Sydänkohtaus? Tunnista oireet ajoissa

Milloin pitää soittaa ambulanssi?

Älä turhaan jää miettimään, onko kyse todella sydänkohtauksesta eli sydäninfarktista. Jos sinulla tai jollakulla lähelläsi on alla kuvattuja oireita, hälytä heti apua soittamalla hätäkeskuksen numeroon 112.

Kuinka nopeasti hoitoon täytyy päästä?

Sydäninfarkti on vaarallinen tila, jossa sydän vaurioituu hapenpuutteen takia. Hoitoon pitää päästä mahdollisimman pian.

Sydäninfarktin ensiapu

Jos kohtaat elottomalta näyttävän tai tajuntansa menettäneen ihmisen, koeta herättää hänet. Ellei hän herää, pitää soittaa heti apua hätänumerosta 112.

Sydäninfarktin oireet

Jo ennen varsinaista kohtausta voi olla oireita.

Sydänkohtausta edeltävinä päivinä saattaa olla rasitusrintakipua tai selittämätöntä uupumusta.

Sydänkohtauksen selkeimpänä oireena pidetään ankaraa, pitkittynyttä rintakipua.

  • Infarktityyppinen rintakipu kestää tyypillisesti pitkään, yli 20 minuuttia.
  • Kipu voi olla puristavaa, vannemaista tai painavaa.
  • Kipu on usein ankaraa ja jatkuu samanlaisena.
  • Kivun voimakkuus ei muutu sen mukaan, miten hengittää tai vaihtaako asentoa.
  • Kipu saattaa säteillä kaulalle, hartioihin, olkavarsiin, ylävatsalle, leukaperiin tai jopa selkään.

Huom! Kipu ei aina ole kovaa. Joskus esimerkiksi diabetesta sairastavat, vanhukset, muistihäiriöiset tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavat saattavat kokea kivun vähäisempänä.

  • Kylmänhiki, hengenahdistus ja kalpeus
  • Sydänkohtauspotilaan kasvot ovat usein kalpeat ja vakavat.
  • Potilas on monesti kylmänhikinen.
  • Usein kipuun liittyy hengenahdistusta ja pelon tunnetta, myös kuolemanpelkoa.

Huom! Joskus oireena on esimerkiksi pelkkä hengenahdistus tai pyörtyminen. Ankaraa kipua ei aina esiinny sydänkohtauksen oireena. Sydäninfarktin oireena voi olla esimerkiksi:

Sydäninfarktin oireet naisilla ja miehillä

Sydäninfarktin oireita voi tulla niin miehelle kuin naisellekin. Terveyskirjaston mukaan iäkäs nainen on tyypillinen sydänkohtauspotilas 2000-luvulla.

Lue lisää:

Sydäninfarktin riskiä lisäävät tekijät

Riskiä saada sydäninfarkti nostavat Terveyskirjaston mukaan esimerkiksi seuraavat tekijät:

Mikä aiheuttaa sydäninfarktin?

Useimmiten sydäninfarktia edeltää sepelvaltimotauti. Aina näin ei kuitenkaan ole.

Sydänkohtaus on hapenpuutteen aiheuttama paikallinen sydänlihaskuolio. Sydänlihakselle verta tuovat sepelvaltimot ahtautuvat tai tukkeutuvat, mikä aiheuttaa hapenpuutetta sydänlihaksessa.

Kun happeutumisessa on häiriöitä, joista aiheutuu oireita, nimitetään näitä oireita sepelvaltimokohtauksiksi.

Sydänkohtaus on kyseessä silloin, kun hapenpuute saa aikaan paikallisen kuolion sydänlihaksessa. Kuoliossa menetetyn sydänlihaksen tilalle ei kasva uutta.

Jos kuoliota ei synny, nimitetään oireita rasitusrintakivuksi eikä sydänkohtaukseksi.

Sydäninfarkti voi aiheuttaa vaikeita rytmihäiriöitä, joista pahin on kammiovärinä. Kammiovärinä on tavallisin syy silloin, kun sydäninfarktiin liittyy äkkikuolema.

Mikä voi laukaista sydänkohtauksen?

Voi vaikuttaa siltä, että sydäninfarkti ilmaantuu kuin tyhjästä. Sen voi kuitenkin laukaista äkillinen stressi, jokin ”viimeinen pisara”, joka laukaisee kohtauksen. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi:

  • kova helle tai muu poikkeuksellinen säätila
  • kova ruumiillinen rasitus etenkin, jos yleensä liikkuu vain vähän
  • herääminen unesta tai sängystä nouseminen
  • voimakas tunnereaktio kuten viha

Tyypillisimpänä sydänkohtauksen ajankohtana pidetään aamua. Joskus kohtausta edeltää jonkinlainen elämänmuutos.

Ei kuitenkaan ole hyväksi alkaa liikaa pelätä tavallisia arjen tekemisiä, valotetaan Harvard-artikkelissa Terve.fi-sivustolla. Riskiä saada sydäninfarkti voi pienentää esimerkiksi terveillä elämäntavoilla. Jos käytössä on sydänlääkitys, kannattaa lääkkeensä syödä säännöllisesti.

Sydäninfarktin hoito

Sydänkohtausta hoidettaessa pyritään huolehtimaan elintärkeistä toiminnoista kuten hengityksestä, sydämen rytmistä ja verenpaineesta. Verenpainetta ja sykettä pyritään laskemaan lääkkeiden avulla.

Tarvittaessa annetaan lisähappea. Kivunlievityksestä huolehditaan.

Tukkeutunut sepelvaltimo pyritään avaamaan niin pian kuin mahdollista.

Lue myös:

Sydäninfarkti, tietopaketti

Tunnista vaarallinen sydänoire (kardiologian erikoislääkärin kirjoitus)

Henkeä ahdistaa: Onko kyse sydämestä (kardiologian erikoislääkärin kirjoitus)

Kun rintaan sattuu

Kenen kannattaa käyttää aspiriinia sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn?

Nuorten sydänperäiset äkkikuolemat luultua yleisempiä

Lähteet:

Terve.fi:n artikkelit I, II ja III

Terveyskirjasto I ja II


 

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: