Suusyöpä

Suusyöviksi luetaan huuli-, kieli-, ien-, suunpohjan, posken limakalvon ja kovan suulaen syövät. Maailmalla suusyöpä on varsin yleinen syöpätauti, käsittäen Euroopassa 4 % miesten ja 1 % naisten syövistä. Valtaosa (85 %) suusyövistä todetaan yli 50-vuotiailta, kuitenkin nuoremmillakin, jopa alle 40-vuotiailla suusyöpää esiintyy. Yli 90 % suuontelon pahalaatuisista muutoksista on levyepiteelityyppistä alkuperää. Levyepiteelisyövät lähettävät etäispesäkkeitä varhain ja ovatkin usein todettaessa lähettäneet etäispesäkkeitä kaulan alueen imusolmukkeisiin.

Suusyöpä ja oireet

Suusyöpä voi olla varsin pitkään oireeton. Epäilyksen suusyövästä herättää yllättäen löystynyt hammas tai huonosti paraneva lähes kivuton haavauma. Suusyöpämuutokset ovat varsin monimuotoisia ulkomuodoltaan. Ne voivat olla edellä mainittujen lisäksi muun muassa rupia, kraatterimaisia tai vallireunaisia muutoksia. Varhaisen vaiheen diagnoosiin pääseminen edellyttää säännöllisiä lääkärin ja hammaslääkärin tarkastuksia. Suusyöpä sijaitsee tavallisimmin kielen sivuilla, suun pohjassa, suunielussa ja takahampaiston ienkudoksessa. Vanhuspotilaalla ensioire suusyövästä voi olla proteesin yhtäkkinen sopimattomuus. Lisäksi kasvaimen aiheuttama ärsytys voi aikaansaada lisääntynyttä syljen eritystä tai muutoksia äänessä.

Suusyövälle altistavia esiastemuutoksia tunnetaan. Näitä ovat vaaleat limakalvomuutokset niin sanotut leukoplakiat ja suun limakalvojen selvärajaiset punoittavat läiskät eli erytroplakiat sekä merkittävimpänä suun alueen punajäkälä. Erytroplakia malignisoituu eli muuttuu pahanlaatuiseksi leukoplakiaa yleisemmin, mutta molemmat muutokset edellyttävät seurantaa niin kliinisin kontrollein kuin ajoittaisin koepaloin.

Aiheuttaja

Suurimmassa osassa suusyöpätapauksia (noin 75 prosentissa) katsotaan taudinsyyn taustalla olevan ulkotyö, runsas alkoholin ja/tai tupakkatuotteiden käyttö ainakin yhdistettynä huonoon suuhygieniaan. Alkoholin käyttö ja tupakointi itsessään nostavat riskin 6-kertaiseksi ja yhdessä lisäävät riskin noin 15-kertaiseksi kun verrataan tupakoimattomiin henkilöihin. Myös runsaasti alkoholia sisältävien suuvesien pitkäaikainen käyttö lisää jonkin verran suusyöpäriskiä. Lisäksi erilaisilla suuontelon tulehduksellisilla tekijöillä, kuten suun kroonisella sieni-infektiolla ja papilloomavirusinfektiolla, on osoitettu olevan riskitekijänä merkitystä suusyövän kehittymiselle.

Ravitsemukselliset seikat, kuten vitamiinien- ja raudan puutostilat sekä runsas punaisen lihan syönti voivat myös olla osatekijöinä suusyövän synnyssä.

Diagnoosi

Jo pelkkä oireeton suuontelon limakalvomuutos voi herättää epäilyn suusyövästä. Varsinainen taudinmääritys tapahtuu kuitenkin sytologisen (solutason) tai histologisen (kudostason) näytteen perusteella. Vaikka kliinisesti vahvan syöpäepäilyn herättävän muutoksen näytevastaus olisikin hyvänlaatuinen, on lähete erikoissairaanhoitoon tarkempiin selvittelyihin kuitenkin paikallaan.

Hoidon porrastuksena perusterveydenhuollossa on mahdollista ottaa stanssikoepala tai ohutneulanäyte epäilyttävästä muutoksesta. Lisäksi suun limakalvojen tutkimuksen yhteydessä kuuluu tunnustelemalla tutkia kasvojen ja kaulan imusolmukealueet soliskuoppia myöten. Perusterveydenhuollossa kuvantamistutkimuksista rintaontelon röntgenkuvaus on useimmiten riittävä. Tarkemmista ja laajemmista konetutkimuksista vastaa erikoissairaanhoidon yksikkö.

Suusyöpä ja hoito

Suusyövän hoito riippuu diagnosoimisvaiheen tilanteesta. Useimmiten suusyöpä todetaan tilanteessa, jossa kaulalla on havaittu kasvaimen lähettämiä etäispesäkkeitä kaulan imusolmukkeissa. Hoidon kannalta kasvaimen koon ja levinneisyyden määrittelevä ns. TNM-luokitus ohjailee potilaskohtaisesti suunniteltua hoitoa ja se on merkittävä tekijä hoidon ennusteen kannalta.

