Nivelrikko

Nivelrikko eli artroosi on yleisin nivelsairautemme. Se on pitkäaikainen (krooninen) tauti, jonka esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Yleisimmin nivelrikkoa esiintyy lonkassa, polvessa sekä selkärangan ja käden nivelissä.

Nivelrikko ja oireet

Tavallinen oire on kipu niveltä liikutettaessa, kuten esimerkiksi polvisärky portaissa kävellessä. Vaikeammassa nivelrikossa kipua voi esiintyä levossakin, esimerkiksi yösärkynä. Aamulla nivel voi tuntua lyhytaikaisesti jäykältä. Se saattaa olla myös arka, turvonnut, väljä sekä ritistä. Nivelessä voi tuntua luisia paksuuntumia, kuten kyhmyjä sorminivelissä. Vähitellen niveleen voi muodostua virheasento, esimerkiksi polvet voivat kääntyä ulospäin sivuille, jolloin muodostuu länkisääriasento. Taudin edetessä pidemmälle nivelen liikkuvuus ja ihmisen toimintakyky huononevat vähitellen.

Aiheuttaja

Nivelrikko ei nykyisen tietämyksen mukaan ole pelkästään nivelruston eli nivelen liukupinnan passiivista kulumista. Kyseessä on tapahtumasarja, jossa soluväliaineen hajoaminen voittaa rustoa korjaavat tapahtumat. Sen seurauksena rusto alkaa rappeutua, siihen syntyy vauriokohtia sekä puutosalueita ja rusto saattaa kulua jopa kokonaan pois. Nivelrako eli rustojen väli pienenee. Nivelen reunoille muodostuu luukielekkeitä ja ruston alla oleva luu paksuuntuu. Vaurioituneeseen niveleen voi syntyä rasituksen seurauksena tulehdusreaktio, joka aiheuttaa kipua ja nivelen turpoamista. Eräs syy siihen on ilmeisesti rustosta irtoavien kappaleiden paikallinen ärsytys nivelkalvoilla ja –pinnoilla.

Nivelrikon riskitekijät vaihtelevat nivelkohtaisesti. Niitä ovat esimerkiksi ikääntyminen, ylipaino, ruumiillisen työn aiheuttama rasitus, nivelten vammat, tulehduksellinen nivelsairaus, synnynnäiset epämuodostumat, nivelten kehityshäiriöt, perinnölliset tekijät ja kilpaurheilu, joka altistaa niveliä iskukuormitukselle. Vapaa-ajan liikunta (esim. hölkkä) ei lisää riskiä saada polvi- tai lonkkanivelen nivelrikkoa, jos nivel ei ole vammautunut. Naisilla nelipäisen reisilihaksen heikkous ja yli 50-vuoden ikä ovat polvinivelen artroosin riskitekijöitä.

Nivelrikon diagnostiikka

Diagnoosi tehdään oireiden, kliinisen tutkimuksen ja röntgenkuvauksen perusteella. Potilasta tutkittaessa voidaan havaita nivelen mahdollinen liikerajoite, kipu, napsuminen, turvotus ja nesteily. Röntgenkuvassa voidaan nähdä kaventunut nivelrako, nivelen keskiosan luuharjanteiden terävöitymistä ja nivelen reunojen luukielekkeitä eli osteofyyttejä. Joissakin tapauksissa, jos nivelessä epäillään olevan muutakin vikaa, voidaan käyttää monimutkaisempia tähystys- tai kuvantamistutkimuksia. Tavallisesti näin ei kuitenkaan tarvitse tehdä. Nivelrikkoa ei voida todeta laboratoriotutkimuksilla.

Nivelrikon hoito

Lääkkeetön hoito on nivelrikossa ensisijaista. Pyrkimyksenä on vähentää niveleen kohdistuvaa kuormaa, välttää vammoja ja hoitaa kipua fysikaalisesti. Keinoja ovat laihduttaminen, lihasten vahvistaminen harjoittelulla (esim. reisi ja pakara) ja apuvälineiden käyttö (esim. kävelykeppi, kyynärsauva, tarttumavälineet, ortoosit, pohjalliset). Iskevää ja niveliin kohdistuvaa rasitusta kannattaa välttää. Tällaisia ovat esimerkiksi kovalla alustalla juoksu ja hyppiminen. Sopivia kuntoliikuntamuotoja ovat uinti, vesijumppa, pyöräily, hiihto ja kävely/sauvakävely.

