Sosiaali- ja terveydenhuollossa on digivallankumouksen jälkeenkin tilaa ihmisläheisyydelle

Digihypessä mennään välillä liian kovaa. Vauhdin huumassa saattaa unohtua perimmäinen syy palveluiden digitalisoinnille: pienen ihmisen arjen helpottaminen.

Jari Numminen, Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA) -hankkeen projektipäällikkö, puhui digitalisaation mahdollisuuksista sosiaali- ja terveyspalveluissa MediCongress Oulu 2016 -tapahtumassa.

ODA on osa hallituksen kärkihanketta, jonka tarkoitus on muuttaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa asiakaskeskeisemmäksi tuottamalla sähköinen palvelukokonaisuus kansalaisille ja ammattilaisille. Hankkeen suuruus on noin 13 miljoonaa euroa.

– Viesti, jota haluan korostaa, on se, että palvelut joita tehdään, pitää muuttaa niin, että ne tuottavat arvoa kansalaiselle. Se, kuinka organisaatio pystyy kaikista tehokkaimmin tuottamaan, ei välttämättä tuo asiakkaalle arvoa. Ja sitä kautta asiakas ei saa sitä, mitä oikeasti tarvitsee, Numminen painottaa.

Digitalisaation mahdollisuudet

ODA-hankkeen tuomat mahdollisuudet ovat tilannekuvan nopeuttamisessa. Tulevaisuudessa voi saada toimintasuosituksen ja ohjauksen tarkoituksenmukaisen palvelun äärelle sähköisesti. Nummisen mukaan tarkoituksena on päästä tilanteeseen, jossa kansalaiselle voidaan esimerkiksi antaa laboratoriokoeoikeus digitaalisesti.

Tavoite on, että tulevaisuuden terveydenhuollossa ihminen kohdattaisiin kasvotusten valmistautuneemmin, kun aikaa ei enää kulu tilanteen kartoittamiseen ja kirjaamiseen.

– Tällä hetkellä ihmiset soittavat terveyskeskukseen ja kertovat oireista. Nykyjärjestelmä on niin sanotusti tehoton. Digitaalisesti tieto liikkuu nopeammin, ja esitiedot ovat helpommin saatavilla ja luettavissa, Numminen sanoo.

Digitaaliset sovellukset mahdollistavat esimerkiksi ihmisten aktiivisuuden, sydämen rytmin ja jatkuvan verensokerin seurannan. Nummisen mukaan myös yhteydenpitotavat tulevat lisääntymään. Teknologia pitää vain saada ensin riittävän luotettavaksi, ja digitaalisesta kommunikoinnista pitää tulla luontevaa.

– Uskon, että voidaan digitalisoida mitä tahansa. Jos ajatellaan ihmisten tavalliseen elämään liittyviä asioita, niin kaikki mitä tehdään manuaalisesti, voidaan tulevaisuudessa digitalisoida. On jo olemassa sovelluksia, jossa laitetaan pieni anturi, joka mittaa verensokerin, Numminen havainnollistaa.

Voiko digistä tulla taakka?

Nummisen mukaan digitalisaatiossa mennään helposti hypetyksen puolelle. Hän kertoo esimerkkinä, että sovelluskaupoista löytyy noin 165 000 terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää sovellusta, joiden toiminnasta ei ole takeita. Haasteena on löytää ja valjastaa aidosti ihmisten elämää helpottavat digitaaliset palvelut ja sovellukset osaksi terveydenhuoltoa, niin etteivät ne tule aiemman työn päälle haitaksi ja taakaksi.

Numminen ei usko, että sähköisten palveluiden tarjoaminen lisäisi tarpeetonta kysyntää, vaikkakin hän myöntää sen mahdollisuuden.

– Voi sanoa, että laboratoriotulosten välittäminen sähköisesti on turhaa, jos samaan aikaan lähdetään soittamaan asiakkaalle eli tehdään kaksinkertainen työ. Sähköinen malli ei ole tuonut mitään lisää.

Yhtenä suurimpana haasteena on kehittää potilastietojärjestelmä, joka on sekä kansalaisten että terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta helposti käytettävä ja luotettava.

– Potilastietojärjestelmää kartoittavissa kyselyissä nousee esiin, että nykyinen järjestelmä ei toimi. Käytettävyys ei ole hyvä. Voi ennakoida, ettei odotusarvo uutta teknologiaa kohtaan ole järin hyvä. Kehitysyhteistyö ammattilaisten kanssa täytyy tehdä riittävän hyvin, Numminen kertoo.

Digitalisaatio muuttaa lääkärien ja hoitajien työtä

Numminen sanoo, että työ tulee muuttumaan, kun teknologiaa tulee mukaan yhä enemmän. Erilaiset tekoälyä hyödyntävät palvelut kehittyvät ja niiden käyttö terveydenhuollossa lisääntyy.

Digitalisaatiosta puhutaan paljon, mutta Nummisen mukaan myös tulevaisuudessa tulee olemaan kysyntää, tarvetta ja tilausta fyysiselle läsnäololle, ihmisläheisyydelle ja käsillä tekemiselle. Perinteinen hoitajan ja lääkärin työ ei tule koskaan kokonaan poistumaan.

– Itse asiassa joissakin tilanteissa se, että pidetään toista kädestä kiinni, pystyy korjaamaan ja korvaamaan paljon enemmän kuin mikä tahansa digitaalinen sovellus, Numminen päättää.

ODA-hankkeen toteuttavat 14 kuntaa ja sairaanhoitopiiriä: Espoo (isäntäkunta), Hämeenlinna, Joensuu, Kuopio, Oulu, Sodankylä, Tampere, Turku, Helsinki, Porvoo, Lahti, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Varsinais-Suomen sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirit.

Kuva: Lauri Leinonen

Lähteet:

Jari Nummisen esitys 25.8.2016 MediCongress Oulu 2016 -tapahtumassa

Jari Nummisen haastattelu 25.8.2016

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: