Paksu- ja peräsuolen syöpä: oireet, diagnoosi ja hoito
Artikkeli
Paksu- ja peräsuolen syöpä
Lue lisää aiheesta: Syöpä, Paksu- ja peräsuolen syöpä

Ruoansulatuskanava muodostuu ruokatorvesta, mahalaukusta, ohutsuolesta ja paksusuolesta. Se muokkaa syömässämme ruoassa olevat elimistölle tärkeät aineet (vitamiinit, kivennäisaineet, hiilihydraatit, rasvat, valkuaisaineet ja vesi) imeytymiskelpoiseen muotoon ja siirtää ne elimistön käyttöön. Tässä ovat apuna sen erittämät ruoansulatusentsyymit ja -hormonit. Lisäksi ruoansulatuskanava auttaa poistamaan kehosta kuona-aineita ja taistelee pieneliöitä eli mikrobeja vastaan.

 

Paksusuolen osat ovat umpisuoli (caecum), koolon (colon ascendens, colon transversum, colon descendens ja colon sigmoideum) ja peräsuoli (rectum). Se on yleensä 130-160 cm pitkä. Paksusuolen tehtävänä on imeä ohutsuolessa osittain sulaneesta ruoasta elimistöön vettä ja elektrolyyttejä. Myös osa lääkeaineista imeytyy siellä verenkiertoon. Lisäksi paksusuoli muokkaa, varastoi ja kuljettaa ulostetta kohti peräaukkoa.

 

Paksusuolen pahanlaatuisista kasvaimista puhuttaessa käytetään yleensä termiä paksusuolen ja peräsuolen syöpä tai kolorektaalisyöpä.

 

Oireet

Paksusuolen ja peräsuolen syöpä voi olla alkuvaiheessa oireeton. Kun oireita sitten tulee, ne vaihtelevat kasvaimen koon ja sijainnin mukaan.

 

  • vatsakivut ja -krampit
  • suolen toiminnan muutokset (ummetus, ripuli, ulostamisvaikeus tai –pakko, tihentynyt ulostaminen, ulosteen koostumuksen muutos, ohut / nauhamainen uloste)
  • verta ulosteessa
  • vatsan turvottelu
  • selittämätön painon lasku
  • anemiaoireet (esim. uupumus, heikkous, sydämen tykytys, hengenahdistus, heikentynyt rasituksensieto)


Samanlaisia oireita voivat aiheuttaa myös muut ruoansulatuskanavan sairaudet kuin syöpä.




Aiheuttaja

 

Joillakin ihmisillä esiintyy paksu- ja peräsuolen limakalvoilla hyvänlaatuisia kohoumia, adenoomapolyyppejä. Vuosien kuluessa yksi tai useampi niistä voi muuttua syöpäkasvaimeksi, jota kutsutaan adenokarsinoomaksi. Syöpä on vain harvoin tyypiltään karsinoidi, lymfooma tai sarkooma. Polyypin muuttuminen pahanlaatuiseksi on monimutkainen tapahtumasarja, johon vaikuttavat ympäristö- ja perintötekijät. Ilmeisesti enemmistö niistä ei koskaan muutu syöpäkasvaimiksi.

 

Suurin osa paksusuolen ja peräsuolen syövistä sijaitsee suolen vasemmalla puolella tai peräsuolessa. Syöpä voi levitä joko paikallisesti ympäröiviin kudoksiin tai lähettää etäpesäkkeitä kauemmas veri- ja imuteitse. Etäpesäkkeitä eli metastaaseja voi olla esim. maksassa, keuhkoissa, munasarjoissa, aivoissa tai luustossa.

 

Adenoomapolyyppien lisäksi syövän riskitekijöitä ovat yli 50 vuoden ikä; tulehduksellinen suolistosairaus; aiempi paksu- ja peräsuoli-, munasarja-, kohtu- tai rintasyöpä; paksu- ja peräsuolisyöpä lähisukulaisella ja eräät perinnölliset tilat (periytyvä koolonkarsinooma, familiaalinen adenomatoottinen polypoosi). Sairaudelle voivat altistaa myös lihavuus, vähän kuitua tai kalsiumia ja paljon rasvaa sisältävä ruokavalio, tupakointi sekä liikunnan vähyys.
 

Diagnoosi

 

Potilas haastatellaan ja hänelle suoritetaan kliininen tutkimus. Lääkäri myös tunnustelee peräsuolen sormella. Laboratoriokokeista ei useinkaan ole hyötyä syövän alkuvaiheen selvittelyissä. Verikokeilla voidaan kuitenkin havaita raudanpuuteanemia, joka saattaa olla seurausta ruoansulatuskanavan verenvuodosta.

 

Paksusuolen ja peräsuolen syöpä diagnosoidaan tähystyksellä (kolonoskopia, sigmoideoskopia) tai varjoaineröntgenkuvauksella. Tähystyksessä suolesta otetaan tarvittaessa näytteitä. Potilaalle voidaan tehdä myös sekä sigmoideoskopia että röntgenkuvaus.

 

Syövän levinneisyys pyritään määrittämään hoitoa varten. Arvioinnissa käytettäviä lisätutkimuksia ovat keuhkoröntgenkuvaus, maksan kaikukuvaus ja kaikukuvaus peräsuolen kautta.
 

Hoito

 

Paksusuolen ja peräsuolen syöpä hoidetaan ensisijaisesti leikkauksella, jossa poistetaan noin puolet tai lähes koko paksusuoli. Suurimmassa osassa tapauksista peräaukko voidaan kuitenkin säästää eikä potilaalle tarvitse tehdä pysyvää suoliavannetta.

 

Leikkaushoidon lisäksi annetaan tietyissä tilanteissa sädehoitoa tai solunsalpaajahoitoa. Tällä pyritään ehkäisemään syövän uusiutumista. Myös etäpesäkkeitä muodostaneissa syövissä voidaan käyttää lisähoitona solunsalpaajia tai sädehoitoa, mutta potilaiden elinaikaan niillä ei ole vaikutusta.
 

Seuranta

 

Potilaita seurataan hoidon jälkeen terveyskeskuksissa ensimmäisen kahden vuoden ajan 3 kuukauden välein, seuraavat kaksi vuotta 6 kuukauden välein ja jatkossa harvemmin. Kliinisen tutkimuksen ja haastattelun lisäksi määritetään yleensä CEA-merkkiaineen pitoisuus (karsinoembryonaalinen antigeeni) verinäytteestä. Pitoisuus nousee yli 60 %:ssa tapauksista kasvaimen uusiutuessa. Säännöllisin väliajoin suoritetaan myös kaikukuvaus ja suolen tähystys keskussairaalassa.

 

Periytyvyys

 

Perintötekijät voivat vaikuttaa myös paksusuolen ja peräsuolen syövän syntyyn. Arviolta noin 1-5 %:ssa tapauksista kyseessä on periytyvä syöpä.

 

Yleisyys

 

Paksusuolen ja peräsuolen syövän esiintyminen vaihtelee maittain. Se on yleisintä Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ja harvinaisempaa Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa. Suomessa se on kolmanneksi yleisin syöpä. Esiintymistä lisäävät korkea elintaso, kaupungistuminen ja eliniän kohoaminen.

 

90 % potilaista on yli 50-vuotiaita. Miehillä ilmaantuvuus on hieman suurempi kuin naisilla ja yhteensä lähes 2 500 ihmistä sairastuu vuosittain. Vuonna 2002 elossa olevia potilaita oli noin 14 000.
 

Ennuste

 

Syövän levinneisyys leikkausajankohtana vaikuttaa ennusteeseen. Mitä vähemmän se on kasvanut ympäristöönsä, sitä todennäköisemmin potilas paranee kokonaan. Kaikista paksusuoli- ja ohutsuosuolisyöpäpotilaista noin 60 % on elossa viiden vuoden kuluttua hoidosta. Ennusteeseen voivat vaikuttaa myös kasvaimen erilaistumisaste, potilaan ikä, yleisvointi ja syövän komplikaatiot.

 

Seulonta

 

Osissa Suomea paksusuolen ja peräsuolen syövän joukkoseulontaa on tehty vuodesta 2004 alkaen 60-69-vuotiaille ihmisille. Seulonnan tarkoituksena on löytää syöpä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta se olisi helpompi hoitaa. Seulonnassa ihminen suorittaa kotona kolmena peräkkäisenä päivänä testin, joka paljastaa ulosteessa mahdollisesti piilevän veren. Tämän jälkeen hän postittaa näytteet tulkittavaksi.

 

Lähteet

Höckerstedt K et al. Gastroenterologia, 2., uudistettu painos 2000. Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä 200

National Cancer Institute. What do you need to know about Cancer of the colon and rectum.

National Cancer Institute. Colon & rectal cancer: Treatment.

Finnish Cancer Registry: Cancer Statistics

Heistaro S et al. Therapia Fennica, 8. laitos 1997. Kandidaattikustannus OY, Forssa 1997

Kunnamo I et al. Lääkärin käsikirja, 7., uudistettu painos 2004. Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä 2004

Reuters Health. Colon and rectal cancers.

MedlinePlus. Colon cancer

MayoClinic.com. Colorectal cancer

3.07.2006
Kirjoittaja
Jussipekka Marttila

lääketieteen lisensiaatti

Jaa artikkeli: 
Artikkeli
Yhä suurempi osa syöpäpotilaista paranee tai elää pidempään - 2000-luku on ollut käännekohta syövänhoidossa
Jo yhä suurempi osa syöpäpotilaista paranee tai elää pidempään - 2000-luku on ollut käännekohta syövänhoidossa   Syövänhoito on muuttunut parissa...
Artikkeli
Syövästä toipumisen psykologiset haasteet
Siirtymät ovat erityisen raskaita, ja ongelmatkin ilmaantuvat usein odottamatta Noin 11 miljoonaa elossa olevaa yhdysvaltalaista – lähes joka...
Artikkeli
Kolorektaalisyöpä on yhä useamman suomalaisen arkea
Paksu- ja peräsuolen syöpä eli kolorektaalisyöpä yleistyy Suomessa nopeasti väestön vanhetessa ja elintason noustessa. Se on jo nyt Suomen...
Artikkeli
Miten ehkäistä paksusuolen syöpää?
Vastauksia etsivä päätyy tuttuihin suosituksiin. Mitään takeita ei tietenkään ole, mutta paksusuolen syövän riskiä voi pienentää monellakin eri...

Viimeisimmät keskustelut

Uutinen
Aspiriinin tehosta syövän ehkäisyssä on saatu yhä lupaavampia todisteita,...

Viimeisimmät blogikirjoitukset