Kivun hoidossa parasetamolilla ei ole todettu olevan nivelrikon hoidossa tehoa. Tulehduskipulääkkeitä kannattaa käyttää kuureittain lääkärin ohjeiden mukaan. Suun kautta nautittavien lääkkeiden sijasta voidaan käyttää voidemuotoisia valmisteita paikallisesti. Joskus lääkäri voi yhdistää parasetamolin ja tulehduskipulääkkeen paremman tehon aikaansaamiseksi. Keskivaikeassa ja vaikeassa kivussa voidaan joutua käyttämään lisäksi sentraalisesti vaikuttavaa kipulääkettä, esimerkiksi tramadolia.

Jos nivel ärtyy ja turpoaa, kannattaa hoidoksi kokeilla rasituksen välttämistä, kylmäpakettia ja kohoasentoa. Tarvittaessa voi ottaa lisäksi kipulääkettä. Turvonneen ja tulehtuneen nivelen paikallishoidoksi voidaan antaa nivelensisäinen kortisoniruiske. Sillä on osoitettu olevan lyhytaikainen kipua lievittävä vaikutus. Samalla voidaan poistaa nivelestä ylimääräinen neste.

Mikäli yllä mainitut hoidot eivät ole riittäviä tai henkilö haluaa vaivastaan huolimatta harrastaa esim. lenkkeilyä, voidaan hoidoksi kokeilla nivelen sisälle annettavia hyaluronaattiruiskeita. Hyaluronaatti liukastuttaa niveltä ja voi lievittää oireita jopa useaksi kuukaudeksi. Sitä käytetään enimmäkseen polviniveleen. Teho on yksilöllinen. Markkinoilla on myös suun kautta nautittavia glukosamiinisulfaattivalmisteita, jotka voivat lievittää nivelrikon oireita. Tutkijoiden mukaan aine vaikuttaa mahdollisesti nivelrikon tautiprosessiin. Glukosamiinisulfaattia käytetään vähintään 3 kk kuureina, mahdollisesti hoito on pysyvä.

Vaikeimmissa tapauksissa turvaudutaan kirurgiseen hoitoon. Käytössä olevia vaihtoehtoja ovat virheasennon korjausleikkaus, nivelen korvaaminen tekonivelellä ja sorminivelien kohdalla jäykistäminen. Polven tähystäminen on kiistanalainen toimenpide. Joidenkin kirurgien mielestä se ei hyödytä, kun taas toiset ajattelevat siitä olevan apua. Tähystyksessä on kuitenkin mahdollista puhdistaa niveltä ja siistiä rispaantuneita nivelkierukoita, mutta tähystytoimenpiteen vaikuttavuus kulumataudissa vaihtelee ja mahdollinen oireiden lievittymisen kesto vaihtelee.

Seuranta

Nivelrikko sinänsä ei yleensä vaadi seurantaa. Oireiden pahentuessa artroosista kärsivä ihminen yleensä ottaa yhteyttä lääkäriin.

Nivelrikon periytyvyys

Tutkijat ovat arvioineet kaksostutkimuksiin perustuen, että perintötekijöiden osuus nivelrikon kehittymisessä voi olla jopa 35-65 %.

Yleisyys

Suomessa on paljon ylipainoisia ihmisiä ja meillä esiintyy runsaasti nivelrikkoakin. Lisäksi ikääntyneiden määrän kasvu nostaa nivelrikosta kärsivien suhteellista osuutta väestössä. Ikäihmisistä suurimalla osalla on polven nivelrikon oireita.

Ennuste

Nivelrikkoon ei ole tähän mennessä löydetty parantavaa lääkehoitoa. Enemmistö tulee toimeen sairautensa kanssa, ja painonhallinnalla sekä lihasvoimien ylläpidolla voidaan rajoittaa taudin etenemistä. Jos nivelrikko kuitenkin etenee riittävän pitkälle, ainoa niin sanottu parantava hoito on tekonivelleikkaus.

Lähteet

Arokoski JPA ym. Nivelrikon etiopatogeneesi. Duodecim 2001;117:1617-26.

Konttinen YT ym. Nivelrikon kliininen kuva ja hoito. Duodecim 2003;119:1537-44.

Lääkärin CD-ROM 2005. Kustannus Oy Duodecim.

Turunen V ym. Polven nivelrikko työikäisillä – Sairaalahoito- ja päivärahakustannusten vertailu eri sairaanhoitopiireissä. Suomen Lääkärilehti 2004;59:931-6.

Lue lisää:

Nivelrikko kivistää ja jäykistää

Nivelrikko sai uudet hoitosuositukset – tekonivel vasta viimeisenä vaihtoehtona

Liikuntaa terveydeksi ja lääkkeeksi - Nivelrikko

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:


Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.