Sappikivitauti

Länsimaissa sappikivitauti on yleisyytensä vuoksi kansantaloudellisesti merkittävä sairaus. Iän myötä riski sairastumiseen kasvaa. Suurin riskitekijä on kuitenkin lihavuus. Sappikivitauti voi aiheuttaa koliikkimaista kipua, mutta tauti voi olla pitkään oireeton. Sappikivitautiin voi liittyä myös vakavampia taudinmuotoja, kuten sappitietulehdus.

Sappikivitaudin oireet

Oireiden perusteella sappikivitauti voidaan jakaa oireettomaan, kipuoireita aiheuttavaan ja komplisoituneeseen tautiin. Suurin osa sappikivistä pysyy oireettomina. Oireeton sappikivitauti muuttuu usein oireilevaksi 2-7 vuoden sisään kivien syntymisestä, mutta se voi jatkua myös oireettomana.

Sappikivitauti on kolmanneksi yleisin äkillisen vatsakivun aiheuttaja. Yleisimpänä oireena ovatkin ajoittain ja aaltomaisena esiintyvät koliikkimaiset kivut ylävatsalla. Kipu paikallistuu kovana oikean kylkikaaren kohdalla tai alapuolella. Kipu voi säteillä myös hartiaan ja oikean lapaluun seudulle.

Kipu alkaa usein aterian, erityisesti rasvaisen aterian, jälkeen ja kestää muutamasta minuutista 3-6 tuntiin. Vakavammassa taudinkuvassa (mm. sappirakkotulehdus) oireiluun voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua, lämmönnousua sekä myöhemmin keltaisuutta silmissä ja iholla. Sappikivikohtaus uusiutuu noin joka toisella myöhemmässä vaiheessa.

Sappikivitautiin voi liittyä muun muassa sappitietulehdus, sappirakontulehdus tai haimatulehdus. Pelätyimpiä komplikaatioita on sappirakon syöpä.

Aiheuttaja

Sappikivien syntyyn vaikuttavat sekä geneettiset että ympäristötekijät. Riski sairastumiseen nousee iän myötä. Suurin riskitekijä on kuitenkin lihavuus.

Sappikivet voidaan jakaa koostumuksen mukaan kolesterolikiviin ja pigmenttikiviin. Kolesterolikivet ovat länsimaissa yleisiä aiheuttaen noin 80 % tapauksista. Niiden syntyyn vaikuttavat useat eri tekijät, esimerkiksi kolesterolin kiteytyminen ja sappirakon tyhjenemishäiriö. Pigmenttikivet voivat aiheutua joidenkin sairauksien, kuten sappitieinfektion, seurauksena.

Kolesteroli liiallinen eritys ja sappihappojen liian vähäinen erittyminen sappeen ja sen myötä riski sappikiville lisääntyy iän myötä. Naisilla estrogeenin on havaittu lisäävän kolesterolin erittymistä sappeen, samoin raskaudet lisäävät sappikivitautiriskiä. Ylipainoiset ja henkilöt, joilla triglyseridiarvo on koholla, syntetisoivat kolesterolia normaalia enemmän. Tulehduksellisen suolistosairauden seurauksena voi aiheutua sappihapon imeytymishäiriö joka voi johtaa sappikivien syntyyn. Sappikivitaudinriski on kohonnut myös diabeetikoilla.

Diagnoosi

Yli puolet sappikivitautia sairastavista on diagnoosihetkellä oireettomia. Diagnoosi on tehty sattumalöydöksenä jonkin muun tutkimuksen yhteydessä.

Sappikivet voidaan helposti todeta kaikututkimuksessa. Pieniä sappitiehytkiviä ei sen sijaan aina havaita kaikututkimuksessa ja tällöin tarvitaan leikekuvauksia ja mahalaukun tähystyksen kautta tapahtuvia tutkimuksia. Laboratoriotutkimuksista on apua, mutta ne eivät yleensä yksin riitä sairauden varmistamiseksi.

Sappikivitaudin hoito

Sappitautikipu kuuluu äkillisiin vatsakipuihin eli akuuttiin vatsaan, jolloin hoitoon tulee hakeutua heti. Oireetonta sappikivitautia ei ole syytä hoitaa. Oireilevaan sappikivitautiin harkitaan leikkaushoitoa, jossa sappirakko poistetaan. Leikkaus tehdään yleensä muutaman kuukauden kuluessa tai nopeammin, jos kivi tukkii sappitiehyen tai jos sappikiviin liittyy lisätauteja. Jos sappikipukohtaus on toistunut vain kerran, ei leikkausta tehdä.

Sappikipukohtaukseen voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä ja spasmolyyttejä.

Sappikivien liuotus- ja murskaushoitoja ei suositella rutiinitoimenpiteiksi, koska niillä ei ole saatu pysyviä hoitotuloksia. Hoito ei myöskään sovellu kaikille. Yleensä liuotushoitoon päädytään, jos leikkaus on jostain syystä poissuljettu.

Sappirakon leikkaus tehdään yleensä tähystämällä. Leikkauksen haittapuolia ovat mahdolliset leikkauskomplikaatiot sekä leikkauskivut. Leikkausta ei suositella oireettomille tai vähäoireisille.

Sappikivitaudin omahoito ja ehkäisy

Sappikipuja provosoivia ruokia välttämällä voi ehkäistä uutta sappikivikohtausta. Koliikkikipua voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä ja spasmolyyteillä.

Sappikivitautia voidaan ehkäistä ylipainon ja liiallisen rasvan käytön välttämisellä. Ravinnon pitäisi olla kuitupitoista (kokojyväviljatuotteet) ja vähärasvaista. Myös riittävä liikunta vaikuttaa ehkäisevästi sappikivitautiin. Liian nopea laihdutus lisää sappikivitaudin riskiä etenkin liian niukkaenergisissä ruokavalioissa, koska kolesterolin erittyminen sappeen lisääntyy. Paino saa laskea max. 1,5 kg viikossa.

Yleisyys

Naisista kolmasosalla ja miehistä viidesosalla on 75-vuotiaana sappikivet. Vuosittain yli 10 000 suomalaisella on sappikivioireita. Niistä suurin osa leikataan.

Perinnöllisyys

Taipumus sappikivien muodostumiseen on perinnöllinen.

Ennuste

Sappirakon leikkauksessa sappikivet saadaan pois ja  samalla poistuu riski sappirakkosyöpään. Sappikivitauti on harvoin hengenvaarallinen.

Lähteet:

Lääkärikirja Duodecim. Tietoa potilaalle: Sappikivi 15.12.2014.

Lääkärin käsikirja, terveysportti.fi

Suomen Lääkärilehti 24/2006 vsk 61 Potilaan sivu: sappikivet ja sappitulehdus

Lue lisää:

Kivuliaat sappikivet

Tarvitseeko oireettomia sappikiviä leikata? Lue asiantuntijan vastaus

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: