Niveltulehdus

Niveltulehdus eli artriitti on vaiva, jossa nivelessä käynnistyy syystä tai toisesta tulehdusreaktio, jonka seurauksena nivelonteloon kertyy elimistön puolustuksesta ja paranemisesta vastaavia soluja ja aineita. Tulehdusreaktion käynnistäjänä nivelessä voi olla nivelonteloon päässyt bakteeri tai virus tai muualla elimistössä oleva bakteeri- tai virusinfektio. Niveltulehdus voi käynnistyä myös elimistön puolustusjärjestelmän hyökätessä omia nivelkudoksia vastaan ilman ulkoisia taudinaiheuttajia. Tavallisimmin niveltulehdus onkin ns. bakteeriton eli syntyy elimistön omana reaktiona. Niveltulehduksen oireena on tyypillisesti kipu, turvotus, jäykkyys ja kuumotus nivelen alueella. Niveltulehduksen hoito valitaan tulehduksen aiheuttajan mukaan. Niveltulehduksen tehokas hoito on tärkeää, sillä siten estetään nivelen vaurioituminen.

Niveltulehdus, oireet

Niveltulehduksen tyyppioire on nivelkipu. Usein siihen liittyy myös nivelen turvotus, liikerajoitus, punoitus ja kuumotus. Niveltulehdus voi joskus aiheuttaa voimakkaitakin yleisoireita, kuten kuumetta, ruokahaluttomuutta ja väsymystä. Niveltulehduksessa oireiden alku vaihtelee usein tulehduksen aiheuttajan mukaan: Bakteeriniveltulehdukset ovat tyypillisesti nopeasti alkavia ja rajuoireisia. Reaktiivinen niveltulehdus alkaa tyypillisesti hieman rauhallisemmin 1-4 viikon kuluttua laukaisevasta tulehduksesta, kun taas nivelreuma on useimmiten hitaasti, kuukausien kuluessa alkava tauti.

Proteesinivelen tulehdus voi olla joko voimakasoireinen tai lieväoireinen usein riippuen siitä kuinka kauan nivelen proteesileikkauksesta on kulunut aikaa: pian leikkauksen jälkeen alkava niveltulehdus oireilee usein haavatulehduksen tapaan (kuume, punoitus, turvotus, haavaeritys), kun taas myöhäisen tulehduksen oireet voivat olla varsin lievät, mutta usein oireena voi olla jo leikkauksesta alkanut lievä, epämääräinen nivelkipu sekä lämpöily.

Niveltulehdus voi oireilla joko yhdessä tai useammassa nivelessä. Nivelreuma on tyypillisesti moniniveltulehdus, ja se oireilee usein symmetrisesti, eli raajoissa sekä oikealla että vasemmalla puolella. Nivelreuma sairastuttaa alkuun tyypillisesti käsien ja jalkojen pieniä niveliä. Bakteeriniveltulehdus on yleensä monoartriitti eli yhden nivelen tulehdus, kun taas reaktiivinen niveltulehdus ja nivelpsoriasis voivat sairastuttaa yhden tai muutamia niveliä.

Reaktiivinen niveltulehdus on tyypillisimmin alaraajojen nivelissä. Reaktiiviseen niveltulehdukseen voi liittyä myös nivelen ulkopuolisia tulehduksia, kuten jännetuppitulehduksia ja limapussin tulehduksia eli bursiitteja. Oireita voi esiintyä myös silmissä (sidekalvon tai värikalvon tulehdus), iholla (kyhmyruusu) ja sukuelinten alueella. Nivelpsoriasis sairastuttaa tyypillisimmillään sormen kärkiniveliä kynsimuutoksineen. Selkärankareumalle on tyypillistä hitaasti alkanut, useita kuukausia kestänyt selkäkipu ja selän aamujäykkyys. Kihtitulehduksen alku on usein nopea ja voimakasoireinen. Kihdin tyyppipaikka on isovarpaan tyvinivel, mutta taudin edetessä, kihti voi tulehduttaa muitakin niveliä.

Nivelrikko oireilee usein samalla tavoin kuin lieväoireinen niveltulehdus (nivelkipu, lievä turvotus), mutta nivelrikkoa ei tule sekoittaa tulehdukselliseen nivelsairauteen. Samoin joskus niveleen kohdistunut vamma voi aiheuttaa samankaltaiset oireet kuin niveltulehduksessa.

Aiheuttaja

Nivelreumassa elimistön oma puolustusjärjestelmä hyökkää omia nivelkudoksia vastaan (ns. autoimmuunisairaus). Nivelreuman aiheuttajaa ei tiedetä. Selkärankareuma, nivelpsoriasis ja reaktiivinen niveltulehdus kuuluvat spondylartropatioihin. Näitä sairauksia yhdistää samantyyppiset niveloireet: tulehdukset nivelissä, selkärangassa ja ristiluu-suoliluu nivelessä eli sakroiliakaalinivelessä (SI-nivel) sekä jänteiden kiinnittymiskohdissa. Nivelpsoriasis on krooninen tulehduksellinen reumatauti, joka aiheuttaa oireita sekä ihossa että nivelissä. Nivelpsoriasiksen tarkkaa syytä ei tunneta. Myöskään selkärankareuman syytä ei yleensä tiedetä. Kuitenkin joskus selkärankareuma puhkeaa reaktiivisen niveltulehduksen myötä.

Reaktiivinen niveltulehdus sen sijaan kehittyy elimistössä muualla olevan tulehduksen seurauksena. Tulehduksen aiheuttaja ei itsessään päädy niveleen vaan laukaisee niveltulehduksen elimistön oman puolustusjärjestelmän avulla. Reaktiivisen niveltulehduksen laukaisijana on useimmiten suoliston tai sukuelinten bakteeritulehdus. Yleisimpiä reaktiivisen niveltulehduksen aiheuttajia ovat suolistobakteerit Salmonella, Yersinia, Shigella ja kampylobakteerit sekä sukupuolitauteja aiheuttava Chlamydia trachomatis. Myös A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttama nielutulehdus voi hoitamattomana aiheuttaa voimakasoireisen moniniveltulehduksen. Joskus myös elimistön virustulehdus (vihurirokko, Pogostan tauti, parvorokko) voi laukaista reaktiivisen niveltulehduksen.

Kihdin aiheuttaja on elimistön kohonnut uraatti- eli virtsahappopitoisuus. Uraattipitoisuuden kohoaminen johtaa uraatin kiteytymiseen. Uraatti kiteytyy tyypillisimmin raajojen niveliin. Kiteiden muodostuminen aiheuttaa niveleen voimakkaan tulehdusreaktion. Kohonneen uraattipitoisuuden taustalla voi olla uraatin kiihtynyt tuotanto; uraattia saadaan tuolloin liikaa ravinnosta tai sen muodostuminen kiihtyy erilaisten aineenvaihduntahäiriöiden seurauksena. Myös uraatin vähentynyt erittyminen virtsaan voi nostaa uraattipitoisuutta. Etenkin alkoholi ja ylipaino lisäävät uraatin tuotantoa elimistössä. Myös tietyt ruoka-aineet nostavat uraattipitoisuutta (kihtiruokavalio).  Nesteenpoistolääkkeet vähentävät uraatin erittymistä virtsaan.

Bakteerit voivat aiheuttaa voimakasoireisia, märkäisiä (septisiä) niveltulehduksia. Septisessä niveltulehduksessa bakteeri pääsee nivelonteloon joko verenkierron kautta, viereisestä tulehtuneesta kudoksesta tai iholla olevasta ihorikkeymästä. Tyypillisiä bakteeriniveltulehduksen aiheuttajia ovat Staphylococcus aureus ja Streptococcus-bakteerit.

Niveltulehduksia voi joskus esiintyä tiettyjen muidenkin autoimmuunitautien yhteydessä, muun muassa polymyalgia rheumaticassa (lihasreuma) sekä SLE:ssa (yleistynyt punahukka). Lymen taudissa punkin pureman välityksellä elimistöön pääsee Borrelia burgdorferi -spirokeetta, joka voi aiheuttaa monimuotoisen taudinkuvan, jossa on mukana usein niveltulehduksia.

Diagnoosi

Niveltulehduksen diagnoosi perustuu pääasiassa potilaan oireista tehtyyn arvioon ja vastaanoton yhteydessä tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Lisätutkimuksia tehdään tarvittaessa näiden löydösten perusteella. Laboratoriokokeista veren lasko on usein niveltulehduksissa suurentunut. Samoin elimistön tulehdustilannetta kuvaavat veren leukosyytit ja crp-arvo voivat olla koholla. Bakteeriniveltulehduksessa tulehdusarvot ovat usein huomattavasti kohonneet. Mikäli epäillään kihtiä, tarkistetaan veren uraattipitoisuus. Lisätietoja niveltulehduksen aiheuttajasta saadaan ottamalla tulehtuneesta nivelestä nivelnestenäyte neulalla punktoimalla.

Mikäli epäillään bakteeriniveltulehdusta, nivelnestenäytteestä tehdään bakteeriviljely. Myös kihtikiteitä voidaan etsiä nivelnestenäytteestä. Reaktiivisen niveltulehduksen syyn selvittämiseksi voidaan ottaa ulostenäyte, nielun streptokokkiviljely ja virtsanäyte klamydianäytteineen. Nivelreumadiagnoosin voi vahvistaa veren positiivinen reumatekijä, vaikkakin noin 1/3 reumaatikoista reumatekijä on negatiivinen. Röntgenkuvasta ei ole juuri apua tuoreen niveltulehduksen diagnosoinnissa. Tarvittaessa nivelnesteen määrää voidaan tutkia ultraäänellä. Magneettikuvausta tarvitaan joskus selkärankareuman diagnosoimiseen. Tekoniveltulehdusepäily vaatii ortopedin arvion. Ennen hoidon aloitusta tulehtuneesta tekonivelestä on otettava bakteeriviljelynäytteet.

Niveltulehdus, hoito ja seuranta

Niveltulehduksen hoito valitaan aiheuttajan mukaan. Akuutin niveltulehduksen yleisiä hoitoperiaatteita on nivelen kuormituksen keventäminen alkuun. Pitkäaikaisessa niveltulehduksessa, kuten selkäranka- ja nivelreumassa nivelten liikkuvuudesta ja niveliä ympäröivien lihasten kunnosta on huolehdittava. Liikuntaharjoittelun on todettu parantavan nivelten liikkuvuutta. Usein reumaatikot hyötyvät ohjatusta fysioterapiasta.

Nivelreuman hoidon tavoitteena on parantaa nivelten tulehdusreaktiota. Tärkein nivelreumalääke on solunsalpaaja metotreksaatti. Kortisonihoitoa voidaan käyttää suun kautta tai nivelen sisäisinä pistoksina ajoittain, mutta jatkuvaa käyttöä vältetään haittavaikutusten vuoksi. Mikäli näillä reuman peruslääkkeillä ei saada tulehdusta asettumaan, tarvitaan tehokkaampia ns. biologisia lääkkeitä. Nivelreumaatikko tarvitsee myös kipulääkitystä. Ensisijainen kipulääke on parasetamoli, ja tarvittaessa käytetään myös tulehduskipulääkkeitä. Myöhemmässä vaiheessa voidaan tarvita reumakirurgin hoitoja reumatulehduksen vaurioittamien nivelten hoitoon, muun muassa proteesi- ja luudutusleikkauksia.

Reumalääkityksen aloittaa tavallisesti reumatologi, jonka seurannassa potilas on parin ensimmäisen vuoden ajan. Reumaatikon omalääkäri perusterveydenhuollossa osallistuu jo alkuvaiheesta lähtien seurantoihin muun muassa reumalääketurvakokeiden seurannan muodossa ja tarvittaessa antamalla oireisiin niveliin kortisonipistoksia. Parin vuoden seurannan jälkeen pääasiallinen seuranta siirtyy omalääkärille, mikäli nivelten tulehdustilanne on hallinnassa lääkityksellä.

Spondyloartropatioista selkärankareuman ja nivelpsoriasiksen hoitoperiaatteet noudattavat nivelreuman hoitoja. Reaktiivisen niveltulehduksen hoito on suunnattava niveltulehduksen hoidon lisäksi myös tulehduksen laukaisseen taudin hoitoon. Niveltulehdusta hoidetaan ensisijaisesti tulehduskipulääkkein ja tarvittaessa aloitetaan vaikeisiin oireisiin kortisonihoito suun kautta. Artriitin laukaiseva bakteeri-infektio hoidetaan antibioottikuurilla. Antibioottihoidon tehosta niveltulehduksen paranemisen suhteen ei ole varmaa näyttöä. Reaktiivisen artriitin pitkittyessä voidaan joutua käyttämään varsinaisia reumalääkkeitä.

