Diabeettisen retinopatian hoito

Toistaiseksi diabeettista retinopatiaa ei voida parantaa. Potilaat voivat kuitenkin ryhtyä toimenpiteisiin ehkäistäkseen näön heikkenemisen tai ainakin hidastaakseen taudin etenemistä. Suositeltava hoito riippuu diabeettisen retinopatian tyypistä ja vaikeusasteesta.

Laserhoito

Silmänpohjan fotokoagulaatio eli laserhoito on tehokkain varhaisen tai paikallisen diabeettisen makulaturvotuksen ja proliferatiivisen retinopatian hoito. Mikäli sairaus todetaan ennen kuin verkkokalvo on pahasti vaurioitunut, tällaisella laserhoidolla voidaan sulkea tai tuhota verkkokalvon vuotavat uudissuonet. Toimenpiteestä on kaksi eri versiota, jotka voidaan tehdä silmälääkärin vastaanotolla tai silmäklinikalla paikallispuudutuksessa.

Fokaalisella eli paikallisella laserhoidolla silmälääkäri voi tunnistaa yksittäisiä verisuonia ja sulkea ne laserilla pois verenkierrosta. Menetelmällä hoidetaan usein makulaturvotusta. Lääkäri polttaa laserilla vuotavien uudissuonten sulkemiseksi 20–50 pientä polttoarpea. Näin vuoto vähenee ja nesteen imeytyminen takaisin verenkiertoon kiihtyy, mikä vähentää merkittävästi verkkokalvon nestekertymää. Paikallispuudutuksen ansiosta potilas ei koe toimenpiteen aikana juurikaan epämukavuutta. Toimenpide saadaan yleensä valmiiksi yhdellä hoitokerralla. Jos molemmissa silmissä on makulaturvotusta, aluksi hoidetaan vain toinen silmä. Toinen silmä hoidetaan toisella hoitokerralla noin viikkoa myöhemmin. Toimenpide pienentää näkövamman pahenemisen riskin noin puoleen ja voi palauttaa näön pienellä osalla potilaista.

Toista fotokoagulaation versiota, jota kutsutaan panretinaaliseksi laserhoidoksi, käytetään tapauksissa, joissa sairaus on edennyt proliferatiiviseksi retinopatiaksi. Silmälääkäri tekee laserilla verkkokalvon perifeeriseen osaan kauas makulasta 1 000–2000 polttoarpea. Toimenpide vaatii hyvin monta laserpolttoa, joten monesti se vaatii useita hoitokäyntejä. Tämä laserhoito voi olla epämukavaa, joten lääkäriä voi pyytää antamaan silmään paikallispuudutuksen.

Panretinaalinen laserhoito vähentää uudissuonten kehittymisen vaatimaa stimulaatiota, joten verisuonten kasvu pysähtyy ja ne saattavat myös vähentyä, mikä pienentää verkkokalvon verenvuodon tai irtauman vaaraa. Perifeerinen näkö, värinäkö ja hämäränäkö voivat hieman heikentyä.

Jos verenvuoto on kovin runsasta, lääkäri voi joutua tekemään vitrektomian eli lasiaisen poiston ennen laserhoitoa (katso ”Vitrektomia" artikkelista "Verkkokalvon repeämä ja irtauma”).

Fotokoagulaatiolla ei voida ehkäistä näkövammaa kaikilla diabeettisesta retinopatiasta kärsivillä potilailla. Tutkimuksissa sen hyvä teho on kuitenkin hyvin dokumentoitu. Amerikan diabetesyhdistyksen (ADA) toteuttamaan tutkimukseen osallistui 1 758 diabeettisesta retinopatiasta kärsinyttä potilasta. Kahden vuoden kuluessa hoitamattomista silmistä 16 %:ssa ilmeni vaikea näkövamma, hoidetuista silmistä vain 6 %:ssa. Suuren riskin potilaat hyötyivät hoidosta eniten. Vaikeaa näkövammaa ilmeni vain 11 %:ssa laserilla hoidetuista, mutta 26 %:ssa hoitamattomista silmistä.

Muut vaihtoehdot

Diabeettisen retinopatian laserhoitojen herättämästä suuresta innostuksesta huolimatta toimenpide on tehokkaimmillaan hoidettaessa varhaista tai paikallista makulaturvotusta tai proliferatiivista retinopatiaa. Edennyt tai diffuusi diabeettinen makulaturvotus reagoi yleensä huonosti laserhoitoon, joten lääkäri todennäköisesti suosittelee muita vaihtoehtoja.

Koska endoteelikasvutekijä edistää diabeettisen retinopatian kehittymistä, angiogeneesin estäjiä testataankin parhaillaan kliinisissä kokeissa sen arvioimiseksi, voisivatko nämä lääkkeet auttaa diabeettisesta makulaturvotuksesta tai edenneestä proliferatiivisesta retinopatiasta kärsiviä potilaita. Esimerkiksi yhdessä kokeessa havaittiin, että ranibitsumabi paransi diabeettisesta makulaturvotuksesta kärsineiden potilaiden näköä. Seurantatutkimus on meneillään. Kahdessa alustavassa tutkimuksessa on myös saatu viitteitä siitä, että bevasitsumabillakin voitaisiin hoitaa proliferatiivista retinopatiaa.

Steroidiruiskeitakin on tutkittu mahdollisena edenneen diabeettisen retinopatian hoitona. Steroidit vähentävät verkkokalvon turvotusta, mikä parantaa usein näköä, ainakin tilapäisesti. Tätä hyötyä on kuitenkin punnittava kohonnutta harmaakaihin tai glaukooman riskiä vasten.

Copyright © 2008 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.

Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.