Miljoonarahoituksen saanut tutkija tekee sata lasissa – mutta muistaa työuupumuksen jälkeen, että yksi asia on yli muiden

Professori Miika Nieminen sai äskettäin runsaan miljoonan euron jatkorahoituksen tutkimukselleen.  Hän on kohta 20 vuoden ajan tutkinut aiheita, jotka liittyvät nivelrustomuutosten mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen magneettikuvantamisen avulla. Tietenkään kaikki ei aina ole mennyt putkeen, mutta koskaan ei ole tehnyt mieli heittää hanskoja naulaan. Ei edes silloin, kun Nieminen oli Aslak-kuntoutuksessa työuupumuksen takia. Nyt hän nauttii työstään enemmän kuin koskaan – mutta jokin on muuttunut.

En ole koskaan nähnyt noin monta post it -lappua yhdellä työpöydällä.

Näin letkautti eräs yhteistyökumppani Miika Niemiselle käytyään tämän työhuoneessa, jonka pöytää pilkuttivat lukuisat muistilaput.

Samoin on tänään Niemisen työhuoneessa Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Pöydällä on monta oranssia pikkulappusta: soita X:lle, lähetä sähköposti Y:lle ja niin edespäin.

Yhteistyötahoja on valtavasti, ja välillä Niemistä harmittaa, kun tuntuu, että kaikille ei ole riittävästi aikaa.

On vaatinut aikaa oivaltaa, että meillä kaikilla on kuitenkin tunteja saman verran vuorokaudessa. Täytyy itse miettiä, mihin ne haluaa käyttää.

Kuka?

  • Miika Niemisellä (s. 1974) on ”kaksoistyö”: hän on tutkija ja sairaalafyysikko. Lääketieteellisen fysiikan osa-aikainen professori Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa (lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikössä) sekä diagnostiikka-vastuualueen ylifyysikko Oulun yliopistollisessa sairaalassa (lääketieteellisen fysiikan asiantuntijapalvelujen vastuuyksikössä).
  • Sai vastikään reilun miljoonan euron rahoituksen nivelruston rakenteen kuvantamiseen liittyvään tutkimukseen. Rahoituksen myönsi Jane ja Aatos Erkon säätiö. Kyseessä on jatkorahoitus säätiön aiemmin tukemalle Niemisen hankkeelle. Lisäksi tutkimusryhmä saa rahoitusta esimerkiksi Suomen Akatemialta sekä Tekesiltä.
  • Tutkimusryhmään kuuluu noin 15 tutkijaa.
  • Nieminen valmistui Kuopion yliopistosta lääketieteellisen fysiikan koulutusohjelmasta 1999 ja on tehnyt sen jälkeen tutkijantyötä. On myös lääketieteellisen kuvantamisfysiikan dosentti.
  • Tutkijanura sai alkunsa väitöstutkimuksesta. Väitteli 2002. ("Quantitative Magnetic Resonance Imaging of Articular Cartilage: Structural, Compositional and Functional Characterization of Normal, Degraded and Engineered Tissue”)
  • Väiteltyään työskenteli vuoden ajan Bostonissa Harvardin yliopistossa postdoc-tutkijana.
  • Tuli Bostonista Ouluun ja OYS:n erikoistuvaksi fyysikoksi.
  • On pienimuotoisesti mukana myös Fyse-nimisessä yrityksessä, joka tarjoaa lääketieteellisen fysiikan asiantuntijapalveluja.
  • Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme lasta. Puoliso Susanna Nieminen on proviisori OYS:n sairaala-apteekissa.
  • Lataa akkujaan viettämällä aikaa vaimon ja perheen kanssa, soittamalla musiikkia, liikkumalla ja tekemällä monenlaisia käden töitä. On aiemmin pitänyt kitaranrakennusblogiakin.

Tärkeimmät tutkimusintressit

  1. Nivelruston magneettikuvausmenetelmien kehittäminen, jotta ruston muutokset tunnistettaisiin mahdollisimman varhain.
  2. Uusien röntgenkuvausteknologioiden kehittäminen.
  3. Lisäksi muun muassa säteilysuojeluun ja säteilyturvallisuuteen liittyvä tutkimus ionisoivan säteilyn riskien vähentämiseksi. Ollut mukana myös diagnostiseen näyttöteknologiaan liittyvässä tutkimuksessa: kuinka esimerkiksi iPadia voidaan käyttää röntgenkuvien katsomiseen?

"Nautin työstäni enemmän kuin koskaan”

Ei Niemisen tutkijanura ole ollut alusta alkaen silkka menestystarina. Oikeastaan vasta viimeiset viisi vuotta tutkimus on ollut kunnolla lennossa esimerkiksi siinä mielessä, että tiimissä on riittävästi tutkijoita.

Yksi on kuitenkin kulkenut aina mukana. Palo.

–  Tutkimustyö on ollut hyvin lähellä minua aina. Lapsesta lähtien olen ollut kiinnostunut ilmiöistä ja asioista, Nieminen sanoo.

Hän vietti seitsemän vuotta lapsuudestaan ulkomailla. Hänen vanhempansa olivat lähetystyössä Itä-Afrikassa, ja Nieminen kävi koulua erossa perheestään. Kun palattiin Suomeen, hän joutui koulussa silmätikuksi: häntä kiusattiin erilaisen taustan takia.

– Erossa asuminen perheestä, koulukiusaaminen ja näihin liittyvä yksinäisyyden kokemus haavoittivat syvästi itsetuntoani. Tätä paikkasin pitkään hakemalla hyväksyntää saavutuksillani, mikä johti työriippuvuuteen ja työuupumiseen vuosikymmenen alussa.

– Avioliittotyöharrastus vaimon kanssa ja Aslak-kuntoutus ovat auttaneet ymmärtämään käyttäytymistäni ja työntekoni motiiveja.

– Tällä hetkellä nautin työstäni enemmän kuin koskaan, sillä olen päässyt irti suorittamisesta. Olen voinut kokea olevani arvokas myös ilman saavutuksia: jokainen on.

– Näitä pehmeitä arvoja olen halunnut tuoda esille myös työyhteisössä ja opiskelijoiden keskuudessa. Toivoisin, että mahdollisimman moni uskaltaisi kurkistaa menneisyyteensä ja siten oppia tuntemaan itsensä paremmin – näin voitaisiin välttää monet konfliktit työpaikalla ja kotona.

"Olen pettymyksekseni huomannut, että kiinnostus tutkimukseen näyttää vähentyneen”

Nivelruston magneettikuvantamismenetelmien kehittäminen. Niemisen painokkain tutkimusaihe on pysytellyt samana kohta 20 vuotta.

Eikö koskaan ole tehnyt mieli lyödä hanskoja tiskiin?

– Ei koskaan. Ei edes silloin, kun olin Aslak-kuntoutuksessa työuupumuksen takia.

Palo on säilynyt.

Oman tutkimusryhmän Nieminen perusti siihen aikaan, kun hän oli erikoistuvana fyysikkona OYS:ssa. Siinä vaiheessa kukaan ei maksanut tutkimustyöstä vielä mitään.

Myös lääkärin ura kävi mielessä nuorempana. Toisaalta itäafrikkalaisen kansainvälisen lukion ainevalikoima käytännössä rajasi ulos pääsyn suomalaiseen lääketieteelliseen, kertoo Nieminen. Se ei ole harmittanut.

– Olen selkeästi tutkija- ja kehittäjäluonne. Nautin työni monipuolisuudesta ja siitä, että voin vuorovaikuttaa monien eri ammattiryhmien kanssa, Nieminen sanoo.

Hän tekee yhteistyötä esimerkiksi lääkärien kanssa.

– Olen ohjannut lääkärien väitöskirjatöitä ja nähnyt, miten tutkimusta usein tehdään oman työn ohella. Olen pettymyksekseni huomannut, että kiinnostus tutkimukseen näyttää vähentyneen. Se varmaan korreloi jossain määrin ehtyvän tutkimusrahoituksen kanssa, mutta ehkä myös työtahdin kiristyminen näkyy.

