Miten veri kiertää?

Iso verenkierto

Sydämessä on neljä lokeroa: Vasen ja oikea kammio sekä vasen ja oikea eteinen. Vasen eteinen saa hapettuneen, keuhkoista tulevan veren neljän keuhkolaskimon kautta. Vasen eteinen välittää veren vasempaan kammioon.

Vasen kammio tekee suurimman pumppaustyön, koska sen on työnnettävä veri suurella paineella aorttaan ja sitä kautta valtimoiden ja edelleen hiussuonten kautta kaikkialle elimistöön. Vasemman kammion sisäinen paine on suurimmillaan 100-200, äärimmäisen rasituksen aikana yli 200 elohopeamillimetriä (mmHg). Tämän vuoksi sydänlihas on paksuin, noin yhden senttimetrin paksuinen, vasemman kammion seinämissä.

Hiippaläppä estää, että veri ei palaa vasemmasta kammiosta takaisin päin vasempaan eteiseen. Aorttaläppä päästää veren vasemmasta kammiosta aorttaan ja estää veren palaamisen aortasta vasempaan kammioon.

Veri luovuttaa kudoksissa happea ja ravinteita soluille, ja palaa sitten laskimoteitse sydämen oikeaan eteiseen. Yläonttolaskimo tuo veren oikeaan eteiseen pään alueelta ja yläraajoista, ja alaonttolaskimo vartalosta sekä alaraajoista. Verenkiertoa vasemmasta kammiosta aortan kautta elimistöön ja paluuta laskimoteitse oikeaan eteiseen kutsutaan isoksi verenkierroksi.

Pieni verenkierto

Oikea eteinen johtaa veren oikeaan kammioon. Trikuspidaaliläppä päästää veren oikeaan kammioon ja estää verenvirtauksen oikeasta kammiosta oikeaan eteiseen. Oikea kammio pumppaa veren yleensä 20-30 elohopeamillimetrin (mmHg) paineella keuhkovaltimoläpän läpi keuhkovaltimoon ja edelleen keuhkorakkuloiden pinnalla oleviin hiussuoniin. Keuhkoista veri palaa neljän keuhkolaskimon kautta sydämen vasempaan eteiseen.

Verenkiertoa sydämen oikeasta kammiosta keuhkoverenkiertoon ja vasempaan eteiseen kutsutaan pieneksi verenkierroksi. Isossa ja pienessä verenkierrossa minuutin aikana kiertävän veren määrä on yhtä suuri. Sen sijaan ison verenkierron paine on selvästi suurempi.

Sepelvaltimot

Sydämen oma verenkierto toteutuu sepelvaltimoiden kautta. Sepelvaltimoiden virtaus on tavallisesti neljä prosenttia minuuttitilavuudesta. Jotta sydän jaksaa lyödä jatkuvasti, sen verenkierron on oltava turvattu joka tilanteessa. Rasituksen aikana sydämen pumppaustyö on suuri, ja sydänlihas tarvitsee runsaasti verta ja happea. Jos johonkin sepelvaltimon haaraan tulee ahtautumista, tämän haaran suonittama sydänlihasalue ei saa rasituksen aikana tarpeeksi verta. Tämä ilmenee sydänperäisenä rintakipuna, angina pectoriksena.

1 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
Leo no wau

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.