Säteilyn vaikutus ihmiseen

Solujen perinnöllinen aines eli DNA-molekyylit ovat erittäin herkkiä säteilylle. Niiden vaurioituminen voi aiheuttaa terveydelle haitallisia muutoksia soluissa ja kudoksissa.

Kaikkialla elinympäristössä on luonnosta peräisin olevaa säteilyä. Suurin altistaja on maaperän radon. Säteilyä tulee myös avaruudesta. Esimerkiksi lentokoneessa tai korkeilla paikoilla tälle kosmiselle säteilylle altistuu enemmän. Lisäksi luonnonsäteilyä kiertää ravintoketjussa. Kaikilla on elimistössään vähän säteilyä.

Luontoon on päätynyt myös keinotekoista säteilyä, joka on peräisin muun muassa ydinasekokeista ja ydinenergian käytöstä. Keinotekoista säteilyä hyödynnetään myös terveydenhuollossa, teollisuudessa ja tutkimuskäytössä.

Viranomaiset valvovat säteilyn käyttöä, ja työntekijöiden ja potilaiden suojaamiseksi haitallisilta annoksilta on olemassa annosraja-arvot. Työntekijöiden raja-arvo on 50 millisievertiä (mSv) vuodessa ja väestön yleensä 1 mSv. Jotta myös kehittyvän sikiön säteilyannos pysyisi pienempänä kuin 1 mSv, raskaana olevalle ei suositella tiettyjä tutkimuksia, kuten alavatsan röntgenkuvausta.

Säteilyltä suojautuminen

Muutoin säteilyltä ei tarvitse normaalioloissa erikseen suojautua. Radioaktiivisia aineita käsiteltäessä tai onnettomuustapauksissa tilanne on toinen. Silloin voi altistua suoraan säteilylle, jos aktiivista ainetta pääsee iholle tai elimistöön, tai joutuu muuten liian lähelle säteilyn lähdettä. Erilaiset säteilylähteet edellyttävät eriasteisia suojautumistoimenpiteitä.

Ionisoivista säteilytyypeistä alfasäteily on heikosti läpäisevää, ja sen pysäyttämiseksi riittää paperiarkki. Koska alfasäteily ei läpäise ihoa, se on vaarallista ainoastaan, jos säteilyn aiheuttajaa pääsee esimerkiksi hengityksen mukana elimistöön. Beetasäteily pääsee ihon läpi, mutta sen voi pysäyttää alumiinilevyllä. Gammasäteily puolestaan sisältää paljon energiaa ja on erittäin läpitunkevaa. Sitä voidaan vaimentaa paksulla suoja-ainekerroksella, joka on esimerkiksi betonia tai terästä. Jos gammasäteily sisältää vain vähän energiaa, suojaksi voi riittää ohut lyijykerros.

Ionisoiva säteily aiheuttaa solumuutoksia 

Ionisoivan säteilyn seurauksena kudoksen soluja voi kuolla tai muuntua pysyvästi, jolloin ne voivat tuottaa muuntuneita jälkeläissoluja. Jos riittävän suuri osa kudoksen elintärkeistä soluista kuolee, elin vioittuu tai sen toiminta häiriintyy. Muuntuneet solut voivat myöhemmin johtaa syövän kehittymiseen.

Tarkemmin säteily vaikuttaa solun perinnölliseen ainekseen eli kromosomeihin ja niissä olevaan DNA:han. DNA:n rakenteeseen voi tulla korjautumaton vaurio, joka periytyy seuraaville solusukupolville. Myös kromosomin rakenne voi vaurioitua. Jos näitä muutoksia tapahtuu sukusoluissa, ne voivat periytyä säteilyä saaneen yksilön jälkeläisille.

Säteilylle altistumisesta voi olla suoria ja satunnaisia haittavaikutuksia. Suorat vaikutukset ovat varmoja haittavaikutuksia ja ne aiheutuvat säteilyn aikaansaamasta laajamittaisesta solujen tuhoutumisesta. Suoria vaikutuksia ovat juuri solukuolemat ja niistä johtuvat elinten viat ja häiriöt, kuten säteilysairaus, palovammat ja sikiövauriot.

Satunnaiset haitat ovat tilastollisia ja johtuvat sattumanvaraisista muutoksista solun perimässä. Säteilyaltistuksen haitallisuuteen vaikuttaa eniten aika, jossa säteilyannos on saatu. Pitkän ajan kuluessa saatu suuri annos ei ole välttämättä haitallinen, mutta sama annos lyhyessä ajassa voi olla terveydelle vahingollinen. Toisaalta myös pieni säteilyannos voi aiheuttaa satunnaisen perinnöllisen muutoksen ja lisätä syövän kehittymisen riskiä.

Vain keinotekoiset säteilylähteet voivat aiheuttaa akuuttia suoraa säteilyaltistusta. Säteilyn suoran vaikutuksen kynnysarvo on 0,5 sievertiä (Sv), kun tarkastellaan koko kehoa. Paikallinen elimeen kohdistuva altistus voi olla kymmenkertainen, ennen kuin vaikutus ilmenee. Säteilyaltistus on hengenvaarallinen, jos koko keho saa lyhyessä ajassa suuren annoksen (4 Sv). Vertailun vuoksi esimerkiksi hampaiden röntgenkuvaus aiheuttaa noin 0,01 mSv:n annoksen ja keuhkojen röntgenkuvaus 0,1 mSv:n annoksen.

Ionisoivan säteilyn varoitusmerkki

S   Ä   T   E   I   L   Y   V   A   A   R   A 

Lisää aiheesta:

STUK: Säteilyn terveysvaikutukset (pdf)

Lue myös nämä artikkelit säteilystä

Perustietoa säteilystä

Säteilyn vaikutus ihmiseen

Radioaktiivinen päästö ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.