Koulujen sisäilmaongelmat yleisiä – heikentävät oppimistuloksia ja oppilaiden terveyttä

Jopa joka neljännestä suomalaisesta koulusta löytyy kosteus- tai homevaurioita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimasta tutkimuksesta selviää myös, että 58 prosentissa mitatuista luokkahuoneista ilmanvaihto oli riittämätön.

– Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, ettei kouluympäristö anna kaikille oppilaille tasa-arvoisia työskentelymahdollisuuksia, arvioi THL:n erikoistutkija Ulla Haverinen-Shaugnessy.

Vaikka tiedot Koulujen sisäympäristön laatu ja oppiminen -tutkimukseen kerättiin jo vuonna 2007, niin Haverinen-Shaugnessy arvelee Ylen haastattelussa, ettei koulujen ilmanvaihto ole merkittävästi parantunut sen jälkeen.

Marraskuussa 2015 aloitettu Helsingin yliopiston, Ylen ja Työterveyslaitoksen toteuttama koulujen sisäilmaongelmia kartoittava kysely tukee Haverinen-Shaugnessyn arviota: Kyselyyn vastanneista peruskoulujen rehtoreista 24,8 prosenttia ilmoitti koulussa olleesta kosteus- tai homeongelmasta. Reilussa 50 prosentissa kouluista oli ollut tai on edelleen muita sisäilmaongemia. Kyselyn vastaukset kattavat noin kolmasosan kaikista Suomen peruskouluista.

Rahoituksen puute usein syynä koulujen huollon laiminlyöntiin

Suomalaisten koulujen sisäympäristön laatua ja matematiikan oppimistuloksia kartoittaneessa tutkimuksessa sanotaan, että usein koulurakennusten huolto laiminlyödään riittämättömän rahoituksen vuoksi, mikä johtaa pysyviin sisäympäristön ongelmiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että sisäympäristön laatu vaikuttaa enemmän lapsiin kuin aikuisiin.

Niissä kouluissa, joissa ilmanvaihto oli asumisterveysasetuksen mukainen, 6-luokkalaisten oppilaiden matematiikan tehtävien ratkaisuprosentti oli keskimäärin neljä prosenttia suurempi verrattuna kouluihin, joiden ilmanvaihto ei ollut riittävä.

Myös luokkahuoneiden korkea lämpötila vaikutti oppimistuloksiin: ne oppilaat, jotka kokivat päivittäin luokkien lämpötilan olevan liian korkea, ratkaisivat matematiikan tehtäviä heikommin. Tutkimuksessa mainitaan, että luokkahuoneiden lämpötilan tulisi olla aina alle 24°C.

THL:n tutkimuksen mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisen ilmanvaihdon (vähintään 6 litraa ilmaa sekunnissa oppilasta kohden) varmistamiseksi tarvitaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto sekä luokkien ilmanvaihto tulee säätää oppilasmäärän mukaan. Aalto yliopiston suorittamissa mittauksissa yhdessäkään luokassa, joissa oli painovoimainen tai pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto, ilmanvaihto ei ollut riittävä.

Huono sisäilma sairastuttaa ja lisää poissaoloja

THL:n tutkimukseen osallistuneista oppilaista 43 prosenttia kertoi kärsineensä lukukauden aikana yhdestä tai useammasta ylähengitystien oireesta (tukkoinen nenä, nuha, kuiva tai kipeä kurkku, käheä ääni, kuiva tai limainen yskä, kuume). Oireista kärsivien osuus vaihteli kouluittain 17–69 prosentin välillä. Vaihtelusta 70 prosenttia selittyi koulujen ilmanvaihdon, lämpötilan ja kosteusvaurioiden ongelmilla.

Kouluissa, joissa oli rehtorien ilmoittamia kosteus- tai homevaurioita, oireilevia oli 1,8 kertaa enemmän verrattuna “puhtaisiin” kouluihin. Niissä kouluissa, joissa oltiin tyytymättömiä luokkien lämpötilaan, oireilevia oli 1,5 kertaa enemmän.

Hengitystieinfektioiden seurauksena koulusta oli lukukauden aikana poissa 46 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oppilaista. Koulukohtainen vaihtelu oli 18–83 prosentin välillä.

– Erot työskentelyolosuhteissa näkyvät sekä oppimistuloksissa että oppilaiden oireissa ja poissaoloissa, sanoo THL:n erikoistutkija Haverinen-Shaugnessy.

Lähteet:

THL

Yle

Sisäympäristön laatu ja sen yhteys oppimistuloksiin -tutkimus

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: