Sydäninfarkti -potilasohje

Sydäninfarkti on vaarallinen, välitöntä hoitoa vaativa tila, jossa sydän vaurioituu hapenpuutteen vuoksi. Vaurio laajenee tunneissa, joten hoitoonpääsyn on tapahduttava nopeasti. Sydäninfarkti voi ilmentyä äkkikuolemana, mutta usein se ilmenee pitkittyneenä tasaisena rintakipuna.

Sydäninfarktin riskitekijät ovat hyvin tiedossa ja sydäninfarktin riskiä voikin pienentää elämäntavoilla. Ylivoimaisesti yleisin sydäninfarktin syy on sepelvaltimotauti.

Sydäninfarktityyppinen rintakipu on tasaisena jatkuvaa ja ankaraa. Se voi säteillä esim. hartioihin tai kaulalle. Usein kipuun liittyy kuolemanpelko. Kylmä hiki ja kasvojen kalpeus ovat myös infarktille ominaisia piirteitä.

Sydäninfarktin iskiessä ammattimainen lääketieteellinen hoito on tarpeen nopeasti.

Sydäninfarktin oireillessa on hakeuduttava välittömästi lääkäriin. Apua saa hätäkeskuksesta numerosta 112 (ks. hätänumeroon soittaminen)

Omahoito

Sydäninfarktin saamisen riskiä voi pienentää elämäntavoilla.

Tunnetut vaaratekijät ovat lähes aina infarktin taustalla. Sydäninfarktin vaaratekijöistä osaan voi vaikuttaa elämäntavoilla ja osa määräytyy jo syntymässä.

Tärkeimmät sydäninfarktin vaaratekijät välittyvät sepelvaltimotaudin kautta.

Kolme tärkeintä sepelvaltimotaudin vaaratekijää ovat:

  • suurentunut veren kokonaiskolesterolipitoisuus
  • korkea verenpaine
  • tupakointi.

Lisäksi on myös muita riskitekijöitä, kuten

  • pieni veren HDL-kolesterolipitoisuus eli pieni "hyvän" kolesterolin pitoisuus
  • suuri veren triglyseridipitoisuus eli veren rasva-arvot koholla
  • diabetes
  • insuliiniresistenssi
  • ylipaino
  • vähäinen liikunta
  • runsas alkoholinkäyttö

Sellaisia vaaratekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa elämäntavoilla ovat korkea ikä, miessukupuoli ja sukurasite sydäninfarktille.

Veren kolesterolit

Veren korkean kokonaiskolesterolipitoisuuden laskeminen on sydäninfarktin riskin pienentämisen tehokas keino. Tärkein ravintotekijä, joka vaikuttaa kolesterolipitoisuuteen on määrällinen ja laadullinen rasvahappokoostumus.

Sydäninfarktien välttämiseksi kannattaa käyttää pehmeää rasvaa eli kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja ja välttää kovaa rasvaa eli tyydyttyneitä rasvahappoja. Rasvaisten maitovalmisteiden, voin, juuston, rasvaisten makkaroiden ja lihan käytön rajoittamisella voidaan vähentää kovan rasvan ja kolesterolin saantia. Munankeltuaisten käyttöä kannattaa rajoittaa. Kovan rasvan voi vaihtaa pehmeään rasvaan. Pehmeää rasvaa saa kasviöljyistä, kalasta ja kasvirasvapohjaisista kevytlevitteistä.

Verenpaineen alentaminen

Toinen hyvä keino vähentää sydäninfarktin riskiä on korkean verenpaineen alentaminen. Verenpaineen alentamisen keinoja ovat mm. tupakoinnin lopetus, liikapainon vähentäminen, alkoholin käytön vähentäminen, suolan saannin rajoittaminen, liikunta, lakritsituotteiden välttäminen ja stressin välttäminen.

Tupakoinnin lopettaminen

Tupakointi lisää itsenäisenä vaaratekijänä selvästi sydäninfarktin riskiä. Vaaraa suurentaa merkittävästi sekä päivittäisen tupakoinnin määrä savukkeina, että tupakoinnin kesto vuosina. Tupakoinnin lopettaminen vähentää oleellisesti sairastuvuutta uuteen sydäninfarktiin.

Laihduttaminen

Lihavuus on keskeinen monien sydäninfarktin vaaratekijöiden taustavaikuttaja. Varsinkin miesten omenamainen keskivartalolihavuus on erityisen epäedullista. Paras mittari lihavuudelle on vyötärön ja lantion ympärysmittojen suhde. Miehillä 1 ja naisilla 0,95 on suuri arvo. Lievästi suurentuneet arvot ovat 0,05 yksikköä pienemmät. Laihduttaminen vähentää infarktin riskiä.

Liikunnan harrastaminen

Liikunnalla vaikutetaan sepelvaltimotaudin keskeisiin vaaratekijöihin. Se alentaa verenpainetta, vaikuttaa veren rasvoihin sekä vähentää lihavuutta ja insuliiniresistenssiä. Lisäksi liikunta parantaa verisuonten sisäosan toimintaa ja mahdollisesti sähköistä ärtyvyyttä. Parhaiten vaikutukset saa kohtuukuormitteisella, runsaalla ja usein toistuvalla kestävyysliikunnalla. Hyvä liikunta-annos on esimerkiksi 30-60 minuuttia päivittäistä ripeää kävelyä tai kävelyä vastaavaa liikuntaa.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on hakeuduttava sydäninfarktin oireillessa:

  • Sydäninfarktin selkein oire on pitkittynyt rintakipu, joka voi olla puristavaa, painavaa tai vannemaista.
  • Rintakipu on yleensä ankaraa ja samanlaisena jatkuvaa.
  • Rintakipu voi säteillä kaulalle, hartioihin, olkavarsiin tai ylävatsalle.
  • Rintakipuilevan kasvot ovat usein kalpeat ja vakavat ja hän on kylmänhikinen.
  • Kipuun liittyy usein myös hengenahdistusta ja pelon tunnetta.
  • Infarktityyppinen rintakipu kestää yli 20 minuuttia. Kivun voimakkuus ei muutu hengityksen mukaan eikä myöskään asentoa vaihdettaessa. Nitro saattaa lievittää kipua, mutta se ei poista sitä.
  • Sydäninfarktin oire voi olla myös vain hengenahdistus, pahoinvointi ja oksentelu, pyörtyminen, tajuttomuuskohtaus.

Sydäninfarktin oireillessa on hakeuduttava välittömästi lääkäriin. Apua saa hätäkeskuksesta numerosta 112 (ks. hätänumeroon soittaminen)

Hoidon teho riippuu olennaisesti hoitoon pääsyn nopeudesta. Liuotushoito tai pallolaajennus mahdollisimman aikaisin oireiden alkamisesta voi pelastaa sydäninfarktipotilaan hengen.

Lue myös:

Lääkärikirja: Sydäninfarkti

Lääkärikirja: Sepelvaltimotauti

Lääkärikirja: Verenpainetauti

Lääkärikirja: Kolesteroli ja kolesteroli-tietopaketti (ohjeita elämäntaparemonttiin)

Lääkärikirja: Tupakointi ja potilasohje: tupakoinnin lopettaminen

Lääkärikirja: Aikuisten lihavuus ja potilasohje: laihduttaminen

Ensiapu: Elvytys

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.