Tyrä

MAINOS: Edulliset tuotteet Hyvinvoinnin Tavaratalosta

Tutustu Suomen suurimman terveyden ja hyvinvoinnin verkkokaupan valikoimaan:

Outletissa lisäksi tuotteita todella edulliseen hintaan.

Tyrällä (hernia) tarkoitetaan vatsaontelon sisällön (suolisto, rasvakudos) työntymistä vatsanpeitteiden läpi luonnollisen tai hankitun aukon kautta. Luonnollisia aukkoja ovat esimerkiksi napa ja nivuskanava, hankittuja aukkoja ovat leikkausarpeen muodostuneet. Esimerkiksi napatyrä on vatsanpeitteissä oleva aukko, mistä vatsaontelon sisältöä pullistuu ulospäin.

Tavallisimpia tyriä ovat nivustyrä, napatyrä, arpityrä, palleatyrä ja reisityrä. Tyrä "luiskahtaa esiin" yleensä kun vatsaontelon sisäinen paine äkisti kasvaa: esim. ponnistaessa, nostaessa tai yskiessä. Vastaavasti paineen helpottaessa tyrän pitäisi palautua tai ainakin olla helposti painettavissa takaisin "sisälle" .

Kureutuneella tyrällä tarkoitetaan tilannetta, missä pullistunut tyrä ei palaudukaan takaisin, vaan "hirttäytyy" kiinni. Kureutunut tyrä muuttuu kovaksi ja kipeäksi. Kureutuneessa tyrässä oleva suolenmutka saattaa tilanteen pitkittyessä mennä kuolioon ja puhjeta, ellei tilannetta korjata. Kureutunutta tyrää kannattaa yrittää reponoida eli palauttaa painamalla sitä tasaisesti muutaman minuutin. Usein tämä ei onnistu, jolloin päivystysleikkaus on ainoa hoitokeino.

Tyrän oireet ja tyrätyypit

Napatyrä


Napatyrässä vatsaontelon sisältöä työntyy napa-aukosta vatsanpeitteiden läpi. Tällöin navan ympäristöön ilmaantuu ponnistaessa "patti". Pikkulapsilla Se korjaantuu yleensä itsestään, eikä leikkaushoito ole tarpeen. Aikuisilla tyräportin sulkeminen leikkauksessa on aiheellista,jos tyrästä on vaivaa eli kipua tai kureutumisoireita.

Arpityrä


Arpityrä on toinen vatsan alueen tyrä. Se syntyy huonosti parantuneeseen leikkaushaavaan. Arpityrät yleensä leikataan, ellei potilaan perussairaidet aiheuta merkittäviä riskitekijöitä. Arpityrän korjaus voi olla laaja ja vaativa toimenpide, toisaalta pienen arpityrän korjaus on yleensä helppoa. Laparoskooppinen (tähystysleikkaus) tyräkorjaus on uusi tekniikka, minkä avulla saadaan korjattua aiempaa vaikeampia tyriä aiempaa sairaammilla potilailla. Arpityrä korjataan paikkaamalla vatsanpeitteissä oleva aukko sulamattomalla verkolla.

Palleatyrä


Palleatyrää ei voi nähdä ilman erillisiä tutkimuksia, vaan se todetaan gastroskopian yhteydessä, usein sattumalöydöksenä. Palleatyrä tarkoittaa pallealihaksessa olevan ruokatorven kulkuaukon väljyyttä. Tyräaukosta mahalaukku voi työntyä rintaontelon puolelle ja voi joskus harvoin jopa kureutua. Palleatyrä voi olla osatekijänä närästysoireissa mutta se voi olla myös täysin oireeton. Palleatyrä ei tarvitse leikata ellei se kureudu. Närastysleikkauksen yhteydessä palleatyrä aina korjataan.

Nivustyrä


Nivustyriä ovat sekä 1) suora että 2) epäsuora nivustyrä.

1) suorassa versiossa tyrä painuu nivuskanavan pohjan läpi, ja se on yleensä vanhojen miesten vaiva eikä useinkaan tarvitse leikkausta, ellei se oirehdi. Suora nivustyrä on usein molemminpuolinen.

2) epäsuorassa tyrässä tyrä työntyy nivuskanavassa kivespussia tai ulompaa häpyhuulta kohti. Yleensä nivustyrä kasvaa vähitellen ja alkaa vaivata, kun tyrä on tarpeeksi kookas. Nivustyrä on tyypillisesti lasten synnynnäinen tyrä. Vanhempien onkin syytä seurata pienokaistaan mahdollisen nivustyrän varalta, sillä kureutuessaan se on hoidettava nopeasti.

Lasten nivustyrät hoidetaan leikkaamalla ja leikkaustulokset ovat hyviä. Aikuisilla oireilevat nivustyrät hoidetaan leikkaamalla. Leikkaus tehdään tapauskohtaisesti joko avotekniikalla tai tähystämällä. Pääsääntöisesti korjauksessa käytetään verkkoa. Lapsilla verkkoa ei käytetä ja usein nuorilla aikuisillakin suositellaan tyräkorjausta ilman verkkoa. Leikkaus voidaan tehdä myös paikallispuudutuksessa.

Reisityrä


Reisityrässä vatsaontelon sisältöä työntyy isojen verisuonten kulkuaukosta reiteen. Tämä tyrä kureutuu usein ja leikkaus on tällöin aiheellinen.

Diagnoosi

Diagnoosi tehdään yleensä oireiden, lääkärin tutkimuksen ja sairaushistorian perusteella. Lisäksi kokenut lääkäri osaa epäillä kutakin tyrää niiden tyypillisten ilmenemismuotojen perusteella. Palleatyrä-epäilyssä tarvitaan muitakin tutkimuksia kuten esim. mahalaukun röntgenkuvaus, mahalaukun tähystys tai joskus se näkyy myös tavallisessa sydän-keuhko röntgenkuvassa.

Tyrän hoito

Tyrän hoitona on yleensä aina leikkaushoito, jossa suljetaan tyräportti ja vahvistetaan mahdolliset rakenteelliset heikkoudet esim. verkolla. Myynnissä on myös erilaisia tyrävöitä, joista voi olla apua. Tyrävyöt eivät kuitenkaan paranna itse ongelmaa. Normaalisti tyriä ei tarvitse leikata välittömästi vaan vasta myöhemmin potilaalle sopivana aikana. Kuitenkin jos tyrä kureutuu niin, että sitä ei saada enää painettua takaisin tyräportin läpi ja se on kova ja kivulias, on potilas leikattava jopa päivystyksellisesti.Omahoito


Tyrävyötä voi kokeilla, samoin muiden apuvälineiden käyttöä esim. nostojen yhteydessä. Ylipainoisten potilaiden on syytä laihduttaa.

Milloin lääkäriin?

  • Välittömästi, jos tyrä kureutuu niin, että sitä ei saada enää painettua takaisin tyräportin läpi eli se ei reponoidu, ja se on kova ja kivulias.
     
  • Kiireettömästi, jos tyrä on oireeton, mutta se häiritsee normaalia elämää.

Seuranta

Lasten napatyrää jäädään yleensä seuraamaan, sillä ne paranevat usein itsestään. Kureutuneet tyrät luonnollisesti leikataan aina. Yleensäkin jos tyrä aiheuttaa paljon oireita ja potilas on muuten leikkauskelpoinen, on leikkaus aiheellinen. Aikuisilla seurantaan päätyvät yleensä vähäoireiset nivustyrät.

Yleisyys

Napatyrät ovat pikkulapsilla melko yleisiä, varsinkin keskosilla. Nivustyriäkin tavataan noin kahdella prosentilla vastasyntyneistä pojista ja varsin usein myös tytöillä. Nivustyräpotilaat ovat yksi yleisimmistä potilasryhmistä kirurgisilla osastoilla ja vievät noin 12 prosenttia kaikesta leikkausajasta. Miehillä nivustyrä ilmaantuu yleensä joko ennen viidettä ikävuotta tai keski-iän jälkeen. Reisityrät ovat paljon harvinaisempia (vain noin 7 prosenttia nivusalueen tyristä). Palleatyrät ovat myös yleisiä, eritoten liukutyrä (tyyppi 1), joka on noin yhdeksän kertaa tavallisempi kuin pussin muodostava palleatyrä.

Tyrän periytyvyys

Nivustyrät ovat osittain perinnöllisiä, sillä esiintyyhän niitä paljon lapsilla. Reisityrää taas pidetään hankittuna (siis ei synnynnäisenä). Palleatyrät ovat yleensä hankittuja (esim. tupakointi ja liikalihavuus altistavat), mutta lapsilla esiintyessään ne ovat periytyviä.

Ennuste

Tyrät ovat yleensä helposti korjattavissa leikkauksella ja ennuste on hyvä. Joskus tyrä voi uusia tai voi kehittyä kokonaan uusi tyräportti. Jonkin verran kuolleisuutta esiintyy vaikeissa tapauksissa silloin, kun tyrä ehtii kureutua ja mennä kuolioon tai leikattava on muuten huonokuntoinen ja iäkäs.
 

Linkit

Historialliset tekstit: Tyrät, Kohju, Hernia -Gastrolab

Viitteet

YKT, sivut 340-341, Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä 2002


Burkitt H. George, Quick Clive R. G., Essential Surgery, Third Edition, Harcourt Publishers Limited 2002

Lisätietoa tyrästä:

Mitä tehdä kun tyrä vaivaa?

Tyrä tuntuu miehen nivusissa

Onko tyrä pakko leikata? Lue asiantuntijan vastaus

2 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
Hei. Olen synnyttänyt toisen lapseni kesällä 2015 ja tammikuussa 2016 huomasin itselläni olevan napatyrä. Kävin asian kanssa lääkärissä äskettäin ja kun tyra ei ole kipeä ja pieni niin sitä ei vielä leikata. Mutta asiani koskee raskautta. Haluaisimme saada vielä lisää lapsia joten vaikuttaako tyra raskauteen? Pitäisikö tyra leikata ennen raskautta vai vasta kun lapsilukumäärä on täynnä? Riskit ja haitat raskauden aikana? Pelottaa jos tyra hankaloittaa raskauden aikana, masu kasvaa ja synnytyksessä ponnistusvauhe
Ylläpito
Hei, näihin kommentteihin ei ole vastaamassa alan asiantuntijoita, mutta voisit esittää kysymyksesi Dosentti Mervi Halttuselle. Hän on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri sekä gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri. http://www.terve.fi/kayttajat/mervi00

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.