Vesipullosta on tullut monen vakiovaruste, ja hörppyjä otetaan tämän tästä – oli sitten helle tai ei. Pulloa ei enää kallistella vain hikilenkillä vaan myös toimistopöydän ääressä.
Mutta missä vaiheessa lipittäminen menee yli?
Pitää tietysti juoda, muttei liikaa. Varsinkin kuumalla on varottava kuivumista, mutta toisaalta meille on kerrottu eri tiedotusvälineissä, ettei jatkuva nesteiden litkiminen välttämättä ole hyväksi. Mistä tietää, mihin neuvoihin voi luottaa?
Jos virtsa näyttää vedeltä
Dosentti, osastonylilääkäri Timo Sane HYKS:n endokrinologian klinikasta antaa Duodecimissä tolkkuja asiantuntijavinkkejä. Hän on kohtuukäytön linjoilla veden ja muiden nesteiden litkimisessä.
Hän muistuttaa, että viimeistään silloin, jos pissa alkaa näyttää vedeltä, on syytä vähentää juomista. Jos saa liikaa nesteitä, virtsa laimenee. Vaarana voi olla hyponatremia, ns. vesimyrkytys. Erityinen riski hyponatremiaan on, jos käyttää munuaisten vapaata veden poistumaa estäviä lääkkeitä.
Hyponatremialle saattavat altistaa myös pahoinvointi, tulehduskipulääkkeet, mielialalääkkeet ja osa epilepsialääkkeistä – jo ilman ylenpalttista juomistakin. Jos lipittää paljon, voi hyponatremian riski lisääntyä.
Hyponatremia eli liian alhainen veren natriumarvo voi oireilla väsymyksenä, voimattomuutena, päänsärkynä, pahoinvointina ja lihaskramppeina. Pahimmillaan voi tulla lihasheikkoutta, yleistä kouristelua ja sekavuutta. Jos hyponatremian syy on liika juominen, on hoitona nesterajoitus.
Ennen kuin tulee jano
Sane muistuttaa kuitenkin hellejuomisen erityispiirteistä. Kuumassa pitää juoda, ennen kuin tulee janon tunne – varsinkin jos työskentelee tai kuntoilee. Ihminen ei kestä nestehukkaa niin mainiosti kuin esimerkiksi kameli, joka on sopeutunut elämään aavikko-oloissa. Ihmisellä nestehukasta voi olla vakavia seurauksia.
Helteellä kannattaa tarkkailla sitä, kuinka usein tai harvoin pitää käydä pissalla. Jos pitkään aikaan ei ole asiaa vessaan, täytyy muistaa juoda.
Muutama lisälasi helteellä
Saneen mukaan helteellä pitää juoda jatkuvasti, jos hikoilee kovasti, esimerkiksi työskennellessä. Muutoin voi kuumallakin säällä nauttia ruuan kanssa vain lasin pari enemmän kuin tavallisesti. Aterioiden välillä voi siemailla yhden tai pari lasia nesteitä.
Rehkiessä enemmän
Entä sitten, kun kuntoilee tai urheilee helteellä?
Netti-Suomen suurin terveys- ja hyvinvointipalvelu Terve.fi neuvoo, että kesällä urheilevan ja liikkuvan pitää suhteuttaa juomamäärä ilman lämpötilaan, hikoilutaipumukseen ja tottumuksiinsa. Useimmille kuntoilijoille 6-8 desilitraa tunnissa riittää, ellei lämpötila kapua helteeksi asti. Kuumalla pitäisi juoda noin litra tunnissa. Jos hikoilee kovasti, voi nesteyttää itseään jopa yli litran tunnissa.
Liiallista juomista, yli 1,5 litraa tunnissa, pitää välttää, jottei hyponatremia uhkaa.
Sane on hieman maltillisemmalla linjalla: hänen mukaansa kuumassa rehkiessä pitää nestettä saada ainakin puoli litraa tunnissa. Lisäksi täytyy kompensoida nestehukkaa vielä sen jälkeen, kun treeni tai työ on päättynyt.
Useimmiten perusjuomaksi riittää Saneen mukaan helteelläkin vesi, mutta jos lisäenergialle on tarvetta, voi juoda sokeria sisältävää juomaa. Myös jonkin verran suolaa sisältävät urheilujuomat voivat olla kelpoja.
Olut sen sijaan ei sisällä suolaa, vaikka näin joskus luullaan. Parhaaksi janojuomaksi oluesta ei ole.
