Non-Hodgkin-lymfoomat

Lymfooma on yleistermi ryhmälle pahanlaatuisia imukudoskasvaimia eli imukudossyöpiä. Imukudosta, johon kuuluvat esim. imusolmukkeet, sijaitsee ympäri elimistöä, joten sairaus voi saada alkunsa eri puolilta kehoa.

Lymfoomien oireet, luonne ja hoidot vaihtelevat mutta parantumismahdollisuudet ovat keskimäärin hyvät. Lymfoomat voidaan jakaa kahteen pääryhmään: non-Hodgkin-lymfoomiin (yli 80 % kaikista tapauksista) ja Hodgkinin tautiin.

Non-Hodgkin-lymfoomiin kuuluu kliiniseltä kuvaltaan ja ennusteeltaan erilaisia syöpiä, joita voidaan luokitella kudosopillisesti erilaisiin alatyyppeihin. Nämä voidaan jakaa vielä karkeasti kahteen ryhmään:

  • Harvoin pysyvästi parannettavissa olevat. Ovat tavallisesti hidaskasvuisia (esimerkiksi follikulaarinen lymfooma, B-lymfosyyttinen lymfooma ja manttelisolulymfooma).
  • Usein pysyvästi parannettavissa olevat. Ovat tavallisesti nopeakasvuisia (esimerkiksi diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma, lymfoblastinen lymfooma ja Burkittin lymfooma).

Non-Hodgkin-lymfooma ja oireet

Non-Hodgkin-lymfooman oireet riippuvat siitä, missä tautia esiintyy. Osa sairastuneista on taudin havaitsemishetkellä oireettomia. Ihmiset voivat hakeutua lääkäriin huomattuaan pitkäkestoisia, kivuttomia imusolmukesuurentumia kaulalla, niskassa, soliskuopissa, kainaloissa tai nivusissa.

Merkittävä osa ohimenevistä imusolmukesuurentumista on kuitenkin infektioiden aiheuttamia. Muita mahdollisia oireita ovat:

  • kuumeilu
  • yöhikoilu
  • jatkuva väsymys
  • painon lasku
  • kutina, ihottuma
  • kipu rinnassa, päässä, vatsalla, alaselässä tai luissa
  • ruokahaluttomuus, pahoinvointi
  • muut vatsaoireet: turvottelu, ummetus, ripuli

Aiheuttaja

Non-Hodgkin-lymfooman kehittymisen tarkkaa syytä ei tiedetä mutta sen syntyyn liittyy vaurio lymfosyytin eli imusolun DNA:ssa. DNA:n muutos saa imusolun muuttumaan pahanlaatuiseksi ja lisääntymään kontrolloimattomasti. Tämän seurauksena imusolmukkeisiin tai muualle imukudokseen syntyy kasvaimia. Imukudosta sijaitsee mm. pernassa, nielu- ja kitarisoissa, kateenkorvassa, vatsalaukussa, suolistossa ja luuytimessä.

Noin 85 % non-Hodgkin-lymfoomista aiheutuu B-lymfosyyteistä ja loput T-lymfosyyteistä.

Imukudosta sijaitsee ympäri elimistöä, joten lymfooma voi saada alkunsa eri puolilta kehoa. Suuri osa non-Hodgkin-lymfoomista sijaitsee havaitsemishetkellään vain imusolmukealueilla, esimerkiksi niskassa, kaulalla, kainaloissa, nivusissa tai rintakehän alueella.

Toisaalta vajaalla viidenneksellä sairastuneista se löytyy vain imusolmukkeiden ulkopuolisista elimistä, kuten mahalaukusta, iholta, luista, aivoista, suolistosta tai kilpirauhasesta.

Non-Hodgkin-lymfoomien kehittymisen riskitekijöitä ovat mm. korkea ikä, synnynnäinen tai hankittu autoimmuunisairaus, elinsiirron jälkitila + immunosupressiivinen lääkitys, HIV/AIDS, Epstein-Barr-virusinfektio, helikobakteeri-infektio, aikaisempi sädehoito.

Diagnoosi

Non-Hodgkin-lymfoomaa on hankala todeta pelkkien oireiden perusteella. Perusterveydenhuollossa voidaan huolellisen kliinisen tutkimisen lisäksi ottaa keuhkojen röntgenkuva. Eräissä hitaasti kasvavissa lymfoomissa voidaan laboratoriokokeilla havaita veressä lymfosytoosi.

Diagnoosia varten tarvitaan kuitenkin yleensä biopsia, joka otetaan sairaalassa. Koepalalle suoritetaan histopatologinen tutkimus.

Diagnoosin varmistuttua suoritetaan vielä levinneisyystutkimuksia hoidon valitsemiseksi ja ennusteen selvittämiseksi. Siinä voidaan käyttää apuna tietokonekerroskuvausta ja luuydinbiopsiaa.

Non-Hodgkin-lymfooman hoito

Non-Hodgkin-lymfooman hoidon valinta riippuu pääpiirteissään kasvaimen kudosopillisesta alatyypistä, kasvunopeudesta, levinneisyydestä ja potilaan kunnosta. Tarvittaessa eri hoitomuotoja yhdistellään. Nopea ja ärhäkästi kasvava syöpä paranee usein paremmin kuin hitaasti etenevä syöpä.

Mahdollisia hoitovaihtoehtoja ovat pelkkä seuranta, yksittäiset solunsalpaajat (esim. klorambusiili), monisolunsalpaajahoito (esim. CHOP-hoito) ja sädehoito. Tietyissä tapauksissa voidaan käyttää täsmälääkkeenä joko yksin tai monisolusalpaajahoidon lisänä lymfosyyttien pintarakenteen tunnistavaa vasta-ainetta rituksimabia. Kantasolusiirroilla tuetaan jo eräiden non-Hodgkin-lymfoomien hoitoa ja uusia käyttökohteita tutkitaan.

Seuranta

Seurannan pituus ja seurantakohteet kehossa riippuvat non-Hodgkin-lymfooman alatyypistä ja annetuista hoidoista.

Periytyvyys

Eräät periytyvät sairaudet voivat aiheuttaa syntyvälle lapselle poikkeavuuksia tai puutteita immuunijärjestelmään. Näillä lapsilla on lisääntynyt riski sairastua non-Hodgkin-lymfoomaan.

Yleisyys

Esiintyvyys on lisääntynyt tasaisesti viime vuosikymmeninä. Sairastuneiden keski-ikä on noin 60 vuotta. Suomessa diagnosoitiin uusia Non-Hodgkin-lymfoomia vuosittain vuosien 2008-2012 aikana miehillä 620 ja naisilla 559 uutta tapausta.

Non-Hodgkin-lymfooma on miehillä 5. ja naisilla 7. yleisin syöpä käsittäen 4.1 % ja 3.9 % kaikista syövistä.

Non-Hodgkin-lymfooman ennuste

Parhaimmillaan 80 % alle 60-vuotiaista potilaista paranee. Ennustetta huonontavat yli 60 vuoden ikä, taudin leviäminen sekä pallean ylä- että alapuolelle, taudin aiheuttama työkyvyttömyys, taudin sijainti vähintään kahdessa imusolmukkeiden ulkopuolisessa elimessä ja huomattavan koholla olevat veren laktaattidehydrogenaasipitoisuudet (LD).

 

Seulonta

Suomessa ei ole tällä hetkellä käytössä seulontaa.

 

Lähteet

American Cancer Society. Detailed Guide: Lymphoma, Non-Hodgkin's type: What Is Non-Hodgkin Lymphoma?

National Cancer Institute. Adult Non-Hodgkin´s Lymphoma: treatment .

Syöpäjärjestöt. Tietoa syövästä. Imukudossyöpä.

Reuters Health. Lymphomas (Non-Hodgkin´s).

Kunnamo I et al. Lääkärin käsikirja, 7., uudistettu painos 2004. Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä 2004

The Leukemia & Lymphoma Society. Non-Hodgkin Lymphoma.

Finnish Cancer Registry. http://www.cancerregistry.fi

MedlinePlus. Medical encyclopedia. Non-Hodgking´s Lymphoma.

Suomen lymfoomaryhmä. Lymfoomista .

Vornanen M ym. T-solulymfoomat: WHO:n luokitus, kliiniset piirteet ja hoitoperiaatteet. Suomen Lääkärilehti 2001;56:521-5.

Suomen Syöpärekisteri - Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos (Hakupäivä 10.2.2015)

Artikkelia on muokattu 10.2.2015

Lue lisää:

Lymfooma voi tulla nuorellekin

Syövästä toipumisen psykologiset haasteet

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.