Akuutin kihtitulehduksen hoitona on kipeän ja turvonneen nivelen tyhjentäminen liikanesteestä sekä kortisonipiikki niveleen. Lisäksi aloitetaan lyhyt tulehduskipulääkekuuri. Kihtitulehduksen estohoidossa periaatteena on veren uraattipitoisuuden pienentäminen. Uraattipitoisuutta nostavien lääkeaineiden tarve harkitaan yksilöllisestä, ja mikäli mahdollista se lopetetaan tai vaihdetaan toiseen. Keskeistä on myös elämäntapahoito: veren uraattipitoisuutta pienentävä ruokavalio (ns. kihtiruokavalio), painonhallinta ja alkoholijuomien, etenkin oluen, runsaan käytön välttäminen. Mikäli oireet uusiutuvat ja uraattipitoisuus pysyy koholla elämäntapahoidoista huolimatta, voidaan aloittaa uraatin muodostumista vähentävä lääke, esimerkiksi allopurinoli.

Bakteerin aiheuttama niveltulehdus, märkäinen artriitti vaatii päivystyksellistä sairaalahoitoa. Bakteeriniveltulehdusta hoidetaan alkuun suonensisäisin antibiootein, jonka jälkeen tarvitaan vielä 4-8 viikkoa kestävä antibioottihoito suun kautta. Tulehduksen rauhoittumista voidaan myös joskus joutua nopeuttamaan tyhjentämällä niveltä tulehduseritteestä tähystystoimenpiteenä.

Mikäli proteesinivelessä epäillään bakteeritulehdusta, antibioottihoidon saa aloittaa vasta kun nivelestä on otettu tulehdusnäytteet. Varhaisessa tekoniveltulehduksessa puhdistetaan tulehtunut nivel, minkä jälkeen aloitetaan pitkä antibioottihoito. Mikäli hoito ei tehoa, joudutaan poistamaan tulehtunut keinonivel. Uusi keinonivel päästään asettamaan paikalleen vasta tulehduksen parannuttua. Myöhäisessä, pitkittyneessä tekoniveltulehduksessa keinonivelen säilyttäminen ei ole useinkaan mahdollista vaan entinen keinonivel joudutaan poistamaan ja uusi keinonivel päästään asettamaan vasta kun tulehduksen hoito on aloitettu.
Virusinfektion jälkeinen niveltulehdus paranee yleensä itsestään ilman lääkehoitoa.

Yleisyys

Niveltulehdukset ovat varsin yleisiä. Ne aiheuttavat paljon työ- ja toimintakyvyttömyyttä. Niveltulehduksista nivelreuma on selvästi yleisin. Nivelreumaa sairastaa melkein yksi sadasta yli 16-vuotiaasta suomalaisesta. Sairaus on naisilla 2–3 kertaa yleisempi kuin miehillä. Tavallisin puhkeamisikä on 60 vuotta, mutta sairaus voi alkaa missä iässä tahansa.

Nivelpsoriasista sairastaa noin 5-7 % psoriaatikoista. Vaikeassa psoriasiksessa niveloireet ovat yleisiä; noin 40 % niistä psoriaatikoista sairastaa myös nivelpsoriasista. Nivelpsoriaasi voi alkaa missä iässä tahansa mutta yleisimmin se alkaa 30–55-vuotiaana. Selkärankareuma alkaa yleensä alle 40-vuotiaana ja sen esiintymishuippu on noin 25-vuoden iässä. Reaktiivinen niveltulehdus on suhteellisen harvinainen; sen vuosittainen ilmaantuvuus on aikuisilla 3/10 000. Se on yhtä yleinen miehillä ja naisilla. Keskimääräinen sairastumisikä on 20–30 vuotta.

Kihdin oireet alkavat yleensä keski-iässä, ja 80–90 % sairastuneista on miehiä. Miehistä kihtiin sairastuu 1 - 4 henkilöä tuhannesta. Viime vuosikymmenten aikana kihti on selvästi yleistynyt. Tätä kehitystä selittänevät väestön lihominen ja lisääntynyt alkoholinkäyttö. Bakteerin aiheuttama niveltulehdus on nykyään erittäin harvinainen. Keinonivelen tulehduksia ilmaantuu noin1-5 %:lle keinonivelpotilaista.

Perinnöllisyys

Perinnöllinen alttius vaikuttaa nivelreuman syntyyn, nivelreumaatikon lähisukulaisella on muihin verrattuna 2–4 -kertainen sairastumisriski. Tiedetään, että jotkut ihmiset sairastuvat herkemmin nivelsairauksiin. Henkilön kudostyyppi vaikuttaa keskeisesti tähän taipumukseen. Spondyloartropatioista reaktiivinen artriitti ja selkärankareuma liittyvät usein HLA-B27-kudostyyppiin, ja taipumus sairastua periytyy HLA-B27-kudostyypin kantajilla. Myös nivelpsoriasis on vahvasti perinnöllinen, mutta perinnöllisyys ei siinä näytä liittyvän HLA-B27-kudostyyppiin. Joissakin tapauksissa, jos useammalla perheenjäsenellä on kihti, voi kyseessä olla periytyvä vika entsyymissä, joka osallistuu uraatin aineenvaihduntaan. Ilmeisesti perinnölliset tekijät kuitenkin ennemminkin altistavat kihdille ja joku muu tekijä sitten laukaisee itse taudin.

Niveltulehduksen ennuste

Niveltulehduksen ennuste riippuu niveltulehduksen aiheuttajasta. Kipeä ja tulehtunut nivel rajoittaa liikkumista ja siten työ- ja toimintakykyä. Nivelreuma, selkärankareuma ja nivelpsoriasis ovat kroonisia eli pitkäaikaisia niveltulehduksia. Niihin ei ole tällä hetkellä parantavaa hoitoa.

Nivelreuman ennustetta on vaikea arvioida yksittäisen potilaan kohdalla sairauden vaihtelevasta etenemisestä johtuen. Hoitamaton niveltulehdus tuhoaa niveltä, ja joillakin vain pari vuotta kestänyt nivelreuma johtaa nivelen tuhoutumiseen ja kirurgisen hoidon tarpeeseen. Nykylääkkeet ovat kuitenkin huomattavasti parantaneet ennustetta. Keskeistä olisi päästä diagnoosiin ja hoitoihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin ennuste paranee. Selkärankareuma etenee hitaasti vuosien aikana. Niveltulehduksen seurauksena selkä vähitellen jäykistyy ja ryhti painuu etukumaraksi. Nivelpsoriasis on yleensä pysyvä kerran puhjettuaan, mutta sen taudinkulussa voi olla rauhallisempiakin vaiheita. Nivelpsoriasiksen ennuste on yleensä parempi kuin nivelreuman, mutta rajumpioireisiakin taudinmuotoja esiintyy.

Reaktiivisen artriitin ennuste on hyvä ja suurin osa paranee muutamassa viikossa täysin. Joillakin oireet voivat pitkittyä muutamaan kuukauteen. Arviolta 15 %:lla tauti voi kroonistua ja kehittyä selkärankareuman kaltaiseksi sairaudeksi. Kihdin ennuste on hoidettuna hyvä, mutta hoitamattomana tulehdus voi levitä useampiin niveliin ja kehittyä pitkäaikaiseksi, jolloin nivelet ovat kipeitä ja kyhmyisiä kihtikohtausten väliaikoinakin. Bakteeriniveltulehduksen ennuste on varhain hoidettuna hyvä. Hoitamattomana bakteeriniveltulehdus on voi olla hengenvaarallinen veren bakteerikylvön vuoksi. Virustulehdusten aiheuttamat niveltulehdukset paranevat usein hyvin eivätkä jätä jälkioireita.

Lähteet:

Huovinen et al (toim.) Mikrobiologia ja infektiosairaudet. Kirja 2. Kustannus Oy Duodecim 2003.

Leirisalo-Repo et al (toim.) Reumataudit. 3. uud. p. Kustannus Oy Duodecim 2002.

Lue lisää:

Niveltulehdusko? Lue asiantuntijan vastaus

Niveltulehdus voi olla sydäntaudin merkki

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: