Verkkokalvon repeämä ja irtauma

Lasiaissamentumat ja valonvälähdykset voivat joskus olla merkki vakavammasta vaivasta, kuten verkkokalvon repeämästä tai irtaumasta. Verkkokalvon repeämässä lasiainen vetää verkkokalvoa voimalla, joka riittää aiheuttamaan verkkokalvon repeämän. Silmänsisäistä nestettä voi päästä tästä reiästä irrottamaan verkkokalvon sitä ravitsevasta kudoksesta. Tätä verkkokalvon irtoamista silmämunan takaosasta kutsutaan verkkokalvon irtaumaksi (katso kuva 1).

Tämä ongelma ilmenee yleisimmin keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla. Likitaittoisuus, harmaakaihileikkaus ja silmävammat kohottavat verkkokalvon irtauman riskiä.

Verkkokalvon irtauma on vakava tila, joka voi johtaa pysyvään näön menetykseen. Jos tätä epäilee, kannattaa mahdollisimman pian hakeutua silmälääkärin arvioon. Jos verkkokalvon repeämä todetaan ajoissa, hoito voi ehkäistä verkkokalvon irtauman. Hoitamattomana tila voi pahentua, kunnes verkkokalvo irtautuu kokonaan silmän sisäseinämästä pysyen kiinni silmän takapuolelta vain näköhermon ja silmän etupuolelta sädekehän kohdalta. Pahimmillaan tila johtaa silmän sokeutumiseen.

Koska taustalla vaikuttava verkkokalvon repeämän aiheuttava sairaus voi ilmetä molemmissa silmissä, silmälääkärin on tutkittava ne perusteellisesti. Toisessakin silmässä saattaa olla havaittavissa verkkokalvon rappeutumista tai muita hoitoa vaativia ongelmia.

Epäsuoralla oftalmoskopialla (erityiseen kädensijaan kiinnitetyllä oftalmoskoopilla) silmälääkäri voi, käyttämällä mykiötä laajentavia mydriaatteja, määrittää verkkokalvon irtauman laajuuden, mahdollisten reikien sijainnit ja parhaan mahdollisen hoidon. Verkkokalvon repeämä ei aina vaadi mitään hoitoa, etenkään jos repeämä on vanha. Useimmissa tapauksissa tarvitaan kuitenkin kirurgiaa, jotta irronnut verkkokalvo saataisiin takaisin paikalleen silmän takaseinää vasten.

Verkkokalvon irtauman oireet

Silmälääkäriin on viipymättä otettava yhteyttä, mikäli huomaa jonkin tai joitakin seuraavista verkkokalvon irtaumasta kielivistä varoitusmerkeistä, koska kyseessä saattaa olla hätätapaus. Joissakin tapauksissa verkkokalvon irtaumaa on hoidettava heti näön pelastamiseksi, mutta vain lääkäri voi arvioida tilanteen.

  • valonvälähdykset
  • lasiaissamentuminen lisääntyminen
  • vähittäinen näön toispuolinen hämärtyminen (ikään kuin verho laskeutuisi näkökenttään)
  • nopea tarkan, keskeisen näön heikkeneminen (makulan irtautuessa)

Hoito

Fotokoagulaatio eli laserpoltto

Tässä toimenpiteessä, joka voidaan tehdä silmälääkärin vastaanotolla paikallispuudutuksessa, silmälääkäri polttaa laserilla verkkokalvon repeämän ympärille pieniä arpirenkaita. Tuloksena syntynyt arpikudos muodostaa suojaavan esteen, ikään kuin hitsaten verkkokalvon silmän takaseinään, jotta se ei irtoaisi uudelleen yhtä herkästi.

Irronneen verkkokalvon jäädytys eli kryokoagulaatio

Silmälääkäri voi myös korjata verkkokalvon repeämät, jotka eivät vielä ole aiheuttaneet verkkokalvon irtaumaa, käyttämällä jäädytyshoitoa eli kryokoagulaatiota. Fotokoagulaation tavoin tämäkin toimenpide muistuttaa periaatteeltaan pistehitsausta. Se synnyttää adheesiovoiman, joka vähentää verkkokalvon taipumusta irtautua revetessään. Tämä toimenpide voidaan tehdä silmälääkärin vastaanotolla paikallispuudutuksessa. Sitä käytetään, kun repeämän sijainti on laserhoidon kannalta liian hankala.

Pneumaattinen retinopeksia

Tämän toimenpiteen suosio verkkokalvon irtauman hoitona on lisääntymässä. Päätös siitä, käytetäänkö tätä menetelmää, tukityynyä vai vitrektomiaa, riippuu verkkokalvon repeämän tai irtauman sijainnista ja irtauman tyypistä. Tätä toimenpidettä varten potilas saa paikallispuudutuksen. Aluksi silmälääkäri luo laserilla tai jäädyttämällä arpikudoksen muodostaman esteen. Tämän jälkeen hän ruiskuttaa lasiaisonteloon kaasukuplan. Laajentuessaan muutaman päivän ajan kupla kiinnittää verkkokalvon uudelleen. Lopulta kaasukupla liukenee ja korvautuu silmän omalla nesteellä.

Tämän toimenpiteen isoin haaste on toipumisessa. Verkkokalvon kunnollisen kiinnittymisen varmistamiseksi potilaan on maattava päivittäin pitkiä aikoja kasvot alaspäin, jotta kaasukupla pysyisi oikeassa asennossa. Tarvittaessa tätä varten on vuokrattavissa erityisvälineistöä. Siihen asti, kunnes kaasukupla on kokonaan hävinnyt, vuoteessa on käytettävä myös erikoistyynyjä, jotka estävät selällään makaamisen. Silmälääkäriltä saa tätä varten hyviä neuvoja.

Scleral buckling -tekniikka

Jos verkkokalvo on jo alkanut vetäytyä irti suonikalvosta ja rako on täyttynyt nesteellä, tilanne voi vaatia kovakalvon kiinnittämisen silikonitukityynyn avulla. Tässä leikkaussalissa paikallispuudutuksessa tai yleisemmin yleisanestesiassa tehtävässä toimenpiteessä imetään ylimääräinen neste pois, jotta verkkokalvo saataisiin jälleen kontaktiin suonikalvon kanssa, minkä jälkeen reikä suljetaan. Sen jälkeen ommellaan silikoninen tukityyny eli plombi kovakalvon ulkopintaan siten, että se muodostaa pullistuman verkkokalvoon päin ja tukkii reiän. Tämän toimenpiteen lisäksi voidaan tehdä kryokoagulaatio tai laserhoito sekä ruiskuttaa kaasukupla tai silikoniöljyä pitämään verkkokalvo paikallaan.

Vitrektomia

Tässä kirurgisessa toimenpiteessä lasiainen poistetaan, mikä vähentää verkkokalvoon kohdistuvaa vetoa, joka on usein verkkokalvon repeämän syynä. Tässä herkässä toimenpiteessä, joka tehdään yleensä paikallispuudutuksessa, kirurgi käyttää mikrokirurgiaa poistaakseen vetoa aikaansaavan lasiaisen. Sen jälkeen käytetään kylmä- tai laserhoitoa ja silmään ruiskutetaan kaasu- tai öljykupla. Kaasukupla haihtuu itsestään, mutta öljykupla on poistettava tarkastustoimenpiteessä. Suolaliuos tai kaasu täyttää tyhjän lasiaisontelon, kunnes silmän oma neste jälleen täyttää sen.

Kuva 1 - Verkkokalvon irtauma


Verkkokalvon rappeutuessa tai lasiaisen aikaansaadessa siihen vetoa saattaa kehittyä verkkokalvon repeämä. Tämän tapahtuessa verta saattaa tihkua lasiaiseen, jolloin potilas näkee mustia hiukkasia eli lasiaissamentumia. Joissakin tapauksissa verkkokalvon taakse saattaa kertyä nestettä, joka irrottaa verkkokalvon alla olevasta kudoksesta aikaansaaden tyhjän alueen kehittymisen näkökenttään.

Copyright © 2008 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.

Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.