takana sekä unisukkuloinnin merkitystä esimerkiksi muistijälkien vahvistumiseen unen aikana, mutta yhteyttä painajaisiin ei ole aiemmin tutkittu. Unisukkulat ilmenevät NREM- eli perusunen aikana, erityisesti N2-vaiheessa.

Tutkimukseen otettiin 38 potilasta, jotka kärsivät toistuvista idiopaattisista painajaisista. Heidän EEG-käyrään tarkasteltiin aamupäivätorkkujen aikana ja 25 heistä näki painajaisia myös tutkimukseen osallistuessaan. Tutkimusta varten kehitettiin erillinen ilmaisin, joka havaitsi spindle- eli sukkulavaiheet EEG-käyriltä.

Ensisijaisena tuloksena huomattiin, että painajaisryhmä nukkui hieman pidempään ja syvempää N2-unta, kuin kontrolliryhmä. Painajaisia nähneillä potilailla havaittiin niin sanottuja hitaita 11-13 Hz sukkulavaihteita harvemmin, kuin niillä jotka eivät nähneet painajaisia. Lisäksi heillä havaittiin muita useammin nopeita eli 14-16 Hz sukkulavaiheita, jolloin myös sukkulan sisällä aaltojen tiheys on keskimääräistä korkeampi.

Unen sisällön ja laadun kannalta huomattiin, että painajaisryhmällä matala sukkulatiheys liittyi pelkoon, eikä siihen liittynyt mitään positiivisia tuntemuksia. Kontrolliryhmällä tulos oli päinvastainen. Sukkulavaiheiden määrä sekä sukkulanaikaisen EEG-aallon tiheys näyttäisi siis vaikuttavan suoraan siihen, näkeekö painajaisia vai ei.

Painajaisilla yhteys myös muistin mekanismeihin?

Tutkijat muistuttavat kuitenkin, että tutkimuksessa monitoroitiin päivätorkkuja, eikä sen aikana ei ilmennyt yhtäkään oikeaa painajaiskohtausta, jotka yleensä ovat yöllisiä pelkotiloja. Tuloksena saatu pelon tunteiden intensiteetti suhteessa unen EEG-rakenteeseen ei siis ehkä ole ihan samanlainen, kuin mitä se olisi yöllä tapahtuvan painajaiskohtauksen aikana.

- Nämä ovat uusia löydöksiä, joiden perusteella on liian varhaista vetää mitään johtopäätöksiä. Jos tulokset ovat toistuvia ja yleistyvät, ne voivat antaa käsityksen siitä, miksi jotkut ihmiset ovat alttiita painajaisille, toteaa tutkimusta johtanut Tore Nielsen uutistoimisto Reutesin haastattelussa.

Nielsen huomauttaa myös, että koska unen sukkulavaiheiden yhteys muistin mekanismeihin tunnetaan, toistuvia painajaisia voisi ehkä alkaa jossain vaiheessa tutkia myös biomarkkereina muistin mekanismien häiriöihin.

Lähteet: Sleep Med 2017

Tämän uutisen tarjoaa Lääkäriportaali, joka on erikoisalakohtainen palvelu lääkäreille ja lääketiedettä opiskeleville. Palvelu tarjoaa koti- ja ulkomaisen lääketieteellisen uutispalvelun ilmaiseksi. Lue lisää ja rekisteröidy käyttäjäksi

Lue lisää:

Näetkö usein painajaisia? Tällaiset ihmiset näkevät eniten painajaisia

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.