Tanskalaistutkimus: Tulehdus lisää itsemurhariskiä

Sairaalahoitoa vaativa tulehdus on yhteydessä merkittävästi kasvaneeseen itsemurhariskiin. Tutkimustuloksen mukaan biologisilla mekanismeilla on vaikutusta käyttäytymiseen, uutisoi Medscape.

Sairas keho voi olla alttiimpi itsemurhalle

Vakava sairaalahoitoa vaativa tulehdus lisää itsemurhan riskiä reilut 40 prosenttia.

– Tulehduksilla voi olla merkittävä rooli itsemurhakäyttäytymiseen vaikuttavissa patofysiologisissa mekanismeissa, tutkija Helene Lund-Sørensen Kööpenhaminan yliopistollisesta sairaalasta kertoo.

Toisin sanoen sairaassa kehossa käynnissä olevat toiminnot voivat vaikuttaa itsemurha-alttiuteen.

Itsemurhariskiä lisääviä tekijöitä ovat tutkijoiden mukaan mielenterveysongelmat ja aiemmat itsemurhayritykset.

Tulehdus kuitenkin lisäsi näiden riskitekijöiden omaavien henkilöiden itsemurhariskiä entisestään, hieman yli 10 prosenttia.

– Yksi kymmenestä itsemurhasta voitaisiin siis estää saamalla tulehdussairaudet kuriin, tutkijaryhmä summaa.

Tulehdukset tuplasti yleisempiä itsemurhaan päätyneillä

Biologisten tekijöiden vaikutus käyttäytymiseen, erityisesti itsemurha-alttiuteen, on tanskalaistutkijoiden mukaan jäänyt psykologisia tekijöitä tarkastelleiden tutkimusten varjoon.

Tanskalaistutkimus onkin kaikkien aikojen laajin tulehduksia ja itsemurha-alttiutta tarkasteleva tutkimus.

Siinä hyödynnettiin kansallisia tilastoja, jotka sisälsivät kaikkien 7,2 miljoonan yli 15-vuotiaan tanskalaisen tiedot, kultakin potilaalta 32 vuoden tarkastelujakson ajalta.

Tilastojen mukaan tanskalaisväestöstä sairaalahoitoa tulehduksen vuoksi tarvitsi kaikkiaan 11 prosenttia. Itsemurhaan päätyneistä tulehduksen vuoksi sairaalahoidossa oli ollut 24 prosenttia eli yli tuplamäärä.

Suurin osa tulehduksista vaarallisia

Itsemurha-alttiutta lisäsi suuri osa erilaisista tulehduksista lukuun ottamatta välikorvatulehdusta ja raskauteen liittyviä tulehduksia.

Suurimmillaan riski oli hepatiitti- ja HIV/AIDS-potilailla.

Myös hengitystieinfektiot ja verenmyrkytys eli sepsis nostivat riskiä.

Bakteeritulehduksiin yhdistetty riski oli vain hieman virustulehduksia suurempi, mikä tutkijoiden mukaan osoittaa sen, ettei antibioottihoidolla ole vaikutusta riskiin, suuntaan taikka toiseen.

Itsemurha-alttiuteen on yhdistetty aivan erityisesti influenssan B-tyyppi ja erityisesti kissaeläimissä, mutta myös ihmisissä, elävä Toxoplasma gondii -loinen.

Terveysongelmien yleisyys ja kesto lisäävät riskiä

Itsemurhariski kasvoi tulehdusten määrien ja hoitojaksojen pituuden myötä.

Suurimmillaan itsemurhariski on seitsemän kertaa tulehduksen takia sairaalahoitoon joutuneilla, mutta jo yksi muutaman päivän sairaalahoitoa vaativa tulehdus lisää riskiä.

Kolmen kuukauden hoitojakso nosti riskiä huomattavasti.

Tulehdus lisää itsemurhariskiä myös niillä, joilla ei ole mitään muuta riskiä lisäävää tekijää, kuten mielenterveysongelmia tai huumausaineiden väärinkäyttöhistoriaa.

– Juuri tämä todistaa mielestämme sen, että psykiatriset ongelmat ovat vain osaselitys itsemurhalle ja että biologisilla tekijöillä on niin ikään vaikutusta, tutkija Lund-Sørensen kertoo.

– Riski ei myöskään ollut suurempi niillä, joilla oli mielenterveysongelmahistoriaa, tutkija jatkaa.

Itsemurhaan ei aja pelkästään psykiatrinen ongelma

Tulehduksen ja itsemurha-alttiuden toisiinsa linkittäviä mekanismeja voi olla lukemattomia. Samoin reittejä aivoihin voi olla mittaamaton määrä.

– Jotkin tulehdustekijät voivat vaikuttaa aivoihin suoraan, kun taas jotkin voivat erilaisten välittäjien kautta vaikuttaa aivoihin, tutkijat kertovat.

Itsemurhaa yrittäneillä on havaittu interleukiini-6:n (IL-6) ja kinoliinihapon kohonneita arvoja. Molemmat ovat perinteisesti osallisia kehon tulehdusreaktioissa.

Kinoliihappoarvot ovat olleet koholla myös ruumiinavauksien yhteydessä.

Selvää syy-seuraussuhdetta tutkijat eivät kuitenkaan tulehdusten ja itsemurhien välille uskalla vetää.

– Yhteys on selvä, mutta sitä, vaikuttavatko vakavat tulehdukset suoraan itsemurhariskiin, on mahdotonta sanoa, tutkija Lund-Sørensen.

– Siitä huolimatta uskallamme sanoa, että ympäristötekijöillä, kuten tulehduksilla, voi olla suurikin vaikutus itsemurhakäyttäytymiseen.

Lähteet:

Medscape

Journal of American Medical Association Psychiatry

Lue myös:

Läheinen ei aina tunnista kiireellistä avuntarvetta mielenterveysongelmissa

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: