Työuupumus

Työuupumus on pitkän ajan kuluessa kehittyvä oireyhtymä, jolle on luonteenomaista työhön liittyvän stressin sietokyvyn heikkeneminen, kyyninen suhtautuminen omaan työhön, sekä kokonaisvaltainen väsymys.

Työuupumuksen oireet

Työssä jaksamisen heikentymisen lisäksi väsymys vie voiton usein myös vapaa-ajalla. Tekemättömien töiden aiheuttama syyllisyyden tunne vaivaa kotonakin. Ammatillinen itsetunto kärsii, mikä johtaa riittämättömyyden tunteisiin ja jopa häpeään, kun tuntuu ettei ole työtehtäviensä tasalla. Näin ollen käsitys omasta työkyvystä heikkenee ja oman työpanoksen arvostus heikkenee. Kyynistyminen voi näkyä käytännössä asenteiden kovettumisena tai välinpitämättömyytenä. Työuupumuksesta kärsivä voi eristäytyä muusta työyhteisöstä.

Työuupumusta ei pidä sekoittaa stressiin, sillä stressi sinänsä on ihmiselle ominainen tapa pyrkiä sopeutumaan kasvaviin työpaineisin tai vaatimuksiin. Stressi ei myöskään ole pelkästään kielteistä, vaan sopiva määrä stressiä voi auttaa jaksamaan ja jopa parantaa suoritusta. Työuupumuksesta on kyse silloin kun stressijakso pitkittyy, muuntuneisiin haasteisiin sopeutuminen ei onnistu eikä normaalielämään palaaminen onnistu.

Työuupumus ja aiheuttaja

Työuupumus ei synny yhtäkkiä, vaan taustalla on pitkään jatkunut ongelmallinen vuorovaikutussuhde työntekijän, työn ja työyhteisön välillä. Usein taustalla on pitkittynyt työstressi, johtuen ristiriidasta työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen välillä.

Työstressi koetaan erityisen suureksi, jos työntekijän kyky vaikuttaa ja osallistua työyhteisön päätöksentekoon on vähäinen. Koettu vastuunjaon epätasaisuus voi näkyä työyhteisön sisäisten suhteiden kärsimisenä, kun vastuullisesta työstä ei välttämättä seuraa vastaavaa arvostusta tai palkintoa ja taas toisaalta vaatimusten epätasa-arvoisuus voi aiheuttaa tunnetta epäoikeudenmukaisuudesta. Huono johtajuus voi usein olla työyhteisön ongelmien taustalla. Työntekijän kokema arvostuksen puute johtaa ammatillisen itsetunnon murenemiseen ja henkiseen uupumukseen.

Diagnoosi

Työuupumuksen diagnoosi perustuu tyypillisten työhön liittyvien perusoireiden ilmaantumiselle. Näitä ovat jo mainitut voimakas kokonaisvaltainen väsymys, kyyninen suhtautuminen työhön sekä ammatillisen itsetunnon heikkeneminen. Usein taustalla saattaa olla jo monta sairauslomajaksoa.

Diagnoosia tehtäessä olisi tärkeää pystyä erottamaan taustalta mahdolliset hoitoa vaativat psykiatriset ongelmat. Työuupumukseen yhdistettyjä ongelmia ovat tyypillisesti masennus, päihteiden väärinkäyttö (mm. alkoholismi), persoonallisuushäiriöt, sekä ahdistuneisuushäiriöt.

Työuupumuksen hoito ja seuranta

Mikäli työssä jaksaminen on kovin vaikeaa, voi olla hyvä rauhoitella tilannetta alkuun sairauslomalla. Pitkät sairauspoissaolot eivät kuitenkaan auta työyhteisöön palaamisessa, ja turhia sairauspoissaoloja tulisi välttää. Mikäli kyseessä on vielä kohtuullisen lievä unirytmin häiriö, riittää noin viikon sairausloma unirytmin palauttamiseen. Toisaalta jos työuupumukseen liittyy vakavaa masennusta voi työstä joutua olemana poissa pitkäänkin, sillä masennukseen liittyvä toimintakyvyn alenema ei palaudu hetkessä.

Olennaista työuupumuksen hoidossa on unirytmin palauttaminen ja unenlaadun turvaaminen, ks. unettomuus. Myös stressinhallintakeinoja on hyvä tukea, jolloin hoito voi koostua esimerkiksi psykiatrin tai psykoterapeutin käynneistä. Joissain tapauksissa oireenmukaista lääkitystä voidaan harkita, esimerkiksi tilapäisesti vaikeaan unettomuuteen tai masennukseen.

Tärkeää olisi muodostaa toimiva potilas-lääkärisuhde, ja toistuvin vastaanottokäynnein kartoittaa kokonaisvaltaisesti työuupumuksesta kärsivän elämäntilanne. Työuupumus vaatii siis seurantakäyntejä, jotta työssä jaksamista voidaan arvioida ja tarvittaessa puuttua ajoissa uhkaavaan työkyvyn uudelleen menetykseen.

Mikäli työpaikalla useammalla työyhteisöön kuuluvalla todetaan työuupumuksen merkkejä, olisi hyvä ottaa asia puheeksi työterveyslääkärin kanssa, jolloin tarvittaessa voidaan työterveyshuollon puolesta tehdä työorganisaatioon kohdistuvia toimia.

Työuupumuksen ennaltaehkäisy olisi toteutuessaan paras hoito (Työuupumuksen ehkäisy: ks. Työuupumus-potilasohje). Työyhteisön hyvinvointiin ja työnohjaukseen tulisi kiinnittää huomiota. Kannustava, keskusteleva ja avoin työilmapiiri auttaa jaksamaan. Myös työntekijän on syytä osata sanoa ei, jos työtaakkaa tuntuu liian suurelta, tähän on myös työnantajapuolen pystyttävä sopeutumaan. Työn kokeminen mielekkääksi, mahdollisuus johdonmukaiseen urakehitykseen ja oman ammattitaidon jatkuva ylläpitäminen ovat myös keinoja auttaa työssä jaksamisessa. Pohjan kaikelle luo toimivat ihmissuhteet ja turvaverkosto vapaa-ajalla ja kotona. Työn ja vapaa-ajan rajat on myös pyrittävä tekemään selväksi ja töitä ei pidä viedä kotiin.

Työuupumuksen yleisyys

Terveys-2000 -tutkimuksen mukaan Suomessa työuupumuksesta kärsii lievä-asteisena vuosittain noin 25 % ja vakavasta työuupumuksesta 2,5 %. Työuupumukseen liittyvistä oireista ammatillisen itsetunnon heikkeneminen oli yleisintä (35 %). Työuupumuksen esiintyvyys kasvaa iän myötä ja 55–64-vuotialla vakava-asteisen työuupumuksen esiintyvyys on 5 % kun se muissa ikäryhmissä on puolet vähemmän. Sukupuolten välillä puolestaan ei ole eroa kokonaisesiintyvyydessä, mutta naisilla työuupumuksen määrä kasvaa hieman vanhemmissa ikäluokissa.

Työuupumus on tutkimuksen mukaan korostunutta maa- ja metsätalousalalla, koulutus-, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Työuupumusta esiintyy siis myös vähemmän koulutusta vaativissa ja enemmän ruumiilliseen työhön painottuvissa aloissa, eikä pelkästään asiakaspalvelualoilla tai johtajuus- ja asiantuntijatehtävissä.

Ennuste

Mikäli työssä jaksamiseen ja työuupumukseen puututaan aktiivisesti, ei ole syytä olettaa etteikö työuupumuksesta kärsivä pystyisi täysin kuntoutumaan uudelleen työympäristöönsä. Mikäli työuupumukseen liittyy tunnistettavia mielenterveydenhäiriöitä, kuten masennusta tai päihdeongelmaa, on hoito pitkällisempää jo monimutkaisempaa, mutta hyvällä hoitoon sitoutumisella voidaan saada aikaan hyvä lopputulos.

Toistuvat uupumusjaksot tai pitkittynyt oireilu ennustavat kuitenkin usein myöhemmin ilmeneviä vakavampia ongelmia, kuten vaikeaa masennusta, joten varhainen puuttuminen on työelämään liittyvissä ongelmissa ensiarvoisen tärkeää.

Lähteet:

Rovasalo Aki. Työuupumus. Lääkärin käsikirja. 12.5.2009.

Työuupumus Suomessa - Terveys 2000 - tutkimuksen tuloksia. Lääkärilehti. 2004;59(43):4109–4113

Räisänen K, Karila I. Miten työstressiä voi hallita? Aikakausikirja Duodecim. 2007;123(6):743–50

Lue lisää

Työuupumus-potilasohje

Torju työuupumus!

Työuupumus uhkaa, jos työstä ei irrottaudu vapaallakaan

Työuupumus aiheuttaa fyysisiä sairauksia

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.