Liikunta elämäntavaksi

Sydänterveys on jokaiselle meistä tärkeä arvo, mutta terveyskäyttäytymisemme paljastaa, että puheet ja teot eivät välttämättä kohtaa toisiaan. Kun sydän on terve, todellisuudessa kiinnostus ei ehkä riitä miettimään joskus tulevaisuudessa mahdollisesti odottavia sydänongelmia.

Tieteellinen tutkimus on vakuuttavasti osoittanut huonon kunnon tai liikunnan vähäisyyden olevan riski sydänsairauksille, mutta tästä huolimatta tietoon suhtaudutaan yksilöllisesti ja kynnys oman käyttäytymisen muuttamiseen on suuri.

Liikunnan terveydellistä riemuviestiä on helppo levittää kohdejoukolle, joka on sisäistänyt sanoman ja todennut sen sopivan itselleen. Kuitenkin liikuntaviestin tulisi saada fyysistä aktiivisuutta aikaiseksi nimenomaan niillä ihmisillä, jotka ovat fyysisesti passiivisia tai muut sydänsairauksien riskitekijät vilkuttavat punaista valoa.

Mikä motivoi liikkumaan?

Liikuntakäyttäytymistämme ohjaa usein tunne, jolloin liikunnan aikaisella tai sen jälkeisellä mielihyvän tai mielipahan kokemisella saattaa olla ratkaiseva merkitys sille, syntyykö liikunnan harrastamisesta säännöllinen tapa. Yksinkertaisesti liikunnalta odotetaan hyvää oloa. Liikunnan täytyy olla palkitsevaa ja myönteisiä elämyksiä tuottavaa.

Säännöllisen liikunnan motiivi voi olla liikunnan virkistävä ja rentouttava vaikutus vastapainona arjen kiireelle. Kaveriporukan yhteinen sopimus kimppalenkistä muodostaa sopivan positiivisen paineen lähteä liikkeelle. Toiset taas hakevat liikkumisen tarkoituksen kuntotestien tai massaliikuntatapahtumiin osallistumisten kautta. Painavin järkiperusteinen ihmistä liikuttava voima on liikunnan huomattava merkitys useiden kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

Liikunnan terveysnäyttö puhuttelee

Fyysisen aktiivisuuden vähyys on nykytutkimusten mukaan ylipainoa ja tupakointiakin merkittävämpi terveyttä uhkaava riskitekijä. Viikoittaisen liikunnan, joka vastaa 1000 kcal:n energiankulutusta, on todettu pienentävän kuolleisuuden riskiä noin 30 %.

Sepelvaltimotaudin ehkäisyyn liikunnan määrällä on suora suhde. Mitä enemmän viikkotasolla harrastaa liikuntaa, sitä pienemmäksi käy riski sairastua sepelvaltimotautiin. Verenpaineen hoidossa liikunta toimii täsmälääkkeenä, ja myös koholla oleva kolesteroli laskee. Liikunta pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, luut vahvistuvat, paino pysyy kurissa ja mieli voi paremmin.

Liikunnan terveysvaikutusten monipuolinen tutkimusnäyttö osoittaa kiistatta, että liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa on kansanterveydellinen voimavara. Liikunta vähentää sydänsairauksien riskiä ja seurauksia useilla tavoilla sekä itsenäisesti, että vaikuttamalla muihin riskitekijöihin.

Terveysliikuntaresepti erityisesti sydänterveyden kannalta

Nykyinen yleinen terveysliikuntasuositus kehottaa liikkumaan vähintään viisi kertaa viikossa, mutta mielellään vaikka joka päivä, 30 minuuttia kerrallaan. Liikunta-annoksen rakentaminen pätkissä eli esimerkiksi vaikka kolmena 10 minuutin jaksona päivässä toimii yhtä hyvin kuin yhtäjaksoinen liikunta.

Sydänsairauksia ehkäisevä liikuntasuositus noudattelee pitkälti yleistä terveysliikunnan suositusta, jolloin vähintään 1000 kcal liikunta-annosta viikkotasolla tavoitellaan. Edelleen kannatta muistaa, että suurempi liikuntamäärä tuottaa suuremmat sydänterveyshyödyt. Lisäksi liikunnasta on suurta hyötyä sydänsairauksien hoidossa ehkäisemään sairauden pahenemista ja siitä johtuvia haittoja kuten sydämen vajaatoimintaa.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.