Suomalaistutkimus: Synnytystapa voi vaikuttaa lapsen mikrobistoon

Sektio eli keisarileikkaus vai synnytys alateitse? Synnytystapa on ensimmäinen tekijä, joka vaikuttaa lapsen suolen mikrobiston kehittymiseen, osoittaa suomalaistutkimus. Tutijat pohtivat, altistavatko keisarileikkaus ja lasten antibioottihoidot pitkäaikaissairauksille.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaislapsuudessa annetut, toistuvat antibioottihoidot vähentävät suolen mikrobiston monimuotoisuutta. Hoidot vähentävät sekä yksittäisiä bakteerilajeja että mikrobikantoja, mikä taas vaikuttaa immuniteetin kehittymiseen.

Helsingin yliopistossa professori Mikael Knipin johtamana tehty tutkimus osoittaa, että synnytystapa on ensimmäinen tekijä, joka vaikuttaa lapsen suolen mikrobiston kehittymiseen.

Suolen mikrobisto muotoutuu voimakkaasti ensimmäisten elinkuukausien aikana ja saavuttaa pysyvämmän koostumuksensa kolmannen elinvuoden aikana.

Tulokset on julkaistu Science Translational Medicine -julkaisusarjassa.

Sektio: ei niin monimuotoinen mikrobisto

Keisarileikkauksella syntyneiden lasten suoliston mikrobisto ei ole yhtä monimuotoista kuin alateitse syntyneillä lapsilla.

Tässä tutkimuksessa sektiolla syntyneillä lapsilla sekä viidesosalla alateitse syntyneistä lapsista oli niukasti Bacteroides-lajeja vielä 5–18 kuukauden iässä.

Näiden lasten suolimikrobiston monimuotoisuus jäi pitkäaikaisseurannassa muita lapsia niukemmaksi.

Lisäksi runsaasti antibioottihoitoja saaneilla lapsilla antibiooteille vastustuskykyiset bakteerikannat olivat yleistyneet.

Suolen mikrobistolla on merkittävä vaikutus lapsen immuniteetin kehittymisessä. Terveen, monimuotoisen ja vakaan mikrobiston on todettu tukevan terveyttä: edistävän ravintoaineiden imeytymistä, ohjaavan aineenvaihduntaa sekä suojaavan infektioilta.

Seurannassa synnytyksen jälkeen 39 lasta

Helsingin yliopiston DIABIMMUNE-tutkimuksessa seurattiin 39 suomalaislasta syntymästä kolmen vuoden ikään asti.

Puolella lapsista oli seurannan aikana runsaasti antibioottihoitoja, jopa 15 hoitojaksoa, ja toisella puolella lapsista antibioottihoitoja ei ollut lainkaan.

Pitkäaikaissairauksia?

Mikael Knipin mukaan varhaislapsuuden mikrobistoon vaikuttavat hoitotoimet, muun muassa antibioottikuurit, voivat altistaa myöhemmin puhkeaville pitkäaikaissairauksille, kuten astmalle, tulehduksellisille suolistosairauksille, diabetekselle ja lihavuudelle.
 

Antibiootit: yhdestä kuurista palautuu piakkoin, mutta...

– Aineistomme perusteella suolisto näyttää palautuvan yhdestä antibioottikuurista muutamassa viikossa, mutta useampi antibioottikuuri alkaa kasata häiriöitä ja pitkittää palautumista, kertoo tohtorikoulutettava Tommi Vatanen Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta ja Broad-instituutista Cambridgesta.

– Tilannetta voidaan verrata metsäpaloon siinä mielessä, että antibiootit hävittävät suurimman osan bakteereista. Jotkut lajit kuolevat kokonaan sukupuuttoon, kun taas toiset selviytyvät limakalvon poimuissa ja voivat lisääntyä sieltä uudestaan. Koko tiedeyhteisö pohtii tällä hetkellä tätä ilmiötä, jossa jokaisessa sukupolvessa näyttää katoavan antibioottien johdosta tärkeitä suolistobakteerilajeja.

Tutkimukseen osallistui Helsingin yliopiston ja Broad-instituutin tutkijoiden lisäksi tutkijoita HUS:sta ja Aalto-yliopistosta.

Tutkimus löytyy täältä.

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote 15.6.2016

Lue lisää:

Synnytys, tietopaketti

Synnytystavan valinta ja synnytyksen käynnistyminen

Tiedätkö mikä on turvallisin synnytystapa?

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.