Parodontiitti

Parodontiitti on hampaan kiinnityskudoksen bakteeriperäinen sairaus. Parodontiumiin eli hammasta ympäröivään kudokseen luetaan kuuluvaksi ikenet ja sen liitosepiteeli, hampaan juuren pinnan sementti, hammasta ympäröivä leukaluu sekä leukaluuta ja sementtiä yhdistävä sidekudossäikeet. Ympäröivien kudosten tehtävänä on kiinnittää hammas alustaansa, suojata sitä leukalihasten purentavoimilta sekä toimia suojana ulkoisia taudinaiheuttajia vastaan.

Oireet

Parodontiittia edeltää tyypillisesti ientulehdus, gingiviitti. Ientulehduksen ensioireita ovat turvonneet, punoittavat ja herkästi vuotavat ikenet (ks. kuva).

Pidemmälle edetessään samat taudinaiheuttajat aiheuttavat edelleen hampaan muunkin tukikudosten tulehtumista, jolloin oireina turvotuksen, punoituksen ja verenvuodon lisäksi voi olla ienpinnan aristusta, ientaskuista purkautuvaa märkävuotoa ja tästä johtuen pahanhajuista hengitystä ja pahaa makua suussa.

Hampaat voivat myös alkaa heilua, suurentaen hammasvälejä ja saaden hampaat mahdollisesti näyttämään aiempaa pidemmiltä ientaskujen vetäytyessä. Pitkälle edetessään parodontiitti johtaa hampaiden putoamiseen ja laajaankin luutuhoon leuan alueella.

Parodontiittiin ei välttämättä liity juurikaan kipua vaan taudin luonteeseen kuuluu salakavala eteneminen ikenen alaisena. Siten parodontiitin tunnistaminen voi helposti viivästyä, ilman säännöllisiä hampaiden kunnon tarkastuksia.  

Aiheuttaja

Suussa kasvaa normaalisti varsin suuri määrä erilaisia bakteereja ns. biofilminä hampaiden ja ikenien pinnoilla. Ihmisen suussa jatkuvasti asuvaa bakteerikasvua kutsutaan normaaliflooraksi.

Parodontiittia aiheuttavia bakteereita tunnetaan useita ja ne kaikki kuuluvat normaaliflooraan. Normaalitilanteessa nämä bakteerit eivät välttämättä aiheuta tulehduksia, ja toiset normaaliflooran bakteerit toimivat jopa tulehdusta ehkäisten valtaamalla tilaa haitallisemmilta bakteereilta.

Terve suu ei suosi haitallisia bakteerikasvuja, ja siten yksilön yleisellä terveydentilalla ja immuunipuolustuksen tasolla on vaikutusta siihen saavatko haitalliset parodontiittibakteerit ylivallan.

Tulehduksen alkaminen johtuu siten bakteerikasvuston tasapainon häiriintymisestä. Eräitä parodontiittiin yhdistettyjä bakteerilajeja ovat Actinobasillus actinomycetemcomitans, Porfyro-monas ginivalis, Prevotella intermedia. Eri bakteerilajien tunnistaminen viljelynäytteestä on joissain tapauksissa tarpeen, mikäli hoitoon suunnitellaan liitettäväksi antibioottihoito.

Diagnoosi

Useinkaan hammaslääkärin vastaanotolle ei hakeuduta erikseen parodontiittiepäilyn takia taudin salakavalan luonteen vuoksi, vaan diagnoosi tapahtuu sattumalta hammaslääkärin tarkastuksissa. Säännöllisiä hammaslääkärinkäyntejä ei siten voi liikaa korostaa.  

Parodontiitin diagnoosi perustuu oireiden näkyvien oireiden tunnistamiseen (joita ei aina välttämättä ole), kliiniseen tutkimukseen sekä röntgenkuvantamiseen. Hammaslääkärin tekemään kliiniseen tutkimukseen kuuluu ikenien tulehdusasteen arvioiminen, ikenien kiinteyden arvioiminen, ientaskujen syvyyden mittaaminen sekä plakin, hammaskiven ienverenvuodon ja märkävuodon arvioiminen. Hampaiden röntgenkuvasta arvioidaan mm. luukadon määrää, hampaiden ja ympäröivän luun välitilojen leveyttä sekä hampaiden kallistumisastetta.

Joissain tapauksissa tutkimuksiin lisätään jo alkuvaiheessa bakteerimääritykset ikenien alaisesta tilasta. Näin tehdään erityisesti jos kyseessä on varsin nuori parodontiitista kärsivä potilas, jolla ilman ikenien ja suun kuntoa heikentäviä perussairauksia voidaan epäillä taudinaiheuttajan olevan esimerkiksi erityisen ärhäkkä. Myös jos kyseessä on kaikenikäisillä potilailla erityisen vaikea-asteinen tai uusiutunut parodontiitti on bakteerilajien tunnistaminen ja oikeanlaisen antibioottihoidon liittäminen hoitoon olennaista.

Varhain diagnosoituna parodontiitti voidaan vielä pysäyttää, ja hyvällä hoidolla sekä potilaan omalla sitoutumisella suuhygieniasta huolehtimiseen voidaan taata useimmiten onnistunut lopputulos.

Hoito ja seuranta

Parodontiitin hoidossa paras ja tehokkain hoito on ennaltaehkäisevä hoito. Pidemmälle edetessään parodontiitti voi olla vaikea hoitaa ja vaatii paljon sekä terveydenhuoltohenkilöstöltä, että potilaalta itseltään. Säännöllisillä ammattilaisten antamilla hoidollakaan ei voida saavuttaa oikeanlaista lopputulosta, mikäli omahoitoon sitoutuminen on puutteellista.

Hoidon kulmakivi niin ennaltaehkäisyssä kuin jo todetun taudin hoidossakin on potilaan oma hyvä suuhygienia kotona. Hampaat tulisi harjata aamuin illoin, ja ienvälit puhdistaa hammaslangalla, erityisesti jos on jo todettua ientulehdusta. Muita suuhygienian hyviä apuvälineitä ovat hammastikut ja kielen peitteiden poistokaapimet. Puhdistuksen tehokkuutta voi kontrolloida ajoittain plakkia värjäävillä tableteilla. Myös säännölliset käynnit ammattimaisessa hampaiden puhdistuksessa ehkäisevät hyvin parodontiumin sairauksia.

Myös yleisestä terveydestä huolehtiminen kuuluu suun terveydenhoitoon. Erityisesti diabeetikoilla tai immuunipuutteisilla henkilöillä hyvästä terveydentilasta ja hoitotasapainosta huolehtiminen vaikuttaa edullisesti hampaiston kuntoon. Sekä yleisen terveyden, että hammassairauksien kannalta ruokavalion tulisi olla monipuolista ja liikoja sokereita tulisi välttää. Liikunnan harrastaminen, riittävä unensaanti ja stressimäärän minimoiminen on myös tärkeää. 

Toisaalta myös hammassairauksien tiedetään vaikuttavan epäedullisesti yleiseen terveydentilaan ja tiettyjen muiden sairauksien kehittymiseen. Suussa olevien bakteereiden on ajateltu ientuhon ja yleistyneen tulehdusreaktion myötä voivan kulkeutua verenkiertoon, lisäten mm. riskiä sydän ja verisuonisairauksille.

Tupakointi heikentää olennaisesti hampaiden ja ikenien kuntoa ja jo sairastuneen kudoksen paranemiskykyä ja tupakoinnista luopuminen olisi suun terveyden kannalta ensiarvoisen tärkeää!

Parodontiitin hoito on pitkällistä ja vaatii useita käyntejä suuhygienistilla tai hammaslääkärillä, edellyttäen myös hyvää hoidonsuunnittelua.Vastaanotolla parodontiitin hoidossa käytettyjä keinoja ovat pehmeiden plakkien ja hammaskiven poistaminen hampaan ja sen juuren pinnoilta mekaanisesti instrumentein kaapimalla tai ultraäänen avulla. Myös ientaskut puhdistetaan märästä ja hampaan pinnoilla plakkia keräävät korjauspaikat tai hampaan kruunun epätasaisuudet hiotaan. Heiluvia hampaita voidaan joutua oikomaan tai jopa poistamaan. Ientaskujen mekaanisen puhdistuksen lisänä käytetään paikallisia antiseptisia (bakteereja tuhoavia) puhdistusaineita, kuten klooriheksidiiniliuoksia. Pitkittyneissä tai vaikeissa tapauksissa hoitoon saatetaan lisätä tablettimuotoinen antibioottihoito.

Parodontiitti voi vaatia myös kirurgista hoitoa. Mikäli perushoidolla tulehdusta ei saada eliminoitua, voidaan hampaiden tukikudosta ja luuta joutua kirurgisesti siistimään.

Yleisyys

Hampaan kiinnityskudoksen sairaudet (parodontiitti yhdessä gingiviitin kanssa) muodostavat yleisimmän ihmiskuntaa vaivaavista tautiryhmistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän Terveys 2000-väestötutkimuksen tulokset ovat huolestuttavia. On todettu, että jonkinasteista parodontiittia sairastaa 64 % 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Vaikea-asteista tautia löytyi 21 %:lta. Tutkimuksen mukaan suomalaisilla esiintyy parodontiittia enemmän muin useilla muilla kehittyneillä mailla - tämä huolimatta suomalaisesta kattavasta hammashoidosta.  Parodontiitti on yleisempää miehillä kuin naisilla, ja eri väestönryhmistä erityisesti alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvat miehet kärsivät parodontiitista useammin ja varhaisemmin.  

Parodontiitin sairastavuus on lisäksi koholla myös eri tautiryhmissä, jotka osaltaan altistavat hampaiden kunnon heikkenemiselle. Esimerkkinä mainittakoon diabetes (tyyppi 1, tyyppi 2), immuunipuutostilat (leukemia, HIV, syöpähoidot, jatkuva kortisonihoito) sekä vaikeat munuaissairaudet. Tupakoitsijoilla parodontiitti on huomattavasti muuta väestöä yleisempää.

Puberteetissa hormonien vaikutuksesta tapahtuu muutoksia bakteeriplakin koostumuksessa, jolloin mahdollisesti parodontiittia aiheuttavien bakteerien suhteellinen määrä pääsee kasvamaan olosuhteiden muuttuessa suotuisiksi. Toisena fysiologisena ilmiönä raskauden aikaisten hormonien vaikutuksesta ikenien verenvuototaipumus on lisääntynyt. Samanaikaisesti sopivan bakteerikasvuston ollessa paikalla, saattaa naiselle kehittyä nk. raskausgingiviitti. Raskauden aikana hampaiden kunnosta olisi tärkeää pitää huolta, sillä joidenkin tutkimusten mukaan äidin raskaudenaikainen parodontaalinen infektio voisi liittyä ennenaikaiseen synnytykseen ja lapsen pieneen syntymäpainoon.

Perinnöllisyys

On todettu, että nuorella iällä alkaneet parodontiitit keskittyvät tiettyihin perheisiin, jolloin jopa 50 %:lla lapsista on eriasteisia tautimuotoja. Perinnöllisyyden arvellaan liittyvän elimistön puolustussolujen neutrofiilien toimintaa sääteleviin geeneihin ja siihen miten yksilö puolustautuu ulkoisia taudinaiheuttajia vastaan.

Selvästi perinnölliseksi todettu parodontiitin muoto on juveniili parodontiitti, joka alkaa puberteetissa, ja etenee usein nopeasti. Tauti on autosomaalisti resessiivisesti periytyvä, jolloin ilmetäkseen lapsella molemmat vanhemmat ovat tyypillisimmin geenivirheen oireettomia kantajia tai harvinaisemmin jompikumpi tai molemmat vanhemmista ovat myös sairastaneet tautia.

Ennuste

Varhain diagnosoituna ja hyvällä hoitoon sitoutumisella saavutetaan hyviä tuloksia parodontiitin hoidossa. Tämä edellyttää elämäntapahallintaa myös potilaalta. Oikeanlainen suuhygienia, ruokavalio ja tupakoinnista pidättäytyminen parantavat ennustetta huomattavasti. Parodontiitin ennusteeseen voi siis ratkaisevasti itse vaikuttaa, sillä hampaiden kiinnityskudoksen kunto on säilytettävissä säännöllisellä ehkäisevällä hoidolla ja samoin jo saavutetut hoitotulokset ovat ylläpidettävissä.

Tärkeää on käydä säännöllisesti hammaslääkärin tarkastuksissa, sekä pitää huolta päivittäisestä suuhygieniasta ja yleisestä terveydentilasta.

Lähteet


Kansanterveys-lehti nro 10/2007; Parodontiitti – suun yleisin terveysongelma aikuisilla. www.thl.fi

Hammaslääketieteen tietokannat. Therapia odontologica; Parodontologia, www.terveysportti.fi

Lue lisää suun terveydestä:

Lääkärikirja: Aftat, oireet ja hoito

Lääkärikirja: Karies, oireet ja hoito

Lääkärikirja: Oikomishoidot-tietopaketti

Lääkärikirja: Suun kuivuus

Muita parodontiittiin liittyviä aiheita:

Hoitamaton ientulehdus vaarantaa koko yleisterveyden

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.