Lue faktat syöpäseulonnoista: Kuka pääsee ja mitä tutkitaan?

Tuleeko sinulta vastaus kuin apteekin hyllyltä, kun kysytään, miten syöpiä tarkalleen ottaen seulotaan Suomessa tällä haavaa? Kuka pääsee ilmaisiin väestöseulontoihin? Kannattaako miehen mennä mittauttamaan PSA-arvonsa? Ja mitä tiedetään esimerkiksi keuhkosyövän seulomisesta?

Kertaa tästä faktoja julkisin varoin järjestettävistä syöpäseulonnoista ja muiden syöpien seulomisesta. Lue myös siitä, millaisia kiistanalaisia seikkoja on nostettu esille.

Rintasyöpä, seulonta

Kuka pääsee ilmaiseen seulontaan?

Tässä on toistaiseksi hieman eroa eri kuntien välillä.

Kiteytetysti voi kuitenkin sanoa, että Suomessa kutsutaan mammografiaseulontaan 50–69-vuotiaita naisia eli heitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1947 tai sen jälkeen.

Aiemmin kunnat oli velvoitettu järjestämään ilmainen mammografiaseulonta ainoastaan 50–59-vuotiaille naisille eikä tätä vanhemmille ollut pakko lähettää kutsua. Nyt on menossa siirtymäaika: kunta saa itse päättää, milloin seulonnat laajennetaan uuteen ikäluokkaan. Taustalla on seulonta-asetus, joka astui voimaan vuonna 2007.

Tilannetta kirjavoittaa vielä se, että osa kunnista oli järjestänyt rintasyöpäseulontaa 60–69-vuotiaille jo, ennen kuin asetus tuli voimaan.

Entäs geenivirheen kantajat ja suuren riskin suvut?

Rintasyövän riskiryhmiin kuuluville suositellaan Suomessa säännöllistä seurantaa. Seurantaan kuuluvat lääkärikäynti sekä usein magneettikuvaus, mammografia ja/tai ultraäänitutkimus.

Kuinka usein ja miten kutsun saa?

Ilmaiseen seulontaan oikeutetut saavat kutsun kahden vuoden välein.

Pari kolme viikkoa ennen mammografiaa kunta lähettää naiselle tämän kotiin henkilökohtaisen, kirjallisen kutsun. Kutsuun on merkitty kuvausaika. Jos aika ei sovi, voi sen vaihtaa joko puhelimitse tai netin kautta.

Hyötyä ja haittaa

Seulonnan tärkeimpänä hyötynä pidetään THL:n mukaan sitä, että saadaan vähennettyä rintasyöpäkuolleisuutta. Varjopuolia ovat esimerkiksi ylidiagnosointi ja ylihoitaminen.

Tämän tästä rintasyöpäseulonnan hyödyistä ja haitoista on keskusteltu.


 

Kohdunkaulan syöpä, seulonta

Kuka pääsee ilmaiseen seulontaan?

Kutsun kohdunkaulan irtosolunäytteen eli papa-näytteen ottoon saavat vuosittain kaikki 30-, 35-, 40-, 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaat naiset. Tietyissä kunnissa kutsun saavat myös 25- ja/tai 65-vuotiaat.

Pitäisikö nuorempia seuloa?

On esitetty, kannattaisiko seulontoja laajentaa myös nuorempiin ikäluokkiin. Duodecim-lehden mukaan ei ole kuitenkaan tutkimusnäyttöä siitä, että seulontaikää kannattaisi varhentaa nykyisestä 30 vuodesta. Jos seulottaisiin nuorempia, tulisi myös lisää seulontahaittoja.

Pitäisikö vanhempia seuloa?

Voi olla perusteita sille, että seulontaikää nostettaisiin 65 vuoteen, kerrotaan Duodecim-lehdessä. Naiset elävät pitkään, ja monet syövät todetaan vanhana.

Kuinka usein seulotaan ilmaiseksi?

Seulontakutsu tulee siis viiden vuoden välein.

Jos naisella on ollut verenvuoto-oireita tai irtosolunäytteessä on ollut lieväasteisia solumuutoksia, saa nainen seuraavan kutsun jo 1 –2 vuoden päästä. Lieväasteisia muutoksia ovat papaluokka 2 ja ASC-US.

Tarvitsenko seulontaa useammin?

Syöpäjärjestöjen mukaan ei ole tarpeen ottaa papa-näytettä useammin kuin viiden vuoden välein, jos aiemmat tulokset ovat olleet normaaleja eikä esiinny poikkeavia oireita kuten vuotoa kuukautisten välillä.

Miten kutsun saa?

Kotiin lähetetään henkilökohtainen kutsukirje. Kutsussa annetaan näytteenottopaikka ja -aika ja kerrotaan, miten ajan voi tarvittaessa vaihtaa.

Hyötyä ja haittaa

Tarkoituksena on vähentää kohdunkaulan syöpään liittyvää kuolleisuutta ja taudin esiintyvyyttä.

Syövän esiasteet tunnistetaan irtosolunäytteestä. Esiasteita osataan etsiä ja hoitaa niin hyvin, ettei varsinaista syöpää aina kehity.

Seulonnan haittana voivat olla esimerkiksi itsestään paranevat infektiot sekä se, että esiasteiden havaitseminen aiheuttaa turhaa huolta.

Eturauhassyöpä, seulonta

Suomessa laki ei määrää kuntia järjestämään ilmaista eturauhassyövän seulontaa. Tutkimushankkeena eturauhassyövän seulontaa kuitenkin toteutetaan.

Kannattaako miehen hakeutua PSA-testiin?

Nykytiedon pohjalta ajatellaan yleisesti, ettei oireettomia miehiä ole tarpeen seuloa eturauhassyövän varalta. Näin kerrotaan esimerkiksi Terveyskirjaston artikkelissa vuodelta 2015. Ellei ole suurentuneen eturauhasen aiheuttamia oireita, ei pidetä tarpeellisena käydä rutiinimaisesti mittauttamassa PSA-arvoa.

PSA-arvo kannattaa kuitenkin selvittää:

-jos on virtsaamisvaivoja,

-jos lähisuvussa on vähintään kaksi eturauhassyöpätapausta tai jos lähisukulaisen eturauhassyöpä on havaittu alle 55-vuotiaana.

Tutkimustietoa eurooppalaisesta hankkeesta

Suomi osallistuu tutkimushankkeeseen, joka kytkeytyy eurooppalaiseen eturauhassyövän seulontatutkimukseen (ERSPC). Tutkimuksen avulla selvitetään, onko tämän syövän väestöseulonnasta hyötyä. Tutkittaville tehdään PSA-testi 2–4 vuoden välein.

Vuonna 2012 julkaistiin NEJM:ssä 11-vuotisen seurannan tulos, joka vahvistaa, että seulonnalla voidaan merkittävästi vähentää eturauhassyöpään liittyvää kuolleisuutta.

Vuonna 2014 Lancetissa julkaistiin tulos, jonka mukaan seulonnasta on kyllä hyötyä, mutta ei ole perusteita oikeuttaa väestötasoista eturauhassyövän seulontaa.

Tarvitaan lisää tietoa seulonnan haitoista ja parempia strategioita välttää ylidiagnosoiminen ja -hoitaminen, todetaan tutkimushankkeen sivustolla.

Miehillä pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus mittauttaa PSA-arvonsa sen jälkeen, kun he ovat tarkkaan harkinneet seulonnan mahdollisia haittoja ja hyötyjä.


 

Suolistosyöpä, seulonta

Laki ei velvoita järjestämään Suomessa ilmaista suolistosyöpien seulontaa. Näitä tauteja kuitenkin seulotaan kansallisena tutkimuksena.

Kunnat saavat päättää itsenäisesti, osallistuvatko suolistosyövän seulontaan vai eivät. Tällä haavaa mukana on noin puolet Suomen kunnista.

Myöhemmin päätetään, velvoitetaanko kaikki kunnat järjestämään seulontaa.

Suolistosyöpien seulonta halutaan kaikkiin kuntiin

Kuka kutsutaan seulontaan?

Jos oma kunta tarjoaa suolistosyövän seulontaa, kutsutaan siihen puolet seulottavasta ikäluokasta. Seulonta polkaistaan käyntiin vaiheittain niin, että aloitetaan 60–64-vuotiaista. Sitten laajennetaan 60–69-vuotiaisiin.

Siitä, kenet poimitaan seulontoihin, huolehtii Suomen syöpäyhdistyksen joukkotarkastusrekisteri.

Kuinka usein seulotaan?

Seulontatesti tehdään kahden vuoden välein. Jos henkilö on poimittu seulontaan, lähetetään testi ja ohjeet suoraan kotiin.

Millainen testi on?

Suomessa käytetään ulosteen veritestiä.

Hyötyä ja haittaa

Tarkoitus on ehkäistä kuolleisuutta. Suolistosyöpää seulomalla yritetään löytää tauti jo siinä vaiheessa, kun se pystytään vielä parantamaan. Usein suolistosyövän oireet ovat alussa varsin epämääräisiä ja yleisluontoisia.


 

Keuhkosyöpä, seulonta

On olemassa monenlaisia eri tutkimustuloksia liittyen siihen, kannattaako keuhkosyöpää seuloa ja miten. Näistä on kertonut syöpäepidemiologian professori ja Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila Duodecim-artikkelissaan.

On olemassa kokeellista tutkimustietoa siitä, että seulonnan avulla voidaan vähentää keuhkosyöpäkuolleisuutta. On osoitettu, että pitkään tupakoineisiin kohdistettu seulonta pienen sädeannoksen tietokonetomografialla voi pienentää keuhkosyöpäkuolleisuutta, kertoo Malila.

Sen sijaan ei pidetä hyödyllisenä seuloa keuhkosyöpää tavallisen keuhkojen röntgenkuvauksen avulla, sillä tämän ei ole osoitettu vähentävän tästä syövästä aiheutuvaa kuolleisuutta.

Seulonnan järjestämisessä olisi haasteensa: miten tunnistaa suuren riskin ihmiset, jotka pitäisi kutsua seulontaan ja millaisia haittoja lisätutkimuksista tulee, esimerkittää Malila.


 

Muiden syöpien seulonta? Suusyöpä, ihosyöpä ja melanooma

Jatkuvasti on meneillään tutkimuksia, joissa selvitetään, kannattaako eri syöpätautien väestöseulonta. Toistaiseksi on havaittu ainakin, että kannattaa tarkastaa visuaalisesti tupakoitsijat ja alkoholin suurkuluttajat, jotta saataisiin tunnistettua mahdolliset suun alueen syövät.

Suomessa järjestettiin keväällä 2015 kampanja, jossa ihotautilääkärit tarkastivat suomalaisia ilmaiseksi. Tavoitteena on ehkäistä melanoomaa ja muita ihosyöpiä sekä saada diagnoosi mahdollisimman ajoissa.

Malilan mukaan Australiassa tutkitaan, mitä seurauksia on ihomelanooman seulonnalla, joka tehdään tarkastamalla vartalo.

Lähteet:

THL: Rintasyövän seulonta I ja II ja III 

THL: Seulontaohjelmat

Syöpäjärjestöt: Kohdunkaulan syövän seulonta

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2014;130(15):1493-9

Syöpäjärjestöt: Eturauhassyövän seulonta

ERSPC I ja II

Terveyskirjasto: Eturauhassyöpä

Pirkanmaan syöpäyhdistys: suolistosyövän seulonta

Euromelanooma

Lue myös:

Kattava tietopaketti syöpätaudeista

Täältä löydät hakemiston, josta voit etsiä tietoa eri syöpätaudeista

Lue blogikirjoitus, jossa sivutaan seulontoja ja syöpähoitoja: Elämme ihanassa pumpulissa, jossa on maailman paras hoito

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: