Tupakoinnin haittavaikutukset keuhkoihin

Tupakka aiheuttaa useita keuhkosairauksia, mutta myös pahentaa olemassa olevia. Astmaatikon tai allergiaa sairastavan ei tule tupakoida tai altistua tupakansavulle. Tupakointi lyhentää elinaikaa keskinmäärin kahdeksan vuotta ja aiheuttaa vuosittain noin 5000 ennenaikaista kuolemaa Suomessa.

Tupakointi aiheuttaa useita keuhkosairauksia

Tupakkayskä

Hengenahdistus

Keuhkolaajentuma

Keuhkoahtaumatauti

Keuhkosyöpä

Lopettamisen vaikutus keuhkoihin

  

Tupakointi aiheuttaa useita keuhkosairauksia

Tupakointi aiheuttaa muutoksia keuhkoputkien värekarvojen ja limarauhasten toiminnassa. Keuhkoputkien puhdistautumiskyky heikkenee värekarvojen lamaantuessa. Kun samalla limaneritys lisääntyy, on seurauksena liman ja epäpuhtauksien kertyminen keuhkoputkistoon. Ilman mukana leviävät allergeenit, kuten siitepöly, viipyvät tavallista pitempään tupakoitsijan hengitysteissä. Tupakan savu myös rikkoo limakalvoa ja suojan pettäessä hengityksen mukana kulkeutuvat allergeenit, pienhiukkaset ja ilmansaasteet tunkeutuvat hengitysteistä immuunijärjestelmään.

Tupakkayskä

Krooniseen keuhkoputkentulehdukseen eli bronkiittiin sairastuu joka toinen säännöllinen tupakoitsija. Mitättömältä tuntuva aamuyskä ja lisääntyneet hengitystieinfektiot voivat olla ensimmäisiä merkkejä keuhkoputkentulehduksesta. Tupakkayskää hoidetaan usein flunssana tai infektiona. Lääkäriin ei juuri hakeuduta, jolloin keuhko-oireet jäävät toteamatta. Tupakoitsijalle tulisi aina tehdä terveystarkastuksen yhteydessä uloshengitysvolyymin mittaus spirometrilla, jolloin saataisiin tieto keuhkojen tilasta.

Hengenahdistus

Lähes joka toisella tupakoitsijoista keuhkoputket ahtautuvat pysyvästi. Se ilmenee hengenahdistuksena ja fyysisen suorituskyvyn heikkenemisenä. Tupakointi lisää myös riskiä sairastua keuhkokuumeeseen ja saattaa aiheuttaa tai pahentaa astmaa ja allergisia oireita.

Keuhkolaajentuma

Tupakoinnin vahingollinen vaikutus ulottuu sekä suuriin että pieniin keuhkoputkiin ja keuhkorakkuloihin. Keuhkorakkuloiden entsyymitoiminta muuttuu tupakansavun vaikutuksesta niin, että rakkuloiden seinämien rakennetta alkaa tuhoutua.

Tupakointi heikentää hengityksen ulosvirtausta ja sen kompensoimiseksi elimistö pyrkii laajentamaan keuhkokudosta, mikä luo edellytykset emfyseemalle eli keuhkolaajentumalle.

Tupakkasairauden edetessä myös keuhkojen hiussuonirakennetta tuhoutuu ja elimistön hapensaanti vaikeutuu. Tämä saattaa edelleen pahentua vaikeaksi krooniseksi ahtauttavaksi keuhkosairaudeksi (COPD) ja johtaa jatkuvaan happirikastimen varassa elämiseen.

Kroonisista keuhkoputkentulehduksista ja keuhkolaajentumista 80 - 90 % johtuu tupakoinnista

Keuhkoahtaumatauti, ahtauttava keuhkoputkien tulehdus (COPD)

Keuhkoahtaumataudilla tarkoitetaan keuhkojen ilmavirtausta ahtauttavaa keuhkokudoksen sairautta. Tähän tautiryhmään luetaan kuuluviksi pitkäaikainen, ahtauttava keuhkoputkien tulehdus (COPD, chronic obstructive pulmonary disease) ja keuhkojen laajentuma.

Keuhkoahtaumatauti on kaikkialla maailmassa yleistyvä keuhkosairaus, jonka pääasiallinen aiheuttaja on tupakointi. Noin 20 % kaikista tupakoitsijoista sairastuu keuhkoahtaumatautiin. Suomessa on 300.000 - 400.000 eriasteista keuhkoahtaumaa sairastavaa henkilöä. Tauti on siis yleisempi kuin esim. astma. Vaikka keuhkoahtaumataudissa ja astmassa esiintyy monia yhtäläisyyksiä, kyse on kahdesta perusteeltaan hyvin erilaisesta sairaudesta.

Ahtautuminen alkaa pienimmistä keuhkoputkista ja johtaa vähitellen koko keuhkoputkiston ahtautumiseen. Tautiin liittyy tietyssä vaiheessa myös keuhkorakkuloissa tapahtuva kudostuho, jolloin keuhkojen happea ja hiilidioksidia vaihtava pinta-ala pienenee. Sairaus johtaa vähitellen keuhkojen toiminnan heikkenemiseen, sairastuneen invalidisoitumiseen ja lopulta kuolemaan.

Keuhkoahtaumataudin ensimmäinen oire on yleensä pitkällinen yskä (ns. "tupakkayskä"), johon liittyy liman eritystä. Vähitellen alkaa ilmetä rasituksessa tuntuvaa hengenahdistusta ja hengityksen vinkunaa. Taudinkuvaan kuuluvat pitkällinen keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma (emfyseema) sekä hengitystieinfektiot ja jatkuva väsymys. Hengenahdistus kehittyy hitaasti ja usein sitä luullaan ikääntymiseen liittyväksi vaivaksi. Tämän vuoksi keuhkoahtaumatauti todetaan useimmiten vasta niin myöhäisessä vaiheessa, että huomattava osa keuhkojen toimintakyvystä on jo menetetty.

Keuhkoahtaumatauti ei alkuvaiheessa ilmene keuhkojen röntgenkuvista. Keuhkojen kuuntelussa ilmenevä vinkuna voi viitata joko keuhkoahtaumatautiin tai astmaan. Paras taudin toteamiskeino on keuhkojen toimintatutkimus eli spirometria. Tutkimuksessa tutkittava puhaltaa mittauslaitteeseen, joka osoittaa keuhkojen toimintakapasiteetin. Tämä tutkimus voidaan suorittaa keuhkosairauksien poliklinikoilla ja myös monessa terveyskeskuksessa.

Keuhkoahtauma on krooninen tauti. Sitä ei voida parantaa, mutta sen etenemiseen voidaan vaikuttaa. Tupakoinnin välitön lopettaminen on ensimmäinen keino taudin hidastamiseksi. Alkuvaiheessa potilaan elämänlaatua voidaan parantaa myös aktiivisella liikunnalla. Pidemmälle edennyt keuhkoahtauma edellyttää kuntoutusta ja hengityksen apuvälineitä sekä lääkehoitoa. Tärkeintä on sairauden varhainen toteaminen ja tupakoinnin lopettaminen.

Lue lisää COPD:sta (Terve.fi)

Keuhkosyöpä

  • Keuhkosyöpätapauksista lähes kaikki (90 %) johtuvat tupakoinnista.
  • Tupakoitsijan riski sairastua keuhkosyöpään on 10 - 50 -kertainen tupakoimattomaan verrattuna.
  • Sairastumisriski on sitä suurempi mitä nuorempana tupakointi aloitetaan, mitä enemmän päivittäin poltetaan ja mitä useampia vuosia tupakointi jatkuu.
  • Keuhkosyövän paranemisennuste on huono. Viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta vain 10 % on enää hengissä.
  • Kevytsavukkeet eivät vähennä keuhkosyöpäriskiä. Kevytsavukkeista tulee tervaa ja muita haitallisia aineita hengityksen mukana elimistöön jopa enemmän kuin tavallisista savukkeista. Kevytsavukkeen polttajat vetävät henkeensä yli kaksi kertaa enemmän tervaa kuin mitä savukkeen vähittäismyyntipakkauksessa ilmoitetaan. Valmistajien ilmoittamat tervan määrät eivät perustu todellisiin tupakointitapoihin. Uuden amerikkalaistutkimuksen mukaan kevytsavukkeiden polttajat vetävät pidempiä ja syvempiä henkäyksiä tiheämmässä tahdissa sekä käyttävät savun tehokkaammin kuin mihin tupakkavalmistajien koeasetelmat perustuvat.

Lue lisää keuhkosyövästä (Terve.fi)

Lopettamisen vaikutus keuhkoihin

Jo vuorokauden kuluttua tupakoinnin lopettamisesta keuhkot alkavat puhdistua limasta ja muista tupakoinnista aiheutuvista jätteistä. Kolmessa vuorokaudessa keuhkojen toiminta paranee ja hengittäminen tulee helpommaksi sekä keuhkoputkien supistustila helpottaa.

Muutamassa kuukaudessa yskä, vinkuva hengitys ja hengitysvaikeudet vähenevät ja keuhkojen toiminta normalisoituu. Keuhkosyövän riski alkaa pienentyä.

Kymmenessä vuodessa tupakoinnin lopettamisesta riski sairastua keuhkosyöpään on pienentynyt 20 %:iin.

Tupakoinnin lopettaminen on tärkein keuhkoahtaumataudin hoito- ja ehkäisykeino.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.