– Toisaalta luulen, että mahdollisuuksia löytyy, jos on aidosti kiinnostunut tutkimuksesta. Haasteitakin kyllä riittää etenkin, jos haluaa jäädä Suomeen.

”Jos olet porukan viisain, olet väärässä paikassa”

Nieminen arvioi, että häntä on auttanut tutkijanuralla esimerkiksi se, että hän lähti aikanaan myös ulkomaille. Isona vaikuttajana on ollut sekin, että hänen väitöskirjatyöstään lähtenyt tutkimusinto ja osaaminen saivat vastakaikua OYS:sta ja Oulun yliopistosta.

Myös vähitellen löytyneet hyvät yhteistyöverkostot ovat auttaneet, eikä uteliaasta tutkimusasenteestakaan ole haittaa ollut.

Työkavereilleen Nieminen antaa vuolaat kiitokset:

– Minulla on sekä sairaalan että yliopiston puolella todella hyvät tiimit. Ympärilläni on mahtavia tyyppejä. Joku on joskus sanonut, että jos olet porukan viisain, olet väärässä paikassa. Minä olen oikeassa paikassa ja teen työtä todella fiksujen ihmisten kanssa.

Lisää tutkimuksesta: kohti varhaista tunnistamista ja uusia hoitoja

Tulee viemään aikaa, ennen kuin Niemisen tutkimusryhmän kehittämät magneettikuvantamismenetelmät ovat arkipäivän diagnostisessa käytössä. Vielä ei olla ihmisvaiheessa.

Iso tavoite on kuitenkin selkeä: kehittää työkalu kliinikoille ja radiologeille nivelrikon asteen tunnistamiseksi turvallisesti ja kudokseen kajoamatta.

– Nivelrikon lääkekehitys ja hoitojen kehittäminen polkevat tällä hetkellä pahasti paikoillaan: suurin osa lääkeyrityksistä on lopettanut tämän alueen lääkekehityksen, koska on katsottu, ettei lääkkeillä voisi olla esimerkiksi rustoa muuttavaa vaikutusta.

– Pääasiallisena menetelmänä lääkekandidaattien tutkimuksessa on ollut röntgenkuvaus, josta rusto ei näy. Kuvantamismenetelmät lääkekandidaattien vaikutusten seuraamiseen ovat olleet aivan liian epäherkät.

– Yksi meidän tutkimuksemme tärkeä tavoite on se, että meidän kehittämämme menetelmät hyväksyttäisiin seurantamenetelmiksi lääkekehityksessä. Silloin päästäisiin pois siitä oravanpyörästä, jossa varhaista nivelrikkoa ei diagnosoida, koska eihän siihen ole oikein muuta hoitoa kuin keinonivel. Ruston paras korjautumispotentiaalihan olisi kuitenkin taudin varhaisvaiheessa.

Toinen iso tavoite liittyy nivelrikon erilaisten fenotyyppien tunnistamiseen:

– Nivelrikko on edelleen melko huonosti tunnettu sairaus taudinkuvan ja etenemisen osalta. Todennäköisesti kyse on useammasta erilaisesta sairaudesta. Nämä menetelmät voisivat auttaa tunnistamaan erilaisia fenotyyppejä, erilaisia nivelrikon muotoja. Ehkä menetelmiemme avulla voidaan kehittää erilaisia hoitoja erilaisiin nivelrikon muotoihin.


Miika_Nieminen ja tutkijatohtori Matti Hanni.jpg
Kuvassa Miika Nieminen ja tutkijatohtori Matti Hanni, joka vastaa tutkimuksen laskennallisesta osuudesta. Kuva: Victor Casula


Niemisen johtamassa tutkimuksessa mallinnetaan laskennallisesti kudoksen ja veden välistä vuorovaikutusta, hyödynnetään kokeellisia kudosmalleja ja lopulta sovelletaan menetelmiä kliiniselle magneettikuvauslaitteelle.

– Nykyisin käytössä olevat magneettikuvausmenetelmät eivät anna tietoa rustokudoksen koostumuksen muutoksista varhaisessa nivelrikossa, mikä olisi suoraan yhteydessä kudoksen makromolekyyleihin ja mikä liittyisi nivelrikon asteeseen. Näillä uusilla menetelmillä voimme saada molemmat tiedot.

”Minulla on vain nämä tunnit vuorokaudessa”

Kahta samanlaista työpäivää Niemisellä ei ole. Hän kertoo kuitenkin, että pyrkii päivän aluksi viettämään hetken ”tuoliaikaa” reflektoiden työtä: kenelle ja miksi sitä teen, ja mikä on tärkeintä juuri nyt? Usein aamulla on myös sähköpostisavottaa.

Palavereja on paljon pitkin päivää, ja joskus päivä venyy. Työuupumuksen koettuaan Nieminen on kuitenkin vetänyt rajan siihen, minkä verran antaa töiden kulkeutua kotiin.

– Työntekijöissä on can do ja go to -ihmisiä, joille hommia kasaantuu siksi, että he hoitavat työnsä tunnollisesti ja luotettavasti. Jossain vaiheessa kohdallani sitten kävi niin, että tein tosi montaa asiaa yhtä aikaa. Oli monta rautaa tulessa, mutta resurssit niihin eivät olleet riittävät. Tein itse liikaa.

– Ehkä se oli selviytymismekanismini, mutta tavallaan se oli myös itsensä huijaamista: ajattelin, että kyllä tämä helpottaa ja kyllä jaksan taas, kun pääsen tämän homman yli. Ei muuten helpota, vaan asialle pitää tehdä jotakin. Pitää vetää rajoja ja ottaa oma aika ja aika myös kotona. Toisaalta tämä aika, mitä nyt elämme, on kovasti tuota ajatusta vastaan.

– Kun tiedostaa realiteetit, sillä on merkitystä: minulla on vain nämä tunnit vuorokaudessa enkä pysty tekemään kaikkea. Mistä voisi oikeasti saada apua ja mitä pitää muuttaa, jotta tunnit riittäisivät?

– Minun tapauksessani kävi niin, että voitimme merkittäviä tutkimusrahoituksia ja sain tiimiini lisää osaajia niin, että sain jaettua vastuuta ja tutkimusta pystyttiin viemään tehokkaammin eteenpäin. On saatu myös avustavia henkilöitä. Ehkä vähän vastavirtaankin uiden olen rekrytoinut myös enemmän post doc -tutkijoita, kuin ehkä yleensä on tapana, vaikka valtion rahoitusmallilla raha tulee nimenomaan väitöskirjantekijöiden kautta.

Työ kiilasi perheen edelle, kunnes joku veti rajan

Niemiselle on käynyt selväksi, että yksi asia on hänelle ylitse muiden. Perhe.

– Yksi avaintekijöistä on ollut elämän prioriteettien laittaminen tärkeysjärjestykseen. Minulla siihen kuuluu aviopuolison ja perheen laittaminen työn edelle. Ennen se oli minulla toisinpäin.

– Vaikka se kuulostaisikin epäprofessionaaliselta, sanon, että perhe on tärkeämpi kuin työ. Lapset kasvavat hirveän nopeasti ja lähtevät kotoa pois. Haluan korostaa myös, että puolison kanssa pitää olla riittävästi kahdenkeskistä aikaa.

– Teen työtäni aivan sata lasissa ja tykkään siitä todella paljon, mutta silti perhe on tärkeämpi.

Jutun pääkuva: Sanna Tarvainen

Jutun sisällä oleva kuva: Victor Casula

Lähteet:

Niemisen haastattelu 15.11.2017 ja sähköpostikommentit 16.11.2017

Oulun yliopiston tiedote 6.11.2017

Lue myös:

Vakuutuslääkäri: Jos tuntuu liian helpolta, pitää pysähtyä

Rankka menneisyys ei estänyt  kasvamasta huippukirurgiksi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: