Kelan kuntoutusterapian jatkosta tulossa ehdotus syyskuun lopussa

Sosiaali ja terveysministeriön kuntoutuksen ja uudistamiskomitean tehtävänä on laatia syyskuun loppuun mennessä esitys siitä, miten kuntoutus toteutuisi sote-uudistuksen yhteydessä. Eräät sairaanhoitopiirit ovat ehdottaneet Kelan kuntoutuspsykoterapian lakkauttamista ja sen varojen siirtoa maakuntien ostopalvelurahoiksi.

Tällä hetkellä psykoterapiaa järjestää pääasiallisesti Kela kuntoutuspsykoterapian osalta ja kunnat osin itse ja ostopalveluina. Kuntoutuspsykoterapian hoidon saatavuutta on parannettu 2016 vuoden alusta kymmenellä miljoonalla kattamaan myös aikuisten korvaustasoa.

–    Kaikki asiantuntijat ovat mielestäni yksimielisiä siitä, että lyhytkestoisten psykoterapioiden saatavuutta tulee parantaa ja myös pitkäkestoisempia terapiamuotoja tarvitaan, Kelasta asiantuntijalääkäri Tanja Laukkala kertoo.

Kela voi tarjota kuntoutuspsykoterapiaa 16-67-vuotiaalle henkilölle, jos

  • Työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi.
  • On saanut mielenterveyden häiriön diagnoosin jälkeen vähintään 3kk asianmukaista hoitoa.
  • On saanut psykiatrilta lähetteen kuntoutuspsykoterapiaan työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi.

Lue tarkemmat tiedot Kelan sivuilta.

Potilaalle

  • Kelan kuntoutus on pehmeä yhdistelmä, joka käyttää hyväkseen julkista kuntoutuspäätöstä ja yksityisen sektorin tarjoamaa hoitoa.
  • Psykoterapian tarkoitus on palauttaa potilaan työkyky.
  • Kuntoutuspsykoterapiaa voi saada kolmen vuoden aikana enintään 200 kertaa eli keskimäärin n. 1-2 kertaa viikossa.
  • Psykoterapiassa ei tarjota lääkehoitoa; lääkehoito voi tapahtua psykoterapian ohessa.
  • Potilas saa itse valita psykoterapeutin ja palveluntarjoajan.
  • Psykoterapia jatkuu vähintään vuoden, kun siitä on päätetty.

Tarve ja tuloksellisuus

  • Kuntoutuspsykoterapian tarjoaminen ja sisältö on muutettu harkinnanvaraisesta lakisääteiseksi vasta vuonna 2011. Kuntoutuksen saatavuutta on parannettu vuoden 2016 alusta kymmenellä miljoonalla eurolla kattamaan myös aikuisten korvaustasoa.
  • Kuntoutuspsykoterapia joustaa ihmisen elämäntilanteen mukaan. Esimerkiksi masennus tai ahdistuneisuushäiriö voi aiheuttaa opiskelustressiä. Potilaalle voidaan myöntää kuntoutuspsykoterapiaa viiden vuoden päästä aiemmasta. Silloin potilas voi kaivata tukea saman mielenterveyden ongelman aiheuttamaan työstressiin.
  • Kelan rekisteriseurannan mukaan 82% kuntoutuspsykoterapiassa käyneistä on vuoden päästä työssä tai opiskelee psykoterapian päätyttyä.

Huoli tulevasta

Erikoispsykologi & psykoterapeutti Tuomo Tikkanen on huolissaan tulevasta. Hän toimii tällä hetkellä yksityisenä ammatinharjoittajana toimialanaan koulutus ja konsultaatio sekä asiantuntijana eurooppalaisen psykoterapiayhteisön The European Federation for Psychoanalytic Psychotherapyn (EFPP) Suomen kansallisen verkoston sote-työryhmässä. Tikkasella on historiaa muun muassa Euroopan psykologiliittojen federaatio EFPAssa ja psykologiliitossa puheenjohtajan tehtävistä sekä praktiikkatoiminnasta. Hän on toiminut myös Helsingin opetusviraston johtavana psykologina.

Kelan kuntoutuspsykoterapiaan kului 39,8 miljoonaa vuonna 2015, seuraavana vuonna jo 58 miljoonaa. Suomen keskipalkan ja viime vuonna psykoterapiassa käyneiden määrän perusteella Tikkanen laskee, että yhden potilaan hoito maksaa vuodessa  noin 1250 euroa. Samalla hinnalla työnantaja maksaisi sairauslomakorvausta puolentoista viikon ajalta.

– Kuntoutuspsykoterapia maksaa siis itsensä takaisin jo puolessatoista viikossa eikä henkilön tarvitse olla pois työelämästä eikä opinnoista, Tikkanen pohtii.

– Sairausloma kun ei auta ketään. Työnantaja maksaa sairausajanpalkan ja työntekijän työt kasaantuvat sairaslomalla ollessaan.

– Työllä ja opiskelulla sekä ihmissuhteilla on parantava vaikutus. Putoamisella näistä rutiineista taas on heikentävä vaikutus.

– Tässä on sellainen uhka, että opiskelut jäävät opiskelematta ja työt hakematta.

Mistä psykoterapiassa on sitten kyse?

– Kuntoutuspsykoterapiassa on kyse kakkosvaiheen hoidosta: Henkilö on alkanut jo pudota ja on vaara, että asiat alkavat mennä huonompaan suuntaan, Tikkanen kertoo.

– Psykoterapian tarkoitus on palauttaa potilaan työ- tai opiskelukyky.

– Tarkoitus on parantaa myös potilaan minäkuvaa ja antaa työkalut pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan esimerkiksi ihmissuhteissa, parisuhteessa ja työelämässä.

Mitä hyötyä hoitomuodosta on?

– Parantumisprosessi auttaa potilasta löytämään omat voimavaransa. Psykoterapiassa vastuu omasta hyvinvoinnista palautetaan ihmiselle itselleen, mikä voi olla voimaannuttava kokemus. Kun potilas tekee muutokset psykoterapeutin avulla, hän tekee silloin itse suurimman työn ja itseluottamus paranee, Tikkanen valaisee.

– Psykoterapiasta potilas saa iloa ja energiaa: stressaavissa ja pettymyksiä aiheuttavissa tilanteissa potilas saa resilienssiä eli palautumiskykyä, jolla hän voi selvitä arjesta omatoimisesti.

– Psykoterapian yksi tärkeimmistä hyödyistä on se, että aikuinen tai nuori tajuaa, että on itse vastuussa siitä, miten toimii.

Mikä olisi kuntoutuspsykoterapian kannalta pahin skenaario?

– Se, että tämä toimiva, maailmalla kadehdittu kuntoutusjärjestelmä lakkaisi ja Kelan kuntoutuslaki poistettaisiin voimasta sekä moderni, mielenterveyden avokuntoutus lakkautettaisiin, Tikkanen pelkää.

– Sote-uudistuksessa maakunnat kilpailuttaisivat palveluita eikä potilaalla olisi yhtä paljon valinnanvaraa.

– Harvajaksoisista käynneistä, joissa potilaalta kysytään usein samat asiat uudelleen eikä hoitosuhdetta synny, ei ole kenellekään mitään hyötyä. Hyvä psykoterapia toimii vain silloin kun potilaalla on luottamus psykoterapeuttiin, joka tuntee hänen asiansa.

– Pelko on se, että komitea antaa Kelan kuntoutuspsykoterapian lakkauttamista ehdottavan mietinnön ja sosiaali- ja terveysministeri unohtaa eduskunnalle kirjallisesti antamansa lupauksen säilyttää Kelan kuntoutuspsykoterapia.
 

Tikkanen pitää Kelan kuntoutuspsykoterapian lakkautusuhkaa historiallisesti outona.

– Kansanterveyden ja kansantalouden kannalta ratkaisu lakkauttaa kuntoutuspsykoterapia on erittäin huono.

Masennusoireet ovat lisääntyneet – hoidontarve kasvaa

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (KOTT2016) mukaan yliopisto-opiskelijoiden masennus- ja ahdistusoireet ovat lisääntyneet. Kolmasosalla vastaajista oli runsaasti ja erittäin runsaasti stressiä.
Kuntoutuspsykoterapialle tuntuu olevan yhä enemmän kysyntää. Kehityssuunta ei tunnu loogiselta. Vuonna 2015 Kelan kuntouspsykoterapian kävijämäärä oli 27 285 ja seuraavana jo 31 409. Kävijämäärät ovat siis lisääntyneet lyhyen ajan sisällä 15,1 %:lla.

Kuntienkin tulisi tarjota asianmukaista kuntoutusta, mutta terveydenhuoltolain kuntoutusta koskevat kohdat eivät edes mainitse psykoterapiaa. Psykoterapian tarjonta Kelan kuntoutuksen piirin ulkopuolella on tälläkin hetkellä Tikkasen mukaan heikkoa.

Miten psykoterapiaa tulisi kehittää?

– Tikkasen mielestä Kelan järjestelmää ei saisi lakkauttaa. Hän ehdottaa, että korvauksia pitäisi nostaa lähemmäs 80 euroa, joka on psykoterapiakäynnin keskimääräinen hinta. Vähävaraisilla, kuten opiskelijoilla ei ole välttämättä varaa maksaa 20 euron omavastuuta.

– Yhdenvertaisuuskysymykseen liittyy se, että maakuntien tulisi täydentää Kelan tarjoamaa kuntoutuspsykoterapiaa. Kelan kuntoutuspsykoterapia kattaa 16-67-vuotiaat opiskelijat ja työikäiset, mutta maakuntien pitäisi pystyä hoitamaan myös lasten, vanhusten ja työttömien hoito.

Lähteet:

Psykoterapia-lehti 1/2017

Verkkouutiset

Mielenterveysseura

STT info

Eläkeuudistus

Finlex

Muokattu 12.9.2017. Poistettu maininta kuntoutuspsykoterapian myöntämisestä. Aikaväli kuntoutuspsykoterapioiden välillä on minimissään viisi vuotta aiemmasta. Muokattu 14.9.2017 ja muutettu psykoterapian vuosikustannusten luvut ja ilmoitettu niiden lisääntynyt prosenttimäärä, tarkennettu psykoterapian kestoa ja maksimikäyntejä sekä muutettu tieto aiemmasta kuntoutuspsykoterapian harkinnanvaraisuudesta nykyisen lakisääteisen yhteyteen.

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: