Tenniskyynärpää | Terve.fi
Artikkeli
Tenniskyynärpää
Lue lisää aiheesta: Tenniskyynärpää

Tenniskyynärpää eli lateraalinen  epikondyliitti on yleinen vaiva, jossa toistuva rasitus aiheuttaa tulehdusmuutoksia ja kipua lihasten kiinnittymiskotaan kyynärnivelen ulkosyrjän (lateraaliseen) luunastaan. Tulehdus ei tässä tapauksessa johdu ulkoisten bakteerien pääsystä elimistöön (infektio), vaan kyseessä on inflammaatio, elimistön normaalireaktio lisääntynyttä rasitusta vastaan.

 

Myös kyynärnivelen sisäsyrjään (mediaaliseen) luunastaan voi syntyä vastaavanlainen tulehdus, mutta mediaalista epikondyliittia, ”golffarin kyynärpäätä”, esiintyy huomattavasti vähemmän kuin tenniskyynärpäätä.

 

Oireet

 

Tenniskyynärpään yleisin oire on kipu kyynärnivelen ulkosyrjällä nivelnastan seudussa. Kipu on voimakkainta kyynärvarsi suorana tapahtuvan puristusotteen aikana, esimerkiksi mailapelejä harrastaessa tai raskaita taakkoja kantaessa. Kipu ilmenee alkuun erityisesti rasituksessa, mutta tilan pahentuessa myös leposärkyä esiintyy. Kipu voi myös säteillä alaspäin kyynärvarteen ja pahimmillaan käsivarren jomotus on lähes jatkuvaa. Samanaikaisesti voi ilmetä käden puristusvoiman heikkenemistä ja kyynärnivelen tai ranteen ojennusliike voi kivun vuoksi olla vaikeutunut.

 

Aiheuttaja

 

Tenniskyynärpää syntyy toistuvan rasituksen seurauksena. Lihasjänteen ja nivelnastan kiinnittymiskohtaan syntyy pieniä repeämiä, sekä tulehdus- ja arpimuutosta. Tavallisimmin aiheuttajana on toistotyö, työsuoritukseen tottumattomuus tai yksittäinen lihasvoimiin nähden liian raskas tai pitkäkestoinen rasitus. Tavallisia kyynärnivelen ja kyynärvarren ja ranteen ojentajalihasten rasitusta aiheuttavia liikkeitä ovat esimerkiksi vasarointi, painavien taakkojen kantaminen kyynärvarsi suorana, raskaat, rannetta vääntävät liikkeet, kuten ruuvimeisselin tai jakoavaimen käyttö tai runsas mailapelien pelaaminen. Mailapeleissä ja erilaisia työkaluja käyttäessä on hyvä huomioida, että liiallinen puristaminen tai liian leveä ja paksu kädensija aiheuttavat ranteen ja kyynärvarren lihasten ja nivelten ylikuormitusta.

 

Työympäristössä toistuva ja yksitoikkoinen liike tai työntekijän tottumattomuus outoon liikkeeseen voi myös aiheuttaa lateraalista epikondyliittia. Tenniskyynärpää voi siten olla myös korvattava työperäinen sairaus, mutta korvattavuuden saaminen ammattitautina edellyttää, että vaiva on todistetusti syntynyt pääasiallisesti työperäisen altistuksen johdosta.

 

Diagnoosi

 

Tenniskyynärpää on helppo diagnosoida tyypillisten oireiden ja taustatietojen perusteella, eikä erityisiä kuvantamisia tai muita lisätutkimuksia yleensä tarvita.

 

Kyynärnivelessä todetaan tyypillinen paikallinen kosketus- ja painoarkuus ulkosyrjän nivelnastan ympäristössä. Lääkäri voi myös testata käsivarren ja ranteen ojentajalihasten ärtyneisyyttä erilaisilla provokaatiokokeilla, kuten vastustetulla ranteen, sormien tai kyynärvarren ojennusliikkeillä, joilla kipu saadaan paikallistumaan tenniskyynärpäälle tyypilliseen kohtaan.

 

Pitkään jatkuneissa vaikeammissa tapauksissa voidaan joskus tarvita lisätutkimuksina käsivarren hermosäikeiden johtumisnopeutta mittaavia ENMG-tutkimuksia. Röntgenkuvaan tenniskyynärpää ei yleensä aiheuta muutoksia, ja röntgenkuvauksia tarvitaankin yleensä vain jos suunnitteilla on erityisen hankalissa tapauksissa leikkaushoito.

 

Tenniskyynärpään erotusdiagnostisina vaihtoehtoina tulee hankalahoitoisissa tai epäselvissä tapauksissa pitää mielessä esimerkiksi kyynärnivelen nivelrikko, kyynärhermon pinnetila kyynärnivelessä, tai kaularankaperäiset hermopinteet, joista johtuvat kivut voivat joskus olla samankaltaisia kuin tenniskyynärpäässä.

 

Hoito ja seuranta

 

Tenniskyynärpään ensisijainen hoito on lepo ja erityisesti oireita aiheuttavien liikkeiden ja rasituksen välttäminen. Oireiden kestosta riippuen ainakin 1-2 viikon tauko urheilusta tai kättä rasittavasta työstä on tarpeen. Lepohoitoon on hyvä liittää myös ranteen liikettä estävä kevyt ojennuslasta. Kylmäpakkaukset tai kylmägeelit helpottavat myös kipua ja hillitsevät paikallisesti myös tulehdusoireita. Kyynärnivelen alapuolelle kyynärvarren lihaksikkaimpaan kohtaan voi myös sitoa kevyen tukisiteen tai tarrakiinnitteisen epikondyylituen, joka vähentää lihasten kiinnittymiskohdan rasitusta jakaen lihasvoiman vaikutusta laajemmalle alueelle.

 

Usein alkuvaiheen kipuun tarvitaan myös kipulääkkeitä. Turvallinen ja mahaystävällinen lääke on parasetamoli, joka hoitaa kipua yhtä tehokkaasti kuin perinteiset tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni), ks. tulehduskipulääkkeet-potilasohje. Parasetamolia voidaan siis turvallisesti nauttia suun kautta. Myös tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää, mutta tenniskyynärpään hoidossa järkevintä on käyttää paikallishoitoon tarkoitettuja tulehduskipulääkevalmisteita, kuten kipugeelejä tai voiteita. Paikallisesti kipukohtaan siveltyjen valmisteiden teho on todettu hyväksi, ja näin käytettynä vältytään myös tulehduskipulääkkeiden haittavaikutuksilta.

 

Perinteisesti tenniskyynärpään hoidossa on käytetty runsaasti kortisonipistoksia. Nykytiedon valossa kortisonihoitoon ei kannattaisi ryhtyä, sillä pitkällä tähtäimellä ne jopa lisäävät tenniskyynärpään uusiutumistaipumusta. Kortisoni lievittää kuitenkin hyvin kipua, ja joissain tapauksissa kortisonipistoksia voidaan harkita alkuvaiheen hoitoon, erityisesti jos ei ole syytä olettaa, että tauti uusisi helposti esimerkiksi työperäisen altistuksen tai muun toistuvan rasituksen vuoksi.

 

Muita hoitomuotoja ovat mm. paikallisesti kyynärpäähän ohjattu ultraääni, sokkiaaltohoito, sekä paikallisesti käytetty nitrovoide tai botuliinitoksiini, mutta näiden hoitojen tehosta ei ole tarkkaa tutkimuksellista näyttöä.

 

Kirurgiseen hoitoon ryhdytään vain poikkeustapauksissa, ja kirurgisen hoidon tehosta on ristiriitaista näyttöä. Leikkausta harkitaan vasta kun vaiva on kestänyt yli 6 kuukautta ja muut hoidot on asianmukaisen ohjauksen ja valvonnan alaisena kokeiltu. Leikatuista potilaista tyydyttävän tai hyvän tuloksen saa 70–90 %.

 

Alkuvaiheen kivun rauhoituttua tenniskyynärpään hoitoon kuuluu asteittainen käden kuntoutus. Lihaksia tulee venytellä ja vahvistaa säännöllisesti kevyillä noin 1–5 kg painoilla tai esimerkiksi kuminauhaharjoituksilla. Ohjeita harjoitusten tekoon saa omalta terveysasemalta ja tarvittaessa apua lihasliikkeiden harjoitteluun voi hakea myös fysioterapeutilta. Jatkossa käden kuormitukseen tulee kiinnittää huomiota, ja mahdollisuuksien mukaan parantaa työergonomiaa sekä korjata mahdolliset urheiluun liittyvä virheotteet tai virhetekniikat.

 

Varsinaista seurantaa vaiva ei vastaanotolla vaadi, sillä potilas itse pystyy myös arvioimaan hoidon tehon oireiden helpotuttua. Mikäli vaiva pitkittyy tai annetuilla hoidoilla ei ole kohtuuajassa tehoa, tulee vastaanotolle hakeutua uudelleen jatkohoitojen suunnittelemiseksi.

 

Yleisyys

 

Tenniskyynärpäätä sairastavat yleisimmin keski-ikäiset. Vuosittain sitä esiintyy noin 1 % väestöstä, ja esiintyvyys on yhtä suuri miehillä ja naisilla.

 

Perinnöllisyys

 

Tenniskyynärpäällä ei ole perinnöllistä taipumusta vaan kyseessä on puhtaasti hankittu käden ylikuormituksesta johtuva vaiva.

 

Ennuste

 

Valtaosa tenniskyynärpäistä paranee 1–2 kuukauden kuluessa perinteisillä hoitomuodoilla (lepo, kylmähoito, tukiside ja kipulääke, sekä lihaskuntoharjoitteet) jos rasitustekijän vaikutus pystytään joko kokonaan tai riittävän pitkäksi aikaa poistamaan. Vaivan uusiutuminen on kuitenkin yleistä, ja pieni osa tapauksista voi jopa kroonistua. Tenniskyynärpäävaivoissa heikko ennuste liitetään tapauksiin joissa altistavana tekijänä on ollut fyysisesti kuormittava työ ja alkuvaiheen kipu on ollut erityisen voimakasta. Näissä tapauksissa kuntoutuminen voi olla heikompaa, ja siten alttius uusille episodeille kasvaa.

 

Lähteet:

 

Järvinen M. , Waris P. Traumatologia. Rasitusvammat ja kivut. Kandidaattikustannus. 2010.

 

www.terveysportti.fi : Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet Käypä hoito. 26.3.2007

 

Liira H. Olkaluun sivunastan tulehdukset (lateraalinen ja mediaalinen epikondyliitti). Lääkärin käsikirja. 3.8.2009

 

Kannus P., Kujala U., Parkkari J. Liikuntavammat ja niiden ehkäisy. Lääkärin käsikirja. 2.3.2009

 

 

 

Lääkäriltä kysyttyä


Lue lääkärin vastauksia kysymyksiin aiheesta:
Tenniskyynärpää

 

Keskustele aiheesta


Tenniskyynärpää

 

Etsi tietoa


Hae lisää tietoa tenniskyynärpäästä

 

 

 

Kirjoittaja
Sisällöntuotanto

toimitus, Terve Media Oy

Google+ -profiili

Jaa artikkeli: 
Artikkeli
Huono työasento aiheuttaa kipuja
Työtä tehdessä on melko tavallista, että ihmiselle voi tulla kipuja eri puolille kehoa. Tyypillisiä työhön liittyviä kipuja ovat selän- ja...
Artikkeli
Miksi kyynärpää kipuilee?
Kyynärpäässä olkanivel niveltyy kahteen kyynärvarrenluuhun. Kyynär- ja olkaluun välinen sarananivel sallii koukistus-ojennusliikkeen. Toinen nivel...
Artikkeli
Tenniskyynärpää
Tenniskyynärpää eli lateraalinen  epikondyliitti on yleinen vaiva, jossa toistuva rasitus aiheuttaa tulehdusmuutoksia ja kipua lihasten...
Artikkeli
Toistoliike kipeyttää kyynärpään
Kansankielellä lateraalista epikondyliittiä kutsutaan tenniskyynärpääksi. Kyseessä on rasitusvamma, joka aiheutuu ranteen ja sormien...

Viimeisimmät keskustelut

Artikkeli
Kyynärpäässä olkanivel niveltyy kahteen kyynärvarrenluuhun. Kyynär- ja olkaluun...
Artikkeli
Kansankielellä lateraalista epikondyliittiä kutsutaan tenniskyynärpääksi....

Viimeisimmät blogikirjoitukset