Dyspepsiavaivat - milloin riittää kotihoito, milloin pitää mennä lääkäriin?

Erilaiset ylävatsaoireet ovat erittäin yleisiä. Jopa yli kolmannes suomalaisista kärsii ajoittaisista oireista, joita voivat olla aterian jälkeinen ylämahan turvotus, täyteläisyyden tunne, kipu, pahoinvointi tai oksentelu. Dyspepsia on yleisnimitys tämänkaltaisille ruuansulatusoireille. Oireiden syynä voi olla jokin ruuansulatuskanavan tauti tai se voi olla toiminnallinen häiriö, mikä tarkoittaa, että oireiden syyksi ei löydy mitään elimellistä vikaa. Oireiden syyn jääminen epäselväksi ei tarkoita, että diagnoosin tekeminen on mahdotonta tai sitä ei haluta tutkia. Tarkka diagnoosi ei aina ole tarpeellista, koska suurin osa oireista on vaarattomia ja ohimeneviä.

Toiminnallisten oireiden yksityiskohtaisia syitä ei tunneta. Oireet saattavat liittyä mahalaukun normaalia hitaampaan tyhjenemiseen tai muuten poikkeavaan supistelemiseen. Joillakin mahalaukun tai suolen venytys aiheuttaa normaalia voimakkaamman kiputuntemuksen. Stressitekijät voivat myös vaikuttaa, kipua esiintyy ihmisillä, jotka herkästi ”reagoivat vatsallaan”.

Tutkimusten mukaan puolella potilaista oireille taustalta löydetään syy. Yleisiä diagnooseja ovat refluksitauti ja ruokatorven tulehdus, mahakatarri tai -haava, laktoosi-intoleranssi tai sappikivitauti.

Milloin lääkäriin?

Tarkkoja ohjeita siitä, milloin tutkimuksiin on lähdettävä, on mahdotonta antaa. Harvoin toistuvat, lievät oireet ovat yleensä vaarattomia. Jos närästys tai happovaivat häviävät reseptivapailla happolääkkeillä, ei lääkäriin tarvitse mennä. Sen sijaan pitkittyneet, tiheästi toistuvat tai elämää haittaavat vaivat on syytä tutkia. Myös uudet ja melko äkillisesti alkaneet oireet on selvitettävä. Keski-iän ylittäneillä on tutkimuksia harkittava herkemmin, koska iäkkäämmillä oireiden syy on useammin hoitoa vaativa sairaus.

 

Hälyttäviä oireita ovat ankara kipu, laihtuminen, nielemisvaikeus, verenvuoto, ulosteen muuttuminen mustaksi tai anemisoituminen

Mitä tutkimuksia?

Perustutkimuksia ovat laboratoriokokeet, mahalaukun- ja paksusuolen tähystykset sekä ultraäänitutkimus. Mahalaukun tähystys eli gastroskopia on ensisijainen ylämahavaivojen tutkimusmenetelmä yli 55-vuotiailla tai nuoremmilla, jos on hälyttäviä.  Jos tähystystä ei katsota tarpeelliseksi, voidaan Helikobakteeri määrittää laboratoriokokeilla. Laboratoriokokeita voidaan tehdä myös Keliakian ja laktoosi-intoleranssin löytämiseksi.

Gastroskopialla voidaan todeta mahdolliset ruokatorven ja mahalaukun kasvaimet, haavat ja tulehdukset. Limakalvon koepaloista selviää Helikobakteeri-infektio ja keliakia. Paksusuolen tähystyksellä diagnosoidaan kasvaimet, divertikkeleitä tai esimerkiksi krooninen suolitulehdus. Ultraäänitutkimuksella voidaan todeta esimerkiksi sappikivet. Myös maksan, munuaisten, haiman tai synnytinelinten poikkeavuudet näkyvät ultraäänellä, mutta ruokatorven tai suoliston tutkimiseen ultraääni ei ole hyvä menetelmä.

Jos vikaa ei tutkimuksissa todeta, oireita pidetään toiminnallisina. Täsmälääkkeitä ei ole, mutta lääkkeillä voidaan oireita lievittää. Voi kokeilla tiettyjä kipulääkkeitä tai esimerkiksi kaasun aiheuttamaa turvotusta vähentäviä lääkkeitä. Ruokavalion muutokset saattavat auttaa. Kivun hoidossa käytettävistä masennuslääkkeistä ja myös psykoterapiasta on saatu apua dyspepsiapotilaille.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.