Syövän hoidossa käytetyt kuratiiviset menetelmät, jotka pyrkivät parantamaan taudin, ovat kirurginen poisto ja sädehoito tilanteesta riippuen käytettynä yhdessä tai erikseen. Kemoterapiana annettu solunsalpaajahoito yksinään ei ole kuratiivinen, mutta sitä voidaan yhdistää kirurgiseen ja sädehoitoon. Kirurgia on hoidossa ensisijainen ja leikkaukset ovat vaativia. Kudosalueet poistetaan yhtenä osana ja jo ensimmäiset leikkaukset (primaarileikkaukset) sisältävät usein vaativia rekonstruktioita erilaisin kielekkein potilaan omista kudoksista.

Suusyövän hoidon jälkeinen seuranta toteutetaan pääsääntöisesti toimenpiteen tehneen yksikön toimesta tai ohjeistamana. Kuvantamiskontrollit toteutetaan yleensä samaa menetelmää käyttäen, millä taudin toteamisen jälkeiset levinneisyysselvittelyt on toteutettu. Hoidon aiheuttamat muutokset toimenpide-/hoitoalueella ovat varsin radikaaleja. Näin mahdolliset viitteet taudin uusimisesta on todennettavissa aikaisemmin hoidon aiheuttamista muutoksista. Useimmiten seurannat toteutetaan 2-4 kuukauden välein, kontrolliväliä vähitellen pidentäen. Syöpäpotilaan kontrollit jatkuvat usein koko loppuelämän ajan.

Seurannan kannalta varsin merkittäviä tietoja ovat taudin toteamishetken tilanne, mitä sädehoitoja alueelle on annettu, millä menetelmällä mahdolliset toimenpiteet ja rekonstruktiot (ulkomuotoa ja toiminnallisuutta korjaavat toimenpiteet) on tehty ja milloin hoidot ja toimenpiteet on toteutettu.

Suusyöpä ja yleisyys

Suomessa suusyövän esiintyvyys on miehillä aavistuksen laskusuuntainen. Naisilla sen sijaan suusyöpä on viime vuosina jonkin verran yleistynyt. Syöpärekisterin tilastojen mukaan Suomessa todettiin vuosittain vuosien 2008-2012 aikana miehillä 51 ja naisilla 27 uutta huulisyöpää, 400 kielisyöpää ja miehillä 130 ja naisilla 114 suuontelon syöpää. Todetuista syöpätapauksista noin puolet oli miehillä.

Suusyöpä ja perinnöllisyys

Yleisesti tunnettuja kliinisesti merkittäviä perinnöllisiä tekijöitä ei ole suusyöpään vielä osoitettu olevan. Kuitenkin suusyövän syntyyn katsotaan liittyvän jonkinlainen perinnöllinen alttius.

Ennuste

Mitä varhaisemmassa vaiheessa suusyöpä todetaan, sitä paremman ennusteen katsotaan olevan. Merkittävin ennusteeseen vaikuttava tekijä on imusolmukemetastaasien esiintyminen kasvaimen koon ohella. Paras ennuste suusyövän osalta on yhdistetty posken limakalvon ja kovan suulaen syöpiin

Kasvaimen koko on varsin osuva suusyövän ennustetekijä. Pienen alle 2 senttimetrin kasvaimen (T1-luokka) viiden vuoden ennuste on 80–90 %, Luokan T2 (koko 2.1–4 cm) samainen ennuste on 50–60 % ja suurten kasvainten (luokat T3 ja T4) 10–40 %.

Mikäli syövän toteamisvaiheessa on todettavissa saman puoleinen imusolmukemetastaasi, putoaa ennuste noin puoleen metastasoimattomaan verraten, ja mikäli metastasointi on molemminpuoleinen, ennuste putoaa neljännekseen. Tämä sääntö pitää paikkansa kasvaimen koosta riippumatta.

Suusyövän uusiutumien ennuste vaihtelee varsin suuresti. Paikallisen uusiutuman ja etäpesäkkeiden ilmaannuttua operatiivisella hoidolla päästään vain harvoin täysin kuratiiviseen lopputulokseen.

Lähteet:

Joensuu H. ym. (toim.) 2007, Syöpätaudit. 3.-4. Painos. Duodecim. Helsinki.

Meurman J.H. ym. (toim.) 2008, Therapia Odontologica. 2. Painos. Academica. Helsinki.

Mäkinen M. ym. (toim.) 2012, Patologia. 1. Painos. Duodecim. Helsinki.

Roberts P. ym. (toim.) 2010, Kirurgia. 2. Painos. Duodecim. Helsinki.

Syrjänen S. ym. Suusyöpä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2007;123(5):589–90

Tilvis R. ym. (toim.) 2010, Geriatria.2., uudistettu painos. Duodecim. Helsinki.

Suomen Syöpärekisteri - Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos (Hakupäivä 10.2.2015)

Artikkelia on muokattu 10.2.2015

Lue lisää:

Kahvinjuojilla vähemmän suusyöpää

Suusyöpä ehkäistävissä elämäntapoja muuttamalla

Sylkitesti paljastaa suusyövän

Tunnista sylkirauhasen kasvainkyhmy ajoissa - hoitoennuste riippuu ratkaisevasti siitä

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: