Migreenin syntymekanismi

Migreenikohtaukset jaetaan kahteen ryhmään

Migreenikohtauksen käynnistyminen

Mikä laukaisee migreenin?

Migreeniä on sanottu "näkymättömäksi" vaivaksi, sillä se tunnistetaan huonosti ja hoito on usein riittämätöntä, vaikka sen aiheuttamat haitat ovat kiistattomia. Migreenipotilaan on monesti rajoitettava aktiivisuuttaan, oltava poissa työstä tai jäätävä vuodelepoon monena päivänä vuodessa.

Migreenin on todettu periytyvän monentekijäisesti, eli sekä geneettinen alttius että ympäristötekijät vaikuttavat yhdessä migreenin syntyyn.

Suomalainen tutkimusryhmä on selvittänyt aurallisen migreenin periytyvyyttä 50 suomalaisessa perheessä ja todennut kytkennän kromosomiin 4, mutta varsinaista alttiusgeeniä ei ole vielä löydetty. Myös kromosomeissa 1, 6, 14, 19 ja X on todettu kytkentää migreeniin. Ainoastaan yhdessä harvinaisessa aurallisen migreenin alatyypissä, familiaalisessa hemiplegisessä migreenissä, on löytynyt varsinaisia alttiusgeenejä kromosomeista 1 ja 19, myös yhdestä suomalaisesta suvusta.

Migreenin keskimääräinen esiintyvyys naisilla on 17 % ja miehillä 10 %, erityisesti sitä ilmenee työikäisillä. Migreeniin ei liity pysyviä aivovaurioita eikä lisääntynyttä riskiä verisuonen puhkeamisesta tai aivoverenvuodosta.

Migreenikohtaukset jaetaan kahteen ryhmään:

a) tavalliseen eli aurattomaan migreeniin, joka alkaa suoraan päänsäryllä ilman auraoireita sekä
b) auralliseen muotoon, jossa päänsärkyvaihetta edeltävää aura (esim. sahanterämäinen näköhäiriö).

On tavallista (85 % tapauksista), että migreeni alkaa suoraan päänsäryllä. Harvinaisempaa (n. 15 % tapauksista) on päänsäryn alkaminen auralla, esim. "sahanterinä" ilmenevällä näköhäiriöllä, josta migreenin helposti tunnistaisi. N. 30%:lla migreeniä sairastavista esiintyy sekä aurallista että auratonta migreeniä elämänsä aikana.

Kuka tahansa voi saada migreenikohtauksen, jos altistavat tekijät ovat riittävän voimakkaat. Määritelmän mukaan migreenikohtausten tulee olla toistuvia, ennen kuin potilas saa varsinaisen migreenidiagnoosin. Migreenikohtaus alkaa, kun sopivalla geeniperimällä syntynyt henkilö altistuu hänelle riittävän voimakkaalle migreenin laukaisevalle tekijälle.
 

Migreenikohtauksen käynnistyminen

Mikä käynnistää migreenikohtauksen ja miten, ei ole vielä tiedossa. Migreenikohtauksen alussa aivorungon tumakkeissa on todettu aktivaatiota, jonka seurauksena esim. viidennen aivohermon (kolmoishermon) säikeistä alkaa erittyä voimakkaasti vaikuttavia neuropeptidejä aivojen suurten verisuonten ja kovakalvon pinnalle. Tämä johtaa verisuonten laajenemiseen, keskushermoston tulehdukselliseen tilaan, keskushermoston kipuratojen aktivaatioon ja päänsärkyyn. Samalla esim. plasman serotoniinipitoisuus (5-HT, 5-hydroksitryptamiini) kasvaa migreenikohtauksen aikana, kun elimistö todennäköisimmin yrittää palauttaa verisuonet normaalitilaan.

Aurallista migreeniä sairastavan auraoireet johtuvat nykykäsityksen mukaan aivojen näköaivokuoren sähköisestä toimintahäiriöstä eli etenevästä hermosolulamasta (engl. cortical spreading depression, CSD).

Seuraava kuva kertoo migreenikivun synnyn nykykäsityksen mukaan:

Mikä laukaisee migreenin?

Yleiset käsitykset siitä, mitkä tekijät laukaisevat migreenikohtauksia, ovat saaneet uutta valoa mm. ruotsalaisesta tutkimuksesta (Dahlöf et al, 1999), jonka mukaan 76 %:lla migreeniä sairastavista kohtauksen laukaisee stressi. Migreenikohtaus on hyvin tyypillinen työviikon jälkeen, ehkä juuri stressitilanteen päättymiseen liittyen.

Naisten kuukautisiin liittyvät hormonitasapainon vaihtelu on seuraavaksi tavallisin migreeniä laukaiseva tekijä.

Kiireessä väliin jäänyt ateria ja siitä seurannut verensokerin lasku on kolmanneksi yleisin migreenin syy (50 %:lla migreenipotilaista).

Huomattavasti harvinaisempia ovat sellaiset klassisina pidetyt migreeniä laukaisevat tekijät, kuten voimakkaat valot ja hajut, lämpötilan ja sään huomattavat vaihtelut, vuorokausirytmin muutokset, valvominen, hormonaaliset tekijät, alkoholi (esim. punaviini) tai ruoka-aineet (esim. tietyt juustot). Vain pienellä osalla väestöä laukaisevia tekijöitä ovat erilaiset ruuan lisäaineet, esim. natriumglutamaatti (E621).

Migreenistä kärsivien kannattaa opetella tunnistamaan oman migreeninsä laukaisevat tekijät.

 

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.