Välimeren ruokavalio pitää iäkkään aivot kunnossa

Kaikkien aivot kutistuvat jonkin verran ikääntymisen myötä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan kutistumista voi vähentää syömällä terveellisesti. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Neurology-lehdessä. Aivojen kutistuminen ja aivosolujen vähentyminen voivat vaikuttaa mm. muistiin ja oppimiseen.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa 400 skottivanhuksen aivot kuvattiin magneettikuvauksella heidän ollessaan 70-vuotiaita ja uudelleen 73-vuotiaana.

Kun tutkijat yhdistivät kuvantamistulokset tietoihin osallistujien ruokavaliosta, he havaitsivat aivojen kokonaistilavuuden pienentyneen vähiten niillä, joiden ruokavaliossa oli runsaasti piirteitä Välimeren ruokavaliosta. Tämä havaittiin verrattuna vähiten välimerellisesti syöviin. Välimeren perinteistä ruokavaliota noudattavat syövät runsaasti kasviksia, oliiviöljyä, pähkinöitä, hedelmiä, kalaa ja täysjyväviljoja ja käyttävät kohtuullisesti alkoholia ja vähänlaisesti punaista lihaa, makeisia ja teollisia viljoja.

Tulokset havaittiin riippumatta monista tuloksia mahdollisesti vääristävistä muuttujista, kuten koulutustasosta, diabeteksesta ja verenpainetaudista. Ruokavalio ei vaikuttanut aivojen harmaan aineen tilavuuteen tai aivokuoren paksuuteen. Yhteyksiä ei havaittu myöskään analyysissa, jossa keskityttiin kalan ja lihan osuuteen ruokavaliossa.

Tutkimuksen tulokset pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne ovat samansuuntaisia aiempien havaintojen kanssa. Välimeren perinteisen ruokavalion on osoitettu pienentävän monien sairauksien, mm. dementian ja aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.

Lähde: Neurology 2016

Lue lisää:

10 vinkkiä runsaskuituisempaan ruokavalioon

7 ravintoainetta, jotka voivat puuttua ruokavaliostasi

3 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
Välimeren ruokavaliossa syödään runsaammin rasvaa, oliviöljyä, pähkinöitä ja täysrasvasia hapatettuja maitotuotteita, sekä lisäksi oikeasti perinteisessä ruokavaliossa paistamiseen käytetään voita tai laardia. Näin hiilihydraatin saanti jää automaattisesti vähemmälle ja hyperinsulemian aiheuttama insuliiniresistanssin riski pienenee. Insuliiniresistanssi on siis jo olemassa ennen varsinaista diabetesta, ja se on aiemmin jo yhdistetty dementiaan.
Vierailija (ei varmistettu)
Välimerellä EI syödä täysjyväviljoja! Heinäkasvit ovat 4 mahaisen märehtijän ruokaa, koska niiden ravinteet ovat sitoutuneet fytaatteihin. Tarvitaan 4 mahaa tai idätys, jotta hyötyisimme heinäkasvien ravinteista. Siksikin ne ovat ihmiselle edelleen korvikeruokaa, emmekä pysty käsittelemään niiden proteiineja kunnolla. Kaikilla viljoja syövillä on tulehdusta ohutsuolessaan, niillä joilla tulehdusta on enemmän, syntynyttä ongelmaa kutsutaan keliakiaksi. Suomessa keliakiaa esiintyy n. 2 %:lla väestössä. Ihmisen evoluutio on kestänyt 2,5 milj. vuotta, jonka aikana geeniperimämme ei ole muuttunut. Elimistömme on tottunut metsästäjä-keräilijä-ruokavalioon (marjat, juuret, kasvikset, hedelmät, kala, eläinperäiset tuotteet), johon ei vilja tai maito kuulu millään muotoa Lääkärit toteuttavat heille määrättyä agendaansa ja hoitosuosituksia, eivätkä halua tietää ravitsemustieteestä mitään, muutenhan he suosittelisivat viljoista luopumista. Arvellaan, että jopa kolmasosa suomalaisista on gluteeniyliherkkiä, joka aiheuttaa ns. vuotavan suolen. Monien autoimmuunisairauksien takana on vuotava suoli. Esim. reuma, kilpirauhasen toiminnan häiriöt, ihosairaudet, suolistosairaudet, astma, psyyken ongelmat ja nivelrikko ovat tällaisia. Suomalaisten lääkärien tietämys ravinnon vaikutuksesta eri sairauksiin ja niiden hoitoon ja varsinkin ennaltaehkäisyyn on erittäin heikkoa. Itse kannattaa kokeilla onko viljattomasta ruokavaliosta apua iho-, suolisto- tai niveloireisiin. Mistään ravintoainepuutoksista tai kuidun puutteista ei kannata huolestua, jos niiden tilalla syö kasviksia ja marjoja. Luulenpa, että tässä nyt yritetään pitää yllä suomalaista, voimakkaasti viljatuotteisiin nojaavaa ruokateollisuutta, mistä hyötyy siten omalta osaltaan myös lääketeollisuus. Asian kieltäminen ja kiertäminen tulee vain meille veronmaksajille äärimmäisen kalliiksi ja aiheuttaa huomattavia inhimillisiä kärsimyksiä. Kaikkein herkimmät eivät siedä edes luontaisesti gluteenittomia viljoja. Lisäksi viljat nostavat verensokerin korkealle, mikä on omiaan edistämään lihavuuden, kakkostyypin diabeteksen ja verenpaineen esiintyvyyttä. Vastoin virallista käsitystä ei ole olemassa hyviä, huonoja, hitaita tai nopeita hiilihydraatteja, on vain hiilihydraatteja, joiden määrällä on merkitystä. Kaikki hiilihydraatit muuttuvat maksassa glukoosiksi. Liika hiilihydraatti lihottaa ja sairastuttaa mm. II-tyypin diabetekseen, joka on ollut tiedossa jo yli 200 vuotta eli mikään uusi asia tämä ei ole. Viljoissa hiilihydraattia on n. 70% ja muissa kasvikunnan tuotteissa alle 15%.
Vierailija (ei varmistettu)
Painoa ja terveyttä hallitaan syömällä oikein, ei olemalla syömättä. Suomessa margariinileipä, puuro ja rasvaton maito perustuu maatalouspolitiikkaan, EI terveyttä edistävään ruokavalioon, tieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan. Viljavalmisteita (puuro, leipä, näkkileipä, riisi, pasta, makaroni, mysli jne...) ei raavaskaan mies tarvitse kahta annosta enempää päivässä, koska sisältävät paljon hiilihydraatteja ja vähän ravinteita, sillä muuten ei jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla vähintään puolet aterian koosta. Terveelliset ravitsemussuositukset yli 2-vuotiaalle ovat: Päivittäisestä energiasta lähes 40% pitäisi tulla hyvistä rasvoista. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa lähes 100 grammaa rasvoja. Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut LUOMU kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Sekä eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan prosessoituja kasviöljyjä (pullomargariini, kasvirasvakermat jne...). Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa, sisäelimiä tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa. Proteiinin liian vähäinen saanti johtaa vääjäämättä lihasmassan ja luuntiheyden menettämiseen sekä immuniteetin heikkenemiseen. Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin 1000 grammaa. Ja juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan. Valio ei edes kerro, miten maito prosessoidaan. Moni pystyy käyttämään ulkomaisia maitotuotteita, mutta suomalaisia ei, joten suomessa maito pilataan joko prosessoinnilla tai lehmien rehu pilaa maidon. Suomessa maito on pelkkää maatalouspolitiikkaa, ei muuta. Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä. Syöthän D-vitamiinia? Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö. Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 5-10µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 15-20µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle. D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä. Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10µg/päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneille sekä kissoille ja pienille koirille. Ruokavalio ratkaisee jopa 90 % painonhallinnasta, terveydestä, vastustuskyvystä, kasvamisesta (lapset), lihaskunnon kasvattamisesta ja ylläpidosta sekä lihasten palautumisesta, liikunta loput. Joten ei ole ihan sama mitä suuhunsa laittaa. Kun perusruokavalio on kunnossa, niin herkkuja voi syödä hyvällä omalla tunnolla kerran pari viikossa terveyden tai painon siitä heilahtamatta suuntaan taikka toiseen. Liiku kohtuudella. Ihan arkiliikunta ulkona riittää. Mutta, jos haluat kasvattaa lihaksia, niin siihen vaaditaan kovempaa harjoittelua. Tähän on ihan kaikilla mahdollisuus. Pääasia, että nouset sieltä soffalta. Muista riittävä uni, lepo sekä rentoutuminen.

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.