Ääniterapialla eroon oppimisvaikeuksista?

 – Vasemman ja oikean korvan jäsentyminen ei mene aivan kohdalleen ihmisillä, joilla on huono kielipää tai muita oppimisvaikeuksia, sanoo sosiaaliohjaaja ja psykoterapeutti Hannu Hätinen.

Oppimisvaikeuksista kärsiviä kuntouttava Hätinen on kehittänyt Vinke-nimisen kuntoutusmuodon, joka hänen mukaansa perustuu neuroplastisuuteen eli aivojen muovautuvuuteen.

Hätisen kehittämä sovellus soittaa prosessoitua instrumentaalimusiikkia, johon on sekoitettu luonnon ääniä. Musiikkiin on lisätty kuntouttavia elementtejä, jotka Hätisen mukaan auttavat korjaamaan oikean ja vasemman kuuloaivokuoren jäsentymistä. Hän sanoo, että koska oppimisvaikeuksissa kuulo ei erota ääniä kuten pitäisi, kuntoutuksen tavoitteena on saada kuulojärjestelmä hahmottamaan äänet oikein.

– Meillä on noin triljoona synapsia päässä. Jos synapsien välinen hermoverkosto ei ole kehittynyt, niin kuuloaistimuksen jäsentyminen oikealla tavalla ei ole mahdollista. Tällöin ihminen periaatteessa sekoittaa kaikki kuulemansa äänet. Melu ja taustahäly vievät huomiota muista äänistä.

Metodia tutkittu Turun yliopistossa

– Koska vasen aivopuolisko dominoi kielen käsittelyä ja kuuloradat risteävät aivorungossa, useimmilla ihmisillä oikea korva poimii puheäänet vasenta korvaa paremmin, sanoo Hätisen metodia Turun yliopistossa tutkinut tutkija Myoung Soo Kwon.

Hänen mukaansa tutkimuksen hypoteesina oli, että äänen viivästyttäminen oikeaan korvaan muuttaisi aivopuoliskojen dominanssia kielen käsittelyssä. Tämä puolestaan näkyisi muun muassa parempana puheen ymmärtämisenä.

– Auditiivisen prosessoinnin tasapainottaminen aivopuoliskojen välillä voi tarjota apua oppimisvaikeuksiin ja vieraiden kielten opiskeluun, Myoung Soo Kwon sanoo.

Tutkimukseen osallistui 20 suomalaista ja 17 korealaista oikeakätistä nuorta. Tutkimus tehtiin syksyllä 2014 ja keväällä 2015. Tulokset on lähetetty muutamaan lääketieteelliseen julkaisuun, mutta niitä ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi.

Miten kuntoutus toimii?

Hätisen mukaan sovelluksen musiikkia tulisi kuunnella 10 minuuttia päivässä kuutena päivänä viikossa. Yksi kappale kestää noin 8–10 minuuttia, joten yhden kappaleen kuunteleminen päivässä riittää. Sovelluksen käyttö ei ole sidottu aikaan tai paikkaan.

– Moni kuuntelee työmatkalla autossa, joku tekee samalla tietokonetöitä ja toiset vaan pötköttävät sohvalla ja rentoutuvat. Kuulokkeiden täytyy kuitenkin olla oikein päin päässä, Hätinen sanoo.

Varsinaisessa kuntoutuksessa tehdään aistijärjestelmän tutkimus, jonka Hätinen tekee itse.

– Ensin tutkitaan kuulojärjestelmä, sitten tasapaino ja hienomotoriikan toimivuus. Sillä on hyvin suuri merkitys, kuinka välinemotorinen kehitys on sujunut ihmisen syntymästä lähtien. Se kertoo hirveän paljon siitä, miten aistijärjestelmä on häiriintynyt.

Testien jälkeen aloitetaan liikerataharjoitukset, joita tulee tehdä päivittäin noin kymmenen viikon ajan. Hätisen mukaan harjoitukset parantavat myös motorisia taitoja. Hän sanoo harjoitusten tuottaneen hyviä tuloksia useilla urheilijoilla.

Hätinen sanoo, että kuntoutuksesta on hyötyä myös muille kuin oppimisvaikeuksista kärsiville.

– Jos on vaikea keskittyä tai työpäivän jälkeen tuntuu, että nuppia kiristää, niin sovelluksen kuuntelemisesta voisi olla apua.

Hätinen kertoo kuulleensa, että kuntoutusmenetelmästä on ollut apua myös matkapahoinvoinnista ja asentohuimauksesta kärsiville.

Omakohtainen kokemus oppimisvaikeuksista

Hätinen kärsi lapsena myös itse oppimisvaikeuksista.

– Kun aloitin koulun kuusikymmentäluvulla, oppimisvaikeuksiin ei ollut kuin kaksi selitystä: tyhmyys tai laiskuus. Erityisopetuksesta ei tiedetty mitään, hän kertoo.

Hätinen tapasi 14-vuotiaana erään Suomen ensimmäisistä erityisopettajista. Häneltä kysytyt neuvot eivät kuitenkaan juuri auttaneet.

– Siihen aikaan uskottiin, että erityisopetus tulisi aloittaa heti varhaislapsuudessa. Minua pidettiin jo liian vanhana.

Koulusta työelämään ja takaisin

Vaikeasti sujunut koulu jäi Hätiseltä lopulta kesken. Hän suuntasi työelämään ja teki monenlaista fyysistä työtä, kunnes rasitus aiheutti hänelle selkärankareuman. Hätiselle suositeltiin uudelleenkouluttautumista.

Koska lukeminen ja kirjoittaminen tuottivat edelleen vaikeuksia, tuntui koulutukseen hakeutuminenkin Hätisestä hankalalta.

Lopulta hän kuuli uudesta kuntoutusmuodosta, jossa kuulokäyrää muokataan äänen avulla. Hätisellä huomattiin tutkimuksessa heikko kuulo tietyillä äänialueilla. Hän kuuli tausta- ja hälyäänet muita ääniä herkemmin.

Hätisen mukaan kuulon muokkaaminen auttoi häntä kuulemaan oikein, ja oppimisvaikeudet väistyivät.

– Muokkauksen jälkeen tein neljä ammattitutkintoa yhdessätoista vuodessa. Kaksi tutkinnoista oli englanniksi.

Avun saaminen innoitti Hätistä perehtymään kuntoutukseen syvemmin.

– Tajusin, että jos tämä minua auttaa, niin auttaa tämä muitakin.

Takana pitkä työ

Hätinen on kehitellyt omaa kuntoutusmenetelmäänsä kymmenen vuotta. Metodi eroaa häntä itseäänkin auttaneesta vanhasta menetelmästä.

– Silloin alkuaikoina muokattiin kuulokäyrää. Huomasin siinä joitain puutteita. Meillä on kaksi aivokuorta ja yksi kuulokeskus. Tämä uusi menetelmä keskittyy niiden väliseen yhteistyöhön.

Hätinen kertoo kuntouttaneensa menetelmällään jo yli 3000 henkilöä.

Skeptikkojen vakuuttaminen on haaste

Hätinen kertoo, että kritiikkiäkin on vuosien varrella tullut. Hänen on täytynyt demonstroida konkreettisesti kuntoutusmuotonsa toimivuutta rohkaisemalla skeptikkoja kokeilemaan sitä itse. Vertailukohteena on käytetty normaalia studiomusiikkia.

Epäilyksiä syntyy silti myös lääkärien keskuudessa, vaikka pilottihankkeen lääkäriyhteistyö on alkanut.

– Totta kai se jakaa mielipiteitä. Tämä tutkimustulos on vasta alkua. Tästä on hyötyä, mutta sen vaikuttavaa mekanismia pitäisi varmaan tutkia vielä lisää.

Oppimisvaikeuksista kärsivät haluavat apua

Hätinen uskoo, että kuntoutuksella on tulevaisuutta.

– Oppimisvaikeus ei ole älykkyysongelma, ja nämä ihmiset kärsivät, koska heidän älykkyytensä ja suoritustasonsa eivät kohtaa. Lisäksi tästä on apua ihmisille, joilla on vaikeuksia oppia kieliä. Kielitaitoa vaaditaan kuitenkin koko ajan entistä enemmän, Hätinen sanoo.

Lähteet

Hannu Hätisen puhelinhaastattelu 1.6. 2016

Myoung Soo Kwonin sähköpostihaastattelu 23.8. 2016

Lue myös:

Aivot unohtavat silloin kun opimme

Lukihäiriö periytyy mutta voi korjaantua

Räikeät taustat sekoittavat lukemista

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.