Ammottava aukko - aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutuksen resurssit tulisi kaksinkertaistaa

Suomi on sekä edelläkävijä että pahasti hoitotavoitteista jäljessä. Aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa on valtavia sekä maiden välisiä että sisäisiä eroja, selviää Burden of Stroke -raportista.

Raportti kertoo aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisystä, akuuttihoidosta, jatkohoidosta ja kuntoutuksesta ja AVH:n kokeneiden selviytymisestä eri Euroopan maissa.

Stroke Alliance for Europe -järjestön (SAFE) puheenjohtaja Jon Barrick sanoo tiedotteessa, että edessä on vakava kriisi, vaikka aivoverenkiertohäiriöistä johtuva kuolleisuus onkin viimeisen 20 vuoden aikana vähentynyt. Hänen mukaansa entistä useamman jäädessä eloon myös entistä useampi vammautuu tai jää työkyvyttömäksi loppuiäkseen.

– Väestön ikääntymisen myötä aivoverenkiertohäiriöiden yhteiskunnalle aiheuttama kuormitus kasvaa huomattavasti tulevaisuudessa. Euroopan päätöksentekijöiden on siis etsittävä parempia keinoja AVH:n ennaltaehkäisemiseksi sekä AVH-potilaiden ja heidän perheidensä elämän helpottamiseksi, Barrick toteaa.

Kuntoutus Suomen häpeäpaalu

Aivoliiton puheenjohtaja Terttu Erilä mainitsee tiedotteessa Suomen kipukohdaksi AVH:n akuuttikuntoutuksen. Nyt vain 10–20 prosenttia AVH:n saaneista saa moniammatillista kuntoutusta.

Aivoliiton ylilääkäri ja Turun yliopiston neurologian professori Risto O. Roine sanoo, että Aivoliiton toteuttaman auditoinnin tulosten perusteella vaativan moniammatillisen osastokuntoutuksen resurssit pitäisi useammassa sairaanhoitopiirissä kaksinkertaistaa, jotta päästäisiin tyydyttävälle tasolle.

Roine sanoo, että moniammatillisen kuntoutuksen valtakunnalliset strategiat ja standardit puuttuvat. Tästä syystä kuntoutus on hyvin eritasoista eri paikkakunnilla.

– AVH:n kuntoutus on sekä näyttöön perustuvaa että erittäin vaikuttavaa, Roine sanoo.

Suomi akuuttihoidon edelläkävijä

Roine sanoo, että Suomi on AVH:n hoidon pioneeri monessa asiassa. Akuuttihoitoketju on hänen mukaansa maailman parhaimmistoa.

– Suomessa laadittiin kirjalliset AVH:n akuuttihoito-ohjeet ensimmäisenä maailmassa, Roine sanoo.

Myös hoitotulokset ovat Suomessa hyviä. Roine kertoo, että oireettomaksi AVH-potilaista toipuu puolet.

Roine kehuu myös sitä, että AVH:n hoito Suomessa on keskitettyä. Keskittämisasetus tulee määrittelemään tämän myös lakisääteiseksi, jolloin vaatimuksea on  aivovaltimotukoksen endovaskulaarinen hoito 24/7 periaatteella kaikissa yliopistosairaaloissa.

Keskittämisellä on myös kääntöpuolensa. Alueellinen tasa-arvo ei aina toteudu ja kuljetusmatkat sekä hoitoviiveet ovat vaarassa kasvaa. Roine mainitsee tällaisiksi paikoiksi muun muasssa Kymenlaakson ja Kainuun, joissa yksilölliset ratkaisut lienevät paikallaan, samoin kuin ilmakuljetuksiin turvautuminen syrjäseuduilla. Lisäksi hätäsiirrot endovaskulaarihoitoa tuottaviin keskuksiin pitää etukäteen suunnitella.

Ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa

Burden of Stoke -raportissa arvioidaan, että Euroopan unionin alueella AVH-tapausten määrä kasvaa 34 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2035. Vuonna 2015 sairastuneita oli 613 148 ja vuonna 2035 luvun ennustetaan olevan 819 771.

Roineen mukaan aivosairauksien hoitoon kuluu tällä hetkellä EU:ssa enemmän rahaa kuin diabeteksen, syövän ja kardiovaskulaaristen sairauksien hoitoon yhteensä.

Erilä kertoo, että uusien AVH-tapausten määrän ennakoidaan kasvavan Suomessa 44 prosentilla ja esiintyvyyden 24 prosentilla vuoteen 2035 mennessä.

Hänen mukaansa paras AVH:n hoitomuoto on ennaltaehkäisy. Kahdeksan kymmenestä AVH-tapauksesta voidaan estää, joten siihen tulisi panostaa. Yhdeksi tärkeimmistä riskitekijöistä Erilä mainitsee kohonneen verenpaineen, joka tuplaa sairastumisriskin.

Myös Roine puhuu ennaltaehkäisyn tärkeydestä. Korkeimman riskin ryhmässä jopa yhdeksän kymmenestä AVH tapauksesta olisi nykyisin keinoin estettävissä.

– Verenpaineen hoitotavoite ei toteudu tällä hetkellä. Myös eteisvärinän tunnistamiseen tullaan panostamaan enemmän, Roine kertoo.

AVH-strategia käyttöön

SAFE-järjestössä uskotaan, että aivoverenkiertohäiriöt saadaan parhaiten hallintaan, jos jokaisessa EU-jäsenvaltiossa olisi kansallinen AVH-strategia. Strategian on tarkoitus kattaa kaikki osa-alueet: tiedottamisen, ennaltaehkäisyn, diagnoosin ja hoidon, hoidon jatkuvuuden, kuntoutuksen ja arvioinnin, pitkäaikaishoidon ja tuen, sopeutumisen ja yhteisön toimintaan osallistumisen sekä elämän loppuvaiheen hoidon.

Strategian luomiseen tulisi ottaa mukaan monipuolisesti eri osa-alueiden edustajia, niin AVH:ta hoitavat kuin potilaat ja omaishoitajatkin.

Lähteet:

Risto O. Roineen puhelinhaastattelu 19.5.2017

Aivoliiton tiedote

Burden of Stroke, Suomen tiedot

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.