Migreenilääkkeet

LääkkeetMigreenin hoidossa käytettävät lääkkeet ja lääkitys erityistilanteissa:
Migreeniin kehitetyt täsmälääkkeet - triptaanit

Triptaanien tehosta

Kenelle triptaanit eivät sovi?
Ergotamiinijohdokset
Kipu- ja pahoinvointilääkkeet

Lääkitys raskauden ja imetyksen aikana

Lasten migreenilääkitys

Migreeniin kehitetyt täsmälääkkeet - triptaanit

Migreeniin on kehitetty täsmälääkkeitä, ns. triptaaneja, joita ovat sumatriptaani, tsolmitriptaani, naratriptaani, ritsatriptaani, almotriptaani ja eletriptaani. Kaikki triptaanit supistavat migreenikohtauksessa laajentuneita aivoverisuonia. Migreenikohtauksessa suun kautta otettujen triptaanien teho on ollut 60 - 77 % (lumelääkkeellä 22 - 40 %). Migreeni uusii 20 - 40 %:lla potilaista ensimmäisen annoksen jälkeen. Jos ensimmäinen annos tehoaa mutta särky palaa, voidaan kahden tunnin kuluttua ottaa toinen annos.

Triptaanien tehosta

Kokemus on osoittanut, että triptaanivalmisteiden teho on yksilöllinen, eikä triptaaneja voida sen takia asettaa paremmuusjärjestykseen. Jos tietty lääke ei kolmessa peräkkäisessä migreenikohtauksessa ole tehonnut tai jos esiintyy haittavaikutuksia, kannattaa keskustella lääkärin kanssa lääkkeen vaihtamisesta toiseen triptaaniin.

Suuressa triptaanitutkimuksessa (Ferrari et al. 2001) vertailtiin suun kautta nautittavien triptaanien tehokkuutta vaikean tai kohtalaisen migreenin hoidossa. Tavoitteena oli saavuttaa kahden tunnin kuluessa lääkkeen nauttimisesta täysikivuttomuus.

Eri triptaanityypit vaikuttivat tutkittuihin potilaisiin eri tavalla. Parhaiten vaikutti ritsatriptaani, jolla keskimäärin 40 % potilaista saavutti kahdessa tunnissa kivuttomuuden (annostuksena oli yksi 10 mg tabletti). Seuraavasta pylväsdiagrammista ilmenevät analyysissä mukana olleiden valmisteiden tehot.

Kenelle triptaanit eivät sovi?

Triptaanit eivät sovellu henkilölle, joka on sairastanut sydäninfarktin tai jolla on rasitusrintakipua, tuore aivoverenkiertohäiriö, lukinkalvonalainen verenvuoto, aivoinfarkti, hoitamaton tai muuten korkea verenpaine ja vaikea munuaisten vajaatoiminta. Eräät triptaanit eivät sovellu käytettäväksi masennus- ja parkinsonin taudin lääkkeenä käytettävien MAO:n estäjien kanssa. Triptaanit eivät myöskään sovellu aurallista migreeniä sairastaville naisille, jotka tupakoivat ja käyttävät E-pillereitä.

Triptaanien haittavaikutuksina esiintyy väsymystä, huimausta sekä kaulassa ja ylärintakehässä ilmenevää painon tai puristuksen tunnetta, joka ei ole sydänperäistä. Sepelsuonten supistumisen riski on triptaaneja käytettäessä pienempi kuin ergotamiinilääkityksessä.

Ergotamiinijohdokset

Ergotamiinijohdoksien käyttö migreenikohtausten hoidossa on vähentynyt. Ne soveltuvat muuten terveelle migreenipotilaalle, joka ei ole raskaana ja jolla ei esiinny viikoittaisia toistuvia kohtauksia. Ergotamiinia käytettäessä on vaarana tottumisriski, mutta harkitusti käytettyinä ne ovat turvallisia. Niitä ei saa käyttää yhtäaikaisesti triptaanien kanssa, koska tuolloin verisuonten supistuminen voi voimistua ja altistaa haittavaikutuksille.

Kipu- ja pahoinvointilääkkeet

Lievä tai kohtalaisen kova migreenikohtaus voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeellä, asetosalisyylihapolla tai parasetamolilla. Asetosalisyylihapon tai parasetamolin yhdistäminen pahoinvointilääkkeeseen (metoklopramidi tai proklooriperatsiini) on suositeltavaa, sillä se nopeuttaa särkylääkkeen imeytymistä. Perusohjeena on: tarpeeksi paljon ja tarpeeksi aikaisin. Migreenikohtauksen aikana suun kautta otetun lääkkeen imeytyminen saattaa olla heikentynyt, vaikkei oksentelua esiintyisikään. Joskus on hyötyä myös rauhoittavan ja rentouttavan lääkkeen yhdistämisestä kohtauslääkkeeseen.

Asetosalisyylihapon ja parasetamolin tavallisimmat valmistemuodot ovat tabletti tai poretabletti. Asetosalisyylihappo on käytännössä osoittautunut parasetamolia tehokkaammaksi, joskin se aiheuttaa enemmän mahaan ja suolistoon kohdistuvia haittavaikutuksia. Perussärkylääkkeeseen voi olla yhdistetty myös kofeiini tai kodeiini tai molemmat. Näitä yhdistelmiä ei kuitenkaan voida suositella migreenikohtausten hoitoon, koska niihin liittyy suurempi tottumisen ja särkylääkepäänsäryn riski. Näitä peruslääkkeitä on yhdistetty myös pahoinvointilääkkeisiin, kuten asetyylisalisyyli­happolysinaatin ja metoklopramidin yhdistelmä, jota on saatavana veteen sekoitettavana jauheena.

Kaikki ns. tulehduskipulääkkeet soveltuvat myös migreenikohtauksen hoitoon. Kaikkien kipulääkkeiden osalta on muistettava haittavaikutukset. Tulehduskipulääkkeitä ei suositella päänsäryn hoidon päivittäiseen tai lähes päivittäiseen käyttöön, koska särkylääkepäänsäryn kehittymisen riski on tuolloin huomattava. Sama pätee myös triptaanien kohdalla.

Pahoinvointilääkkeiden on todettu estävän pahoinvointia migreenikohtauksen aikana ja lisäksi parantavan migreenikohtaukseen otettujen muiden lääkkeiden imeytymistä. Metoklopramidia on käytetty myös yhdistelmävalmisteessa yhdessä kipulääkkeen kanssa.

Lääkitys raskauden ja imetyksen aikana

Raskauden ja imetyksen aikana suositellaan lähinnä lääkkeettömiä hoitoja mahdollisuuksien mukaan. Parasetamolia voi käyttää koko raskauden ajan. Tulehduskipulääkkeistä ibuprofeenia, ketoprofeenia ja naprokseenia voi käyttää harkiten ja tilapäisesti raskauden ensimmäisen ja toisen kolmanneksen aikana. Triptaaneja ja ergotamiinia ei saa käyttää raskauden aikana.

Imetyksen aikana parasetamoli on ensisijaislääke. Asetosalisyylihappoa tai ergotamiineja ei suositella käytettäväksi. Triptaaneja ei yleisesti suositella, mutta lyhytvaikutteisen triptaanin (kaikki muut paitsi naratriptaani) voi ottaa, jos on imettämättä 24 tuntia sen jälkeen (sinä aikana kertynyt maito lypsetään pois). Taukojen varalle vauvalle voi lypsää etukäteen "lääkkeetöntä" äidinmaitoa ja säilyttää sitä pakastimessa.

Propranololia voidaan käyttää, jos tarvitaan migreenin estolääkitystä.

Lasten migreenilääkitys

Lasten migreenissä voidaan käyttää peruslääkkeenä parasetamolia ja ibuprofeenia. Yli 12-vuotiailla voidaan lääkärin määräyksestä käyttää myös sumatriptaania esim. nenäsuihkeena. Keskimäärin triptaanit tehoavat lapsilla heikommin kuin aikuisilla. Lasten migreenin hoidossa on kuitenkin ennen lääkehoitoon turvautumista tärkeätä ottaa huomioon elintapojen muuttaminen: syöminen, valvominen ja harrastustoiminnan kuormittavuus.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.