Tavallinen tallaaja voi kohta joutua pulittamaan laboratorionäytteestä tai polvikuvauksesta yksityisellä terveydenhoitopuolella suuremman omavastuuosuuden kuin nyt. Niin sanottua Kela-korvausta eli sairaanhoitokorvausta esitetään pienennettäväksi sellaisissa tutkimuksissa ja hoidoissa, jotka määrää yksityinen lääkäri tai yksityinen hammaslääkäri.

Supistus toteutuu, jos sosiaali- ja terveysministeriön tuore budjettiesitys 2013 menee läpi.

Esimerkkejä hintojen muutoksesta

Lääkäripalveluyritykset ry:ssä laskettiin Terve.fi:n toimitusta varten esimerkkejä siitä, miten supistus vaikuttaisi potilaiden maksamiin hintoihin. On otettava huomioon, että hinnat voivat vaihdella lääkäriasemittain.

Polven ja/tai säären laaja magneettitutkimus, esimerkki:

Palvelun listahinta nyt 894 euroa. Asiakkaalle jää nyt Kela-korvauksen jälkeen maksettavaa 567 euroa. Muutoksen jälkeen asiakkaan maksettavaksi jäisi 141 euroa enemmän kuin ennen (yht. 708e).

Mammografia eli rintakuvaus:

Perustutkimus: Kelan listahinta nyt 70 euroa, josta korvaus 42 euroa. Uusi korvaus 29 euroa . Muutos 13.41 euroa eli 32 %.

Laaja tutkimus: Kelan taksa nyt 100 euroa, josta korvaus nyt 65 euroa. Uusi korvaus 41euroa. Muutos 37 %.

”Ei mitenkään mielekäs eikä järkevä”

Nyt esitetään isoa leikkausta, kommentoi toiminnanjohtaja Ismo Partanen Lääkäripalveluyritykset ry:stä 20 miljoonan silpaisuehdotusta.

- Tällainen päätös ei olisi mitenkään mielekäs eikä järkevä. Tavoitteenahan on tietenkin rahan säästäminen ja se, että eriarvoisuus vähenisi, mutta tässä tulee käymään niin, että palvelujen saatavuus heikkenee,  julkisten varojen tarve lisääntyy ja eriarvoisuus lisääntyy.

Maaliskuussa kun supistuksen ääriviivoja vasta hahmoteltiin, laski Lääkäripalveluyritykset muistioonsa esimerkkejä:

- Jos esim. 20 prosenttia nykyisistä potilaskäynneistä ja toimenpiteistä siirtyisi päätöksen jälkeen julkiselle sektorille, tarkoittaisi se noin 750 000 hoitotoimenpidettä. Miten julkinen terveydenhuolto pystyy hoitamaan nämä uudet asiakkuudet, kun entisissäkin on mittavia ongelmia – ja jonomuodostusta.

”Satanen voi olla kipukynnys”

Partanen uskoo, että korotukset yksityislääkäripuolella saisivat ihmiset entistäkin hanakammin yksityislääkärien sijaan julkiselle puolelle. Valtio säästää, mutta kuntien kukkarolla käytäisiin entistäkin raskaammin.

- Ihmiset päättävät asioista hyvin rationaalisesti. Jos omavastuu menee yli satasen, se on kipukynnys. Mietitään varmasti todella vahvasti, mennäkö yksityiselle puolelle ollenkaan, jos saman tutkimuksen saa julkiselta puolelta ehkä vähän kauemmin odottamalla.

Partanen väläyttää myös varsin dramaattista vaihtoehtoa: jos vaikkapa laboratorionäyte tuntuu kovin tyyriiltä, voi potilas päätyä jopa siihen, ettei sitten oteta koko näytettä.

- On vaikea sanoa, miten tulee käymään, mutta arvioita voi tehdä.

Partanen huomauttaa, etteivät yksityisiä lääkäripalveluja käytä vain hyvätuloiset.

- Tulojakauma on hyvin tasainen, kun katsotaan Kelan tilastoja siitä, ketkä ovat käyttäneet hyödyksi sairausvakuutuskorvauksia.

Lääkäriliitto vastusti

Ainakin Lääkäriliitto ja Lääkäripalveluyritykset panivat hanttiin jo keväällä, kun valtioneuvoston kehysriihessä päätettiin pudottaa sairausvakuutuskorvauksia 20 miljoonalla. Kelan tehtäväksi jäi kohdentaa se, mihin leikkaus osutetaan.

Toki supistus tuntuu kovin pieneltä, jos tuijottaa koko sosiaali- ja terveyspalveluiden jättisummaa: ministeriö on juuri ehdottanut, että Suomen sosiaali- ja terveyspalveluihin varataan 12,6 miljardia euroa vuodeksi 2013. Se on kaikkinensa rutkasti enemmän, 303 miljoonaa euroa uhkeammin, kuin tänä vuonna.

Partanen huomauttaa, että julkisuudessa on ollut ”hirveästi väärää informaatiota” siitä, mihin 20 miljoonan sairausvakuutusleikkausta ollaan suuntaamassa. On puhuttu koko sairausvakuutusjärjestelmän korvaussummasta, 600 miljoonasta eurosta. Ehkei noin muhevaan summaan peilattuna 20 miljoonaa tunnu kovin suurelta.

Vertailua pitää kuitenkin tehdä toisin, oikaisee Partanen. Kyse on nimenomaan tutkimuksista ja hoidoista, esimerkiksi laboratorio- ja kuvantamispalveluista, joista nyt ollaan lohkaisemassa 20 miljoonaa. Näiden sairausvakuutuskorvauksia maksettiin Partasen mukaan viime vuonna 73,4 miljoonaa euroa.

- Kun tuosta summasta otetaan 20 miljoonaa, puhutaan jo 25-30 prosentin leikkauksesta, toteaa Partanen.

Hänen mukaansa säästämisen hötäkässä on jäänyt tekemättä oleellinen arvio: Lääkäripalveluyritykset ry:n mielestä olisi ollut perusteltua tehdä vaikutusarvio siitä, miten leikkaus todella muuttaisi kansalaisten terveyspalvelujen käyttöä ja valintoja. Olisi pitänyt hyvissä ajoin pohtia myös sitä, mitä taloudellisia vaikutuksia kansalaisten valintojen muuttumisella olisi.

- Laskevatko julkiset terveydenhuollon kulut vai eivät? Miten leikkaus vaikuttaa valtion ja kuntien menoihin?

Suora euromääräinen korvaus ilahduttaa

Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreeseen budjettiesitykseen kytkeytyy kuitenkin myös hyviä asioita tavallisen potilaan – ja  Lääkäripalveluyritykset ry:n -  vinkkelistä.

- Ilahduttavaa on, että sairausvakuutuskorvauksen rakennetta muutetaan ja mennään euromääräisiin korvauksiin. Suora euromääräinen korvaus on selkeä sekä asiakkaalle että tuottajalle, sanoo Partanen.

Sosiaali- ja terveysministeriön budjettiesityksen 2013 voi lukea täältä.