Raskausaikana useimpien vitamiinien ja hivenaineiden tarve kasvaa. Monipuolisesta ja terveellisestä ruokavaliosta useimmiten saa tarpeeksi vitamiineja, tosin D-vitamiinilisää suositellaan lokakuulta maaliskuulle saakka 10 mikrogrammaa/vrk.
Kalsiumia tarvitaan raskausaikana vähintään 1000 milligramma/vrk ja B-vitamiineista etenkin foolihapon saanti raskausaikana on tärkeää. Sen päivittäinen tarve on 400 mikrogramma. Lisäksi raudan tarve kasvaa ja sen puute voi usein näkyä väsymyksenä, mutta rautalisää ei kannata aloittaa ennen kuin hemoglobiini on mitattu ja todettu rautalisän tarve.
Apteekeista saa monivitamiinivalmisteita, jotka on tarkoitettu raskaana oleville ja imettäville äideille. Näissä valmisteissa vitamiinien määrät on suunniteltu raskauden tarpeen mukaan. Muita monivitamiinivalmisteita ostaessa kannattaa valita sellainen, joka ei sisällä A-vitamiinia. Mikäli ei syö kalaruokaa 2-3 kertaa viikossa, myös omega 3 -rasvahappolisää kannattaa harkita. Tällöin kannattaa varmistaa, ettei rasvahappolisävalmiste sisällä lisäksi samoja vitamiineja, joita mahdollisesti käytössä olevassa vitamiinivalmisteessa on.
Terveellinen ruokavalio, riittävä vitamiinien saanti ja raskausajan liikunta taatusti auttavat jaksamaan paremmin raskausaikana, mutta niistä huolimattakin voi raskaus joskus tuoda tullessaan väsymystä etenkin alkuvaiheessa.
Lähde: Helistimen asiantuntijapalsta
Lue lisää:
Mitä ruokia tulee välttää raskausaikana?
Raskaana oleva tarvitsee rautaa
