Medscape: Reumaoireita ei tunnisteta aina silloinkaan, kun oireet vaatisivat jo kiireellistä arviointia

Medscape-lehti uutisoi vastikään kahdesta tuoreesta tutkimuksesta, joissa kartoitettiin ihmisten todennäköisyyttä hakeutua lääkäriin reumaan viittaavien oireiden takia. Mitä varhaisemmin reumasairaus diagnosoidaan ja hoito saadaan alkuun, sitä todennäköisemmin sairauden kanssa voidaan päästä lääkkeettömään remissioon.

Medscape kertoo, että kliiniset hoitotulokset nivelreumassa paranevat, jos tauti todetaan varhaisessa vaiheessa ja hoito päästään aloittamaan aikaisin. Usein kuitenkin hoitoon pääsy tapahtuu aivan liian myöhään, koska oireita ei tunnisteta ja apua ei osata hakea ajoissa.

Reumaoireita ei tunnisteta

Ensimmäisessä tutkimuksessa tohtori G. Simons ja hänen kollegansa kartoittivat ihmisten tietoisuutta reuman oireista verraten siihen, miten hyvin ihmiset esimerkiksi osaavat tunnistaa angiinan oireet tai alkavat epäillä itsellään suolistosyöpää.

Simonsin ryhmä haastatteli 31 ihmistä, joilla oli todettu reuma ja 1088 ihmistä, joilla ei ollut reumaa. Haastattelujen myötä he havaitsivat, että vain harva tunnisti reuman oireet, eikä suurimmalla osalla ollut mitään tietoa siitä, minkälaiset oireet saattaisivat vaatia kiireellistä arviointia. Samat henkilöt osasivat kuitenkin nimetä valtavan määrän suolistosyövän sekä sydän- ja verisuonitautien akuutteja oireita.

Tutkijoiden mukaan tarkka oireiden määrittäminen ja käsitys siitä, että oireet voivat viitata reumaan, ovat molemmat tärkeitä asioita, että ihminen ymmärtäisi hakea apua ajoissa. He arvioivat, että esimerkiksi suolistosyöpätapauksissa viimeaikainen kampanjointi ja tiedon lisääminen ovat edistäneet oireiden tunnistamista ja niiden vakavuuden ymmärtämistä. Niinpä tutkijoiden mielestä vastaavaa valistusta tulisi nyt lisätä myös reumatapauksien kohdalla, jotta hoitoon hakeuduttaisiin nykyistä aiemmin.

Testi SLE:hen sairastumisriskin kartoittamiseksi

Samaan aikaan Britanniassa tutkijat ovat alkaneet kehittää uutta riskianalyysia SLE:hen eli systeemiseen autoimmuuniin sidekudostautiin. F. Rees tutkimusryhmineen kirjasi ylös yli 1700 SLE-diagnoosin saaneen potilaan tiedot ja diagnoosia edeltäneitten lääkärikäyntien syyt. Näiden tietojen pohjalta he kehittivät testin, jonka perusteella potilas voitaisiin lähettää laboratoriokokeisiin SLE:n varmistamiseksi tai poissulkemiseksi entistä herkemmin.

Lopullinen SLE-riskin ennustemalli sisälsi kysymykset koskien potilaan ikää, sukupuolta, kaljuuntumista, niveltulehdusta, ihottumaa, kuivaa silmätulehdusta, Raynaudin valkosormisuutta, serosiittia ja väsymystä.

Uuteen ennustemalliin perustuva seuranta testattiin 1 831 747 henkilön satunnaiskohortilla, jossa testin tulos vastasi diagnosoitujen määrää lähes täysin: 95% testatuista saivat terveydentilaansa nähden ”oikean” tuloksen sen mukaan, oliko heillä oikeasti diagnosoitu SLE vai ei. Tutkijat haluavat kuitenkin muistuttaa, että tulos saattaa vaikuttaa ”liian hyvältä”, sillä SLE on todella harvinainen. Kohortissa sairastuneita oli vain muutama, joten heidän erottaminen joukosta tuloksen perusteella oli poikkeuksellisen helppoa.

Lähteet:

Toward Earlier Identification of Rheumatic Diseases

Symptom Recognition and Perceived Urgency of Help-Seeking for Rheumatoid Arthritis and Other Diseases in the General Public: A Mixed Method Approach

Early Clinical Features in Systemic Lupus Erythematosus: Can They Be Used to Achieve Earlier Diagnosis? A Risk Prediction Model

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: