Aivotärähdys -potilasohje | Terve.fi
Artikkeli
Aivotärähdys -potilasohje

Aivotärähdys (commotio cerebri) on päähän kohdistuneen vamman aiheuttama ohimenevä oireisto. Tärähdyksestä voi välittömästi seurata muutamasta minuutista aina puoleen tuntiin kestävä tajunnan tason lasku, uneliaisuus tai jopa lyhyehkö muistinmenetys. Lisäksi muina oireina voivat olla tasapaino- ja näköhäiriöt. Lievissä tapauksissa oireina esiintyy päänsärkyä ja pahoinvointia. Aivotärähdys ei vaikuta aivojen toimintaan jälkeenpäin.

 

Aivotärähdys saattaa olla seuraus kaatumisesta, putoamisesta, päähän kohdistuneesta iskusta tai törmäyksestä. Tärkeää aivotärähdyksen hoidossa on tajunnan tason, puheen tuottamisen ja puheen selkeyden seuraaminen. Lisäksi tulisi seurata, onko vamman saanut ihminen paikkaan ja aikaan orientoitunut, miten silmät reagoivat ja pystyykö hän liikuttamaan raajojaan. Päänsäryn ja pahoinvoinnin voimakkuutta on myös seurattava.

 

Lieväoireinen aivotärähdys ei vaadi välttämättä lääkärinhoitoa, mutta kotona potilaan vointia ja tajunnantasoa on pystyttävä seuraamaan myös yöaikaan. Mikäli oireet pahenevat tai tajunnantasossa tapahtuu muutoksia huonompaan suuntaan, on potilas toimitettava välittömästi lääkärin hoitoon.

 

Omahoito


  • Lievissä tapauksissa aivotärähdyksen saaneen henkilön vointia voidaan seurata kotonakin.
  • Mahdolliset ruhjeet sekä haavat tulee puhdistaa ja suojata lialta. Alkuvaiheessa on hyvä painaa vamma-aluetta kylmäpakkauksella. Lisäksi hoitona on vuodelepo (vain alkuvaiheessa). Tarvittaessa päänsärkylääkkeenä voi käyttää parasetamolia (esim. Panadol, ParaTabs tai Para-Suppo) lääkevalmisteen pakkauksessa olevan annosteluohjeen mukaan.
  • Potilaan kanssa on muistettava keskustella vähintään neljän tunnin välein, myös yöaikana, jotta tajunnan tason mahdolliset muutokset huomataan. Tarkkaile reagointia esimerkiksi herääkö hän normaalisti, vastaako asiallisesti kysymyksiin.
  • Jos kyseessä on lapsi, ja oireet ovat lieviä tai niitä ei ole laisinkaan, ei vuodelepoa tarvita. Lapsi voi leikkiä vointinsa mukaan. Mikäli lapsi oireilee, tulee hänet viedä välittömästi lääkärinhoitoon. Mikäli lapsi on seuraavana aamuna oireeton, hän voi mennä kouluun tai tarhaan tavanomaisesti.



Milloin lääkäriin?

 

  • Mikäli potilas on tajuton, unelias tai sekava tulee hänet kuljettaa välittömästi ambulanssilla päivystävälle lääkärille.
  • Jos potilaalla on seuraavia oireita: voimakasta päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia tai oksentelua, puheen huomattavaa puuroutumista tai halvausoireita raajoissa.
  • Jos päävammasta oireileva potilas on lapsi.
  • Jos potilas vahvasti on päihtynyt, monivammainen tai vanhus.
  • Jos päänvamma on aiheutunut erityisen voimakkaasta iskusta tai potilas on saanut useampia erilaisia vammoja tapaturman seurauksena.

 

Omalääkärin ohjeet

 

Lähteet


Duodecim, Punainen Risti

27.06.2006
Jaa artikkeli: 
Artikkeli
Gastroskopia -potilasohje
Yleistä Gastroskopia on tähystystutkimus, jossa kameralla varustettu letku viedään suun kautta mahalaukkuun. Gastroskoopin kautta voidaan tutkia...
Artikkeli
Ensiohje vainajan omaisille -potilasohje
Tämä ohje on tarkoitettu muistin tueksi vainajan omaiselle/läheiselle.   Läheisen kuolema on usein yllättävä asia. Kuolemaan, hautajaisiin ja...
Artikkeli
Venähdys- ja nyrjähdysvammat - potilasohje
Venähdyksellä tarkoitetaan niveltä ympäröivien nivelsiteiden venymistä tai osittaista repeytymistä.  Venähdys- ja nyrjähdysvammoja sattuu...
Artikkeli
Kestokatetrin hoito-ohje - potilasohje
Kestokatetria käytetään yleisimmin esimerkiksi virtsaummen hoidossa. Katetrin tarkoituksena on turvata virtsan esteetön kulku ulos virtsarakosta....
Kirjoittaja
Sisällöntuotanto

toimitus, Terve Media Oy

Google+ -profiili

Viimeisimmät keskustelut

Artikkeli
Ripuli on yleisin matkailijaa kohtaava terveysongelma. Ripuliriski on suurin...
Artikkeli
Potilasohje Tulehduskipulääkkeiden turvalliseen käyttöön on alettu...

Viimeisimmät blogikirjoitukset