Synnytyksen jälkeinen ehkäisy

Synnytyksen jälkeisen ehkäisyn valintaan vaikuttaa oleellisesti se, imettääkö äiti vai ei.

Ei-imettävä äiti tarvitsee ehkäisyä heti yhdyntöjen alkaessa hedelmällisyyden nopean palautumisen vuoksi. Jos äiti ei imetä, ensimmäinen ovulaatio voi tapahtua jo reilun kuukauden kuluttua synnytyksestä. Mikäli maidoneritys tyrehdytetään lääkityksellä, ovulaatio voi aikaistua vielä tästäkin kahdella viikolla. Ei-imettävällä äidillä on laaja valikoima ehkäisyvaihtoehtoja.

Yhdistelmäehkäisyvalmisteet (tabletit, ehkäisyrengas, ehkäisylaastari) ovat paljon käytetty ehkäisymenetelmä, mutta niitä ei pitäisi aloittaa ennen kuin kolmen viikon kuluttua synnytyksestä raskauden aiheuttaman verenhyytymisriskin vuoksi.

Keltarauhashormonivalmisteet voidaan aloittaa välittömästi synnytyksen jälkeen. Minipillerit on suositeltava vaihtoehto.

Kierukan asentaa lääkäri. Kierukka kannattaa asentaa jälkitarkastuksen yhteydessä, koska kohdun puhkeamisvaara ja tulehdusriski on lisääntynyt tätä ennen.  Myöhemmin  kierukkaa asennettaessa tulee raskauden mahdollisuus sulkea pois ennen asennusta, jos yhdyntöjä on ollut eivätkä kuukautiset ole vielä alkaneet

Mahdollisia imetyksen aikaisia ehkäisymenetelmiä ovat menetelmät, joilla ei ole vaikutusta imeväiseen eikä maidon määrään tai sen koostumukseen. Näitä ovat:

  • pelkkää keltarauhashormonia sisältävät ehkäisyvalmisteet
  • kuparikierukka
  • estemenetelmät ja sterilisaatio (sterilisaatiota harkittaessa täytyy kuitenkin pitää mielessä menetelmän peruuttamattomuus).

Yhdistelmäehkäisyvalmisteita ei suositella imetyksen aikaiseksi ehkäisyksi, koska ne vähentävät maidon määrää ja voivat tyrehdyttää maidontulon ennen aikojaan. Käypä hoito-suosituksen mukaan yhdistelmävalmisteiden käyttö lienee kuitenkin turvallista aloittaa neljä kuukautta synnytyksen jälkeen. Tällöin on varauduttava mahdolliseen maidonerityksen vähenemiseen.

Pelkkää keltarauhashormonia sisältävistä valmisteista tulevat kysymykseen tabletit, kohdunsisäinen hormonikierukka ja ihon alle asetettavat ehkäisyimplantaatit. Niistä kulkeutuu pieni määrä hormonia äidinmaitoon, mutta siitä ei ole todettu haittavaikutuksia imeväiselle. Näitä menetelmiä käytettäessä maidon eritys pysyy ennallaan eivätkä hormonit vaikuta maidon koostumukseen.

Kierukka asetetaan yleensä synnytyksen jälkitarkastuksen yhteydessä noin 6-12 viikkoa synnytyksestä tai kuukautisten alettua. Kohdun puhkeamisvaara on suurimmillaan kuukauden ajan synnytyksestä, minkä vuoksi kierukkaa ei mielellään aseteta heti synnytyksen yhteydessä.

Kaikki estemenetelmät käyvät imetyksen aikaiseksi ehkäisyksi. Kondomi voi kuitenkin ärsyttää kuivia limakalvoja, minkä vuoksi liukastinaineen käyttö on usein tarpeen. Jotkut öljypohjaiset liukasteet sekä emättimeen annosteltavat lääkkeet voivat vaurioittaa kondomin kumimateriaalia ja aiheuttaa rikkoontumisen. Siittiöitä tappavia spermisidejä ei kannata käyttää kondomin lisänä, sillä niistä saattaa kulkeutua pieni määrä vaikuttavaa ainetta äidinmaitoon.

Sterilisaatiota harkittaessa tulee muistaa menetelmän peruuttamattomuus. Niinpä siihen ei tule ryhtyä äkkipäätä synnytyksen jälkeisessä tunnekuohussa, vaan harkinta tulee tehdä hyvissä ajoin ennen synnytystä. Sterilisaatio voidaan tehdä keisarileikkauksen yhteydessä, mikäli asiasta on sovittu hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa. Alatiesynnytyksen jälkeinen sterilisaatio ei aina ole mahdollista järjestää synnytyksen yhteyteen ja toisaalta nukutuksessa käytettävät aineet saattavat tyrehdyttää maidontulon. Mikäli pariskunta on päätynyt miehen sterilisaatioon, sekin kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti synnytyksen jälkeen, jotta menetelmän teho ehditään varmistaa ennen synnyttäjän hedelmällisyyden palautumista.

Imetystä ei pidetä esteenä jälkiehkäisylle. Jälkiehkäisytabletin teho perustuu suureen keltarauhashormoniannokseen. Tarkkaa vaikutustapaa ei tunneta, mutta oikein käytettynä jälkiehkäisytabletti estää raskauden 85 prosentin varmuudella.

Imettäminen itsessään antaa noin 98 % suojan uudelta raskaudelta, mikäli kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • synnytyksestä on enintään kuusi kuukautta ja
  • kuukautiset eivät ole alkaneet synnytyksen jälkeen ja
  • äiti täysimettää, ts. lapsi ei saa ollenkaan lisäravintoa.

Täysimetystä sanotaan LAM-menetelmäksi (Lactational Amenorrhea Method). Se perustuu siihen, että jokainen imetyskerta vaikuttaa äidin aivolisäkkeen hormonituotantoon estäen follikkeleja stimuloivan hormonin (FSH) ja luteinisoiva hormonin (LH) erityksen ja siten munarakkuloiden kehityksen ja ovulaation.

Kun äiti täysimettää, kohdun limakalvo pysyy lepotilassa munasarjahormonien erittymättömyyden vuoksi eivätkä kuukautiset yleensä ala, jos synnytyksestä on kulunut enintään puoli vuotta. Yli puolen vuoden kuluttua synnytyksestä imettävänkin äidin ovulaation todennäköisyys kasvaa, vaikka kuukautisia ei olisikaan. Ensimmäisten kuukautisten ilmaantuminen heikentää täysimetyksen tarjoaman raskaudenehkäisysuojan 93 prosenttiin.

Koska ensimmäistä ovulaatiota ja kuukautisten alkua on lähes mahdoton ennustaa ja koska ensimmäiset synnytyksen jälkeiset kuukautiskierrot ovat yleensä epäsäännöllisiä, raskaudenehkäisyn varmistaminen jollakin muulla menetelmällä tulee ajankohtaiseksi viimeistään, kun mikä tahansa seuraavista toteutuu:

  • kuukautiset alkavat tai
  • synnytyksestä on kulunut kuusi kuukautta tai
  • lapsi saa lisäravintoa

Lue myös

Tietopaketti ehkäisymenetelmistä

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.