Elämänilo takaisin henkilökohtaiseen terveydenhoitoon

Tähänastinen ankara “syöhän vihanneksesi” -tyyli on muuttumassa tyyliksi, joka sallii meidän syödä suklaata, nukkua makeasti ja tehdä muitakin nauttimiamme asioita.

Kukaan ei pidä nalkuttamisesta, mutta terveysvalistus kuulostaa välillä juuri siltä. Se käsittää paljon erilaisia kieltoja (Älä tupakoi! Älä syö liikaa! Älä liho!) sekä erilaisia kehotuksia (Liiku! Syö hedelmiä ja vihanneksia!). Jälkimmäiset ovat sitä paitsi niillekin täysin itsestään selviä, jotka eivät niistä piittaa. Elä kauemmin ja terveellisemmin! Hyvä, mutta sehän voi olla vastenmielistä ja jopa tylsää!

Viime aikoina terveystutkijat ovat julkaisseet tuloksia, jotka viittaavat siihen, että voimme ehkä ylläpitää terveyttämme ja nauttia samalla elämästä. Tutkimuksissa kahvi on nostettu terveysjuomaksi, kun sen on osoitettu pienentävän dementian ja Parkinsonin taudin vaaraa. Kymmenissä tutkimuksissa on osoitettu alkoholilla ja suklaalla olevan sydänterveellisiä vaikutuksia. Seksi, uni ja sosiaalinen elämä ovat kaikki osoittautuneet terveellisiksi.

Itsensä ruoalla hemmottelu ei ole koskaan näyttänyt kovin terveelliseltä, vaikka se olisikin itsensä hemmottelua liekanarussa. Kun jokin asia sallitaan, se tarkoittaa lähes aina sen tekemistä vain kohtuullisesti.

Tässä katsaus tutkimustuloksiin, joita löysimme selaillessamme nuhruista kopiotamme Archives of Hedonism and Health –lehdestä (Lehden nimi on tosin tietysti keksitty, mutta tutkimustulokset eivät ole). Nauti elämästä ja pysy terveenä – tässä järjestyksessä!

Alkoholi

Kymmenissä tutkimuksissa on osoitettu kohtuullisen alkoholinkäytön suojaavan sydäntaudeilta ja aivoinfarktilta. Alkoholi kohottaa HDL-kolesterolia, vähentää veren hyytymistaipumusta ja saattaa vaikuttaa suoraan verisuoniin pitämällä valtimoiden sisäkalvot pehmeinä, notkeina ja vähemmän alttiina rasvoittumiselle. Eurooppalaistutkijat julkaisivat vuonna 2008 mielenkiintoisia tutkimustuloksia, joiden mukaan alkoholin kulutuksen ja veren suuren omega-3-rasvahappopitoisuuden välillä vallitsee yhteys. Kohtuullisen alkoholinkäytön onkin osoitettu olevan yhteydessä kaikkeen mahdolliseen kohonneesta luun tiheydestä Alzheimerin taudin ja vaskulaarisen dementian riskin pienenemiseen.

Kohtuullisuus mainitaan oikeastaan kohtuuttoman usein alkoholin tuomia etuja kehuvassa lääketieteellisessä kirjallisuudessa, koska liika juominen on ilmeisen vahingollista. Triglyseridit ja verenpaine kohoavat. Tuurijuominen voi johtaa aivohalvaukseen. Lukemattomia alkoholismiin liittyviä liitännäissairauksia ei tarvitse edes mainita tässä. Kohtuukäyttö on määritelty eri tahoilla melko vapaasti, mutta Yhdysvaltain sydänjärjestön hoitosuosituksia lainataan usein: miehillä kohtuukäyttöä on korkeintaan kaksi alkoholiannosta ja naisilla korkeintaan yksi alkoholiannos päivässä. Naisten raja on asetettu alemmaksi, koska he ovat pienempiä ja heidän maksansa hajottaa alkoholia hitaammin kuin miesten. Alkoholiannos on määritelty kolmasosalitran pullolliseksi olutta, 12 senttilitraksi mietoa viiniä ja 4 senttilitraksi väkevää (40 %) alkoholijuomaa, jolloin se on absoluuttisena alkoholina n. 12–13 grammaa.

Naisten kannattaa myös tiedostaa, että alkoholi kohottaa rintasyövän vaaraa. Alkoholi voi nimittäin kohottaa veren estrogeenitasoa, ja estrogeenillä näyttäisi olevan tärkeä rooli monentyyppisen rintasyövän kehittymisessä. Epidemiologisissa tutkimuksissa on toistuvasti havaittu alkoholin olevan selvästi yhteydessä rintasyöpään, vaikkakin riski on kohtuullisilla annoksilla (yksi alkoholiannos päivässä) pieni. Sitten hyvät uutiset: Foolihappo saattaa laimentaa alkoholin kohottamaa rintasyöpäriskiä, joten alkoholia käyttävien naisten kannattaa ottaa joka päivä ylimääräinen 400 mikrogramman annos foolihappoa.

Suklaa

Woody Allen aavisti tämän jo Unikeko-elokuvansa sketsissä, jossa tutkijat päättivät kuuman suklaakastikkeen olevan kaikesta huolimatta terveellistä. Yhä kasvava joukko tutkimuksia ylistää suklaan sydänterveellisyyttä osoittamalla sen parantavan sydäntä ja aivoja (jota Woody Allen sanoi toiseksi tärkeimmäksi elimekseen) huoltavien valtimoiden verivirtausta.

Suklaan voittokulku jatkui vuonna 2008. Harvardin yliopiston tutkijat havaitsivat, että kahden viikon suklaakuuri nopeutti verivirtausta keskimmäisessä aivovaltimossa. Italialaistutkijat ovat lisäksi havainneet mahdollisen yhteyden tumman suklaan kulutuksen ja veren pienen CRP-pitoisuuden (tulehdusta kuvastava merkkiaine) välillä.

Kaikki tutkimukset eivät kuitenkaan ole yhtä lailla tukeneet suklaata. Yhdysvaltain kansallisen terveysinstituutin tutkijat päätyivät siihen, että suklaa ei alentanut verenpainetta eikä parantanut insuliiniherkkyyttä kaksiviikkoisessa tutkimuksessa, johon osallistui kohonneesta verenpaineesta kärsiviä potilaita. Kaiken lisäksi ruusuiset päiväunet siitä, että suklaa olisi yksinomaan terveellistä, vaativat muutamia todellisuuteen herättäviä täsmennyksiä. Suklaa on mitä luultavimmin osoittautunut tutkimuksissa terveelliseksi, koska kaakaopavut sisältävät flavonoleiksi kutsuttuja aineita, etenkin katekiiniä ja epikatekiiniä, joita on myös teessä. Nämä aineet lisäävät verisuonia rentouttavan typpioksidin tuotantoa. Yllä referoiduissa tutkimuksissa tutkijat ovat käyttäneet runsaasti flavonoleja sisältävää suklaata. Kun kaakaopavuista valmistetaan suklaata, flavonoleita tavallisesti poistuu valmistusprosessin aikana. Tummassa suklaassa saattaa olla enemmän flavonoleja kuin muuntyyppisissä, mutta pelkkä tummuus ei kerro koko totuutta. Jotkut suklaanvalmistajat ovat alkaneet markkinoida tuotteita, joiden valmistuksessa flavonolipitoisuuden väitetään pysyvän suurena. (Esimerkiksi suklaan terveysvaikutuksia paljon selvittäneen Mars-yhtiön Cocoavia-suklaapatukat.)

Toinen varoitus. Suklaamakeisten sisältämän sokerin ja rasvan määrä merkitsee runsaasti energiaa. Tummasta suklaasta valmistetussa kalliissa suklaapatukassa on noin 500 kilokaloria energiaa sadassa grammassa. Suklaan rasvasta osa on sitä paitsi tyydyttynyttä, epäterveellistä rasvaa.

Kahvi

Kahvikupillinen oli aikoinaan terveystietoisille kuluttajille ainakin jossakin määrin turmiollinen nautinto. Varhaisissa tutkimuksissa oli osoitettu kahvin ja sydäninfarktin välinen yhteys, jota kahvin sydämen sykettä kiihdyttävä vaikutus näytti vain vahvistavan. Muissa tutkimuksissa kahvin ylle langetettiin sitä paitsi synkkä syövän varjo.

Ratkaisevat löydökset kuitenkin romuttivat tämän syöpätutkimuksen ja käänsivät sen päälaelleen. Kaikki uusi näyttö ei kuitenkaan vapauttanut kahvia sitä vastaan esitetyistä epäilyksistä. Harvardin yliopistossa vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä kofeiinin saannin ja rintasyövän välillä, mutta tällaisesta yhteydestä saatiin viitteitä naisilla, joilla oli ollut hyvänlaatuinen rintarauhasen sairaus ja niillä, joiden rintasyöpä oli estrogeeni- ja progesteronireseptorinegatiivinen.

Samaan aikaan kahvin sekä sydän- ja verisuonitautien välistä yhteyttä selvittävä tutkimus on tehnyt täyskäännöksen. Nyt kahvinjuojat näyttävätkin saavan vähemmän todennäköisesti sydäninfarktin ja aivohalvauksen sekä sairastuvan harvemmin tyypin 2 diabetekseen kuin kahvia käyttämättömät. Kahvin sisältämä kofeiini supistaa valtimoita (Kahvi saattaa juuri tästä syystä lievittää laajentuneiden verisuonten aiheuttamaa päänsärkyä.) ja saattaa hieman nopeuttaa sydämen sykettä, mutta nämä vaikutukset ovat ohimeneviä. Kahvissa on muitakin aineita (etenkin fenolisia yhdisteitä), jotka näyttävät kumoavan kaikki kroonisen kofeiinialtistuksen aikaansaamat epäedulliset vaikutukset. Nämä muut aineet saattavat selittää sen, miksi kofeiinitonkin kahvi on useissa tutkimuksissa näyttänyt tuovan samanlaisia edullisia terveysvaikutuksia kuin tavallinen kahvi.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kahvin käyttö saattaa pienentää riskiä sairastua Parkinsonin tautiin. Kukaan ei varmasti tiedä, mistä tämä johtuu, mutta on esitetty, että kofeiini vaikuttaisi keskushermoston tyvitumakkeiden reseptoreihin. Juuri tyvitumakkeet vaurioituvat pahiten Parkinsonin taudissa. Muissa tutkimuksissa on herännyt toivo siitä, että kahvi voisi vaikuttaa hermosoluihin siten, että Alzheimerin taudin ja muunkin tyyppisen dementian riski pienenee.

Kahvin edullisista terveysvaikutuksistaan saama hyväksymisleima on varustettava parilla varoituksella. Lasta odottavien naisten kannattaa rajoittaa kahvin kulutusta, mutta heidän ei tarvitse luopua siitä kokonaan, vaikkakin American College of Obstetricians and Gynecologists -järjestön kanta on hieman hämmentävä. Potilailleen jakamissaan esitteissä se kertoo, että ”joissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että yli kolme kupillista kahvia päivässä saattaa kohottaa keskenmenon vaaraa”, mutta lisää heti perään, että ”kahvin ei ole osoitettu aiheuttavan keskenmenoa”. Toinen varoitus. Suodattamaton kahvi, kuten myös espressokahvi, saattaa kohottaa haitallista LDL-kolesterolia, koska osa kahvin haitallisista aineista jää kahviin. Cappuccinon tai cafe latten nauttiminen ei varmaankaan ole kovin haitallista, mutta liiallisesti nautittuina ne voivat merkitä paluuta vanhoihin huonoihin aikoihin, jolloin kahvia pidettiin sydämelle ja verisuonille vahingollisena nautintoaineena.

Seksi

Seksuaalinen kiihottuminen ja orgasmi muodostavat voimakkaan nautinnon lähteen ja antavat hyvän olon tunteen, mutta välittömän hurmion himmettyäkin jäljelle jää vielä terveyshyötyjä. Seksuaalinen aktiivisuus voi aiheuttaa sydäninfarktin, mutta on arvioitu, että vain noin yhdessä tapauksessa miljoonasta aikaisemmin sydäninfarktin saanut mies saa seksin aikana tai heti sen jälkeen uuden sydäninfarktin. Toisaalta muissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että tiheät sukupuoliyhdynnät (vähintään kahdesti viikossa) pienentäisivät sydäninfarktin riskiä vielä senkin jälkeen, kun tehdään tarpeellisia tilastollisia korjauksia, jotta voitaisiin ottaa huomioon se tosiasia, että seksiä harrastavat miehet ovat usein ikäluokassaan kaikkein terveimpiä.

Perinteinen seksuaalinen aktiivisuus kiihdyttää aineenvaihduntaa, tosin vain hieman: orgasmit aikaansaavat minuutti minuutilta vain samansuuruisen kuormituksen kuin kävely viiden kilometrin tuntinopeudella. Seksin sydämeen ja verisuonistoon kohdistuvia vaatimuksia on verrattu kahden kerrosvälin nousuun portaissa. Vaikka seksi ei olekaan tehokasta aerobista liikuntaa, liikunta voi parantaa seksiä: useissa tutkimuksissa on osoitettu, että kohtalainen liikunta lisää ainakin naisten sukupuolielinten reagointia eroottisiin ärsykkeisiin.

Marvin Gaye jopa lauloi siitä, mutta voit itsekin löytää sieltä täältä lääketieteellisestä kirjallisuudesta näyttöä seksuaalisen aktiivisuuden voimasta hoitaa sairauksia. Eräs israelilainen neurologi julkaisi tapauskertomuksen kahdesta miespotilaasta, joiden päänsäryt hävisivät sukupuoliyhdynnän ja orgasmin jälkeen (tosin seksuaalinen aktiivisuus aiheuttaa useammin päänsärkyä kuin parantaa sen). Tutkijat ovat raportoineet, että säännöllisesti sukupuoliyhdynnässä olevien naisten kuukautiskierto on muita naisia useammin säännöllinen. Seksi voi sitä paitsi torjua myös taudinaiheuttajia. Saksalaistutkijat havaitsivat, että miesten seksuaalinen aktiivisuus lisäsi veren valkosolujen lukumäärää (tässä tapauksessa masturbaatiolla aikaansaatu orgasmi). Tämä taas on sopusoinnussa kahden muun tutkimuksen kanssa, joissa on saatu viitteitä siitä, että seksi todellakin tehostaisi immuunijärjestelmän toimintaa.

Nämä tutkimukset ovat toki liian pieniä ja lyhytaikaisia ollakseen mitään muuta kuin spekulatiivisia ja vihjailevia. Todellisuudessa suuri osa terveyteen ja seksuaaliseen aktiivisuuteen suuntautuvasta tutkimuksesta on keskittynyt siihen, miten sairaudet vaikuttavat haitallisesti seksuaalisuuteen. Tämä on arvokas tutkimusaihe, mutta asetelman kääntäminen päälaelleen tutkimalla päinvastaista voisi poikia lisää alastonta totuutta: miten seksuaalinen aktiivisuus pystyy lievittämään erilaisia sairauksia.

Uni

Nukumme näinä aikoina levollisemmin (ja joskus myös kauemmin), koska uni on saanut suitsutusta terveysvaikutuksistaan – tai oikeammin sanottuna siksi, että tutkimusten perusteella näytämme olevan pahassa pulassa, mikäli emme saa riittävästi unta. Useissa epidemiologisissa tutkimuksissa, joissa on seurattu tuhansia ihmisiä useiden vuosien ajan, on osoitettu, että alle seitsemän tuntia yössä nukkuvat lihovat herkemmin kuin 7–8 tuntia yössä nukkuvat, joten 7–8 tuntia sopii hyvin useimpien aikuisten yöunen ihannepituudeksi. Muissa tutkimuksissa on yhdistetty pihtaileva nukkuminen kohonneeseen sydäninfarktin, tyypin 2 diabeteksen ja ennenaikaisen kuoleman riskiin. Riskit korostuvat erityisesti niillä, jotka nukkuvat korkeintaan 5 tuntia yössä, mutta vaara on olemassa jo silloin, kun yöuni kestää vain kuusi tuntia. Epidemiologisesta tutkimuksesta löytyy helposti heikkouksia, mutta näille löydöksille on saatu lyhytaikaisista unideprivaatiokokeista tukea. Kun terveet vapaaehtoiset henkilöt valvovat yhtämittaisesti pitkiä aikoja, tämä aiheuttaa haitallisia hormonaalisia muutoksia: Kortisolin (stressihormoni) taso kohoaa ja ruokahalua säätelevän kahden hormonin: leptiinin ja greliinin eritys menee sekaisin.

Unenpuute vaikuttaa tietysti myös suoraan aivoihin vaikuttaen muistiin, mielialaan ja tarkkaavaisuuteen. Olemme kaikki itsekin joskus kokeneet olomme unen puutteen takia ikään kuin juopuneeksi. Charles A. Czeisler on Harvardin yliopiston uniasiantuntija, joka on kampanjoinut apulaislääkärien työajan lyhentämiseksi. Hän on sitä mieltä, että keskimäärin vain neljän tunnin yöuni viiden päivän ajan vastaa samanlaista kognitiivista heikentymistä kuin puolen promillen humala.

Voimmeko nukkua liikaa? Useissa nukkumista selvittävissä epidemiologisissa tutkimuksissa on osoitettu, että hyvin pitkä yöuni (vähintään yhdeksän tuntia) on yhteydessä yhtä lailla ellei jopa selvemmin terveysongelmiin kuin liian lyhyt uni. Useimmiten kuitenkin kyse on siitä, että jokin taustalla vaikuttava sairaus saa ihmiset nukkumaan liikaa, eikä siitä, että liiallinen nukkuminen aiheuttaisi sairauksia.

Ihmissuhteet

Me kaikki voimme joskus saada hieman apua ystäviltämme, mutta jo pelkkä ystävien olemassa olo tekee meistä terveempiä. Isossa joukossa tutkimuksia on osoitettu sosiaalisen verkoston ja hyvän terveyden välinen yhteys. Sekä kognitiivinen heikentyminen, kohonnut verenpaine, että myös vaara kuolla sydäninfarktiin on yhdistetty sosiaaliseen eristäytyneisyyteen ja yksinäisyyteen.

Syyn ja seurauksen osoittaminen on tässäkin hankalaa. Huono terveys voi itsessään vähentää sosiaalista kanssakäymistä, mutta sekin pitää paikkansa, että työtovereilla, ystävillä ja sukulaisilla on taipumus tukea sellaisia ihmisiä, joilla on jo ennen sairastumistaan ollut laaja sosiaalinen verkosto. Eristäytyneisyyden objektiivisen (kun ei ole ketään viemässä lääkäriin) ulottuvuuden erottaminen subjektiivisesta (yksinäisyyden kokemus) on sekin oma arvoituksensa. Niin tai näin, joka tapauksessa ystävien hankkiminen ja perhe-elämän sekä yhteisöllisen elämän vaaliminen on meille terveyden kannalta ja muistakin syistä hyväksi.

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: