Metabolinen oireyhtymä

Metabolinen oireyhtymä (MBO) on useiden sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden rypäs, jossa niiden aiheuttama riski terveydelle on suurempi kuin yksittäisten sairauksien yhteissumma. Metabolisen oireyhtymän tunnistaminen on tärkeää, koska kyseisten potilaiden riski sairastua sydäninfarktiin ja aivohalvauksiin on selvästi kohonnut.

Metabolisen oireyhtymän oireet

Metabolinen oireyhtymä on useiden eri sairauksien, kuten aikuistyypin eli tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden, verenpainetaudin ja epäedullisten kolesteroliarvojen summa. Itse metaboliselle oireyhtymälle tyypillistä oireilua ei siis ole. Oireyhtymää esiintyy harvoin laihoilla.

Aiheuttaja

Ongelman taustalla on insuliiniresistenssi, jolla tarkoitetaan elimistön vähentynyttä herkkyyttä insuliinille. Insuliini on elimistön tärkein veren sokeripitoisuutta alentava hormoni. Insuliiniresistenssissä insuliinin teho ei ole riittävä, jolloin verensokeri on pysyvästi koholla ja elimistö pyrkii korjaamaan tilannetta tuottamalla lisää insuliinia, mikä johtaa aikaa myöten heikentyneeseen sokerin sietoon ja aikuistyypin diabetekseen.

Diagnoosi

Metabolisen oireyhtymän diagnoosia on pyritty yksinkertaistamaan ja käyttöön on otettu uudet kriteerit, joilla pyritään helpottamaan lääkärin työtä tunnistaa tämä oireyhtymä.

Keskivartalolihavuus

MiehetNaiset
Vyötärön ympärysmitta> 94 cm> 80 cm

Lisäksi kaksi seuraavista kriteereistä:

Veren rasva-arvot (fS-Trigly)

> 1.7 mmol/l
 

tai käytössä oleva lääkitys

> 1.7 mmol/l
 

tai käytössä oleva lääkitys


HDL-kolesteroli (fS-Kol-HDL)
 

alle 1.0 mmol/l
 

tai käytössä oleva lääkitys

alle 1.3 mmol/l
 

tai käytössä oleva lääkitys

Verensokeri
(fB-Gluk)

> 5.6 mmol/l tai tyypin II diabetes
 


> 5.6 mmol/l tai tyypin II diabetes

Verenpaine


> 130/85 mmHg tai kohonneen verenpaineen lääkehoito


> 130/85 mmHg tai kohonneen verenpaineen lääkehoito

Muita MBO:n tunnusmerkkejä ja vahvistavia löydöksiä ovat:

Metabolisen oireyhtymän hoito

Hoidossa pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan elämäntapoihin, koska metabolisesta oireyhtymästä kärsivistä potilaista puolet on ylipainoisia. Laihduttaminen (ks. laihdutus-potilasohje) parantaa veren rasva- ja sokeriarvoja vähentäen samalla sydämen kuormitusta ja alentaen verenpainetta. Liikunta, vähärasvainen ja runsaskuituinen ravinto edistää laihtumista ja kohentaa veren rasva- ja sokeriarvoja. Rasvoissa tulee ensisijaisesti välttää tyydyttyneitä rasvoja sekä kolesterolia. Suolan käyttöä tulee myös vähentää.

Tupakoinnin lopettaminen on tärkeää, koska se lisää samojen sairauksien riskiä kuin metabolinen oireyhtymä. Alkoholin käytön tulisi olla kohtuullista.

Elämäntapamuutoksilla on iso merkitys, koska niiden epäonnistuessa metabolisen oireyhtymän hoitoon kuuluu iso joukko lääkkeitä yhtä aikaa käytettynä. Suurin osa potilaista joutuu kuitenkin turvautumaan lääkehoitoon jossain vaiheessa ja lääkehoito on osoitettu hyödylliseksi oireyhtymän hoidossa.

Lääkkeellisessä hoidossa pyritään hoitamaan verenpainetta sekä sokeri- että rasva-arvoja, jos lääkkeetön hoito ei riitä yksinään. Kaikkien MBO-potilaiden lääkitykseen olisi hyvä kuulua pieniannoksinen aspiriini, ellei sille ole vasta-aiheita. Lisäksi markkinoilla on uusia diabeteslääkkeitä (ks. suun kautta otettavat diabeteslääkkeet), joilla voidaan vaikuttaa suoraan sairauden perusmekanismiin eli insuliiniherkkyyteen. Kuitenkaan vielä ei ole tarjolla juuri metabolisen oireyhtymän hoitoon tarkoitettua lääkettä. Tämän takia metabolisen oireyhtymän vuoksi potilas voi joutua syömään jopa viittä eri lääkettä: veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkitystä ja lisäksi verenpaine, kolesteroli, diabetes ja lihavuus voivat jokainen vaatia oman lääkkeen.

Jos riittäviä hoitotuloksia ei painon hallinnassa laihduttamisesta huolimatta ole saatu, voidaan myös siihen käyttää lääkkeitä. Laihduttaminen on olennainen osa metabolisen oireyhtymän hoitoa ja pienikin painonpudotus ja liikunnan lisääminen vähentää sairastumisriskiä liitännäistauteihin, kuten sydäninfarktiin.

Seuranta

Seuranta on välttämätöntä. Lääkärin kanssa neuvotellaan seurannan aikataulusta ja tavoitteista. Elämäntavoille on hyvä laittaa muutostavoite ja seurata sen onnistumista. Lisäksi seurannassa tulee katsoa rasva-arvojen sekä verensokerin kehittymistä. Kotona seurantaa on helppo tehdä vaa’an ja mittanauhan avulla. Tupakoinnin lopettaminen voi vaatia tiheämpää seurantaa. Liikuntaa tulisi koko ajan lisätä niin, että tavoite ½ tuntia päivässä täyttyisi. Painonlaskussa ei kannata laittaa liian epärealistisia tavoitteita, ensi alkuun riittää 5-10 prosentin lasku lähtöpainosta esim. yhden vuoden aikana.

Metabolisen oireyhtymän yleisyys

Mahdollisesti joka viides keski-ikäisistä miehistä ja joka kymmenes naisista sairastaa metabolista oireyhtymää.

Dehko-tutkimuksessa suomalaisista miehistä on ylipainoisia 50,1 % ja naisista 37,7 %. Tutkimus kohdistui 45–74-vuotiaisiin. Lihavuuden esiintyvyys vaihteli 45–54-vuotiaiden miesten 20,7 %:sta 65–74-vuotiaiden naisten 33,0 %:iin. Huomattava osa osallistujista täytti vyötärölihavuuden kriteerit, miehistä 68,8 % ja naisista 76,4 %. WHO:n raja-arvojen perusteella vyötärölihavuutta oli 36,4 %:lla miehistä ja 51,8 %:lla naisista.

Diagnosoidun tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys suureni iän myötä sekä miehillä että naisilla, samaisen tutkimuksen mukaan. Koko ikäryhmän miehistä 7,4 % ja naisista 4,3 % oli diagnosoitu diabeetikoiksi. Aikaisemmin tunnistamattoman tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys oli kaikissa ikäryhmissä vähintään yhtä suuri kuin diagnosoidun. Aiemmin diagnosoidut ja tunnistamattomat tyypin 2 diabeetikot yhteen laskien diabeteksen ikävakioitu kokonaisesiintyvyys oli miehillä 15,9 % ja naisilla 11,2 %.

Heikentyneen glukoosinsiedon esiintyvyys oli 14,7 % miehillä ja 15,9 % naisilla. Suurentuneet paastoglukoosiarvot olivat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Kaikki neljä tilaa yhteen laskien glukoosiaineenvaihdunnan häiriö oli miehistä 41,8 % ja naisista 33,2 %:lla.

Tämän Dehkon osatutkimuksen mukaan lihavuus, vyötärölihavuus ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ovat yleisiä. Nämä kaikki ovat yhteydessä metaboliseen oireyhtymään. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattaessa riskitekijöiden määrä on nousussa ja suuren osan suomalaisista tulisi tehdä elämäntavoissaan muutoksia, jotta diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän kaltaiset sairaudet saataisiin tulevaisuudessa kuriin.

Perinnöllisyys

Metabolinen oireyhtymä on osittain periytyvä sairaus. Oireyhtymän taustalta löytyy useita eri sairauksia, ja joidenkin niiden taustalla taas tiedetään olevan perinnöllisiä ominaisuuksia. Tulevaisuudessa oireyhtymän geneettinen tausta selkenee.

Ennuste

Metabolisen oireyhtymän ennusteeseen vaikuttavat useat eri sairaudet samanaikaisesti. Riski sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin ja aivoinfarktiin on kohonnut. Samoin verenpainetaudin ja raajojen verisuonien valtimokovettumataudin riski suurenee selvästi. Mahdollisesti riski sairastua Alzheimerin tautiin kohoaa myös. Oleellista kuitenkin on, että riski sairastua on suurempi, kuin mitä riskitekijöiden summasta voisi päätellä. Tehokas ennaltaehkäisy ja hoito parantavat ennustetta.

Linkit

Tupakointi

Kolesteroli

Aikuisten lihavuus

Sepelvaltimotauti

Verenpainetauti

Diabeetikon omahoito -seurantakaavake (pdf)

Painoindeksitaulukko (pdf)

Verenpaineen seurantakortti (pdf)

Viitteet

Suomen Lääkärilehti Vsk. 61, Nro 3/2006

Terveysportti, Duodecim

Tarkastajalääkäri on tarkistanut tekstin 19.10.2010.

Lue lisää:

Masennus ja metabolinen oireyhtymä altistavat toisilleen

Paranna metabolinen oireyhtymä välimeren ruokavaliolla

Metabolinen oireyhtymä voi johtaa muistin heikkenemiseen

Nuoren uniongelmat voivat liittyä metaboliseen oireyhtymään

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.