Maassa maan tavalla - Afrikka

Perehdyttäessä Afrikan tapakulttuureihin on laaja maanosa jaettava kolmeen eri kulttuurialueeseen. Niiden maantieteelliset rajat eivät ole kartalle piirrettävissä, sillä ne menevät limittäin ja päällekkäin ja ovat muutoinkin vaikeasti erotettavissa toisistaan. Afrikkalaisten heimokulttuurien juuriin ovat tuoneet oman lisänsä eurooppalaisuus eri muotoineen, nopeasti alaansa laajentanut islamin usko, aasialaisuus ja joissain määrin amerikkalaisuus.

Afrikkalaiset heimokulttuurit ikivanhoine myytteineen, tapoineen ja uskomuksineen elävät yhä maanosan luonnonkansojen keskuudessa, mutta ne ovat omalta osaltaan vaikuttaneet myös muiden kulttuurien ajattelutapaan. Useilla Afrikan vanhoilla kulttuureilla on vahvat, kunniakkaat perinteet. Afrikan heimokulttuurit poikkeavat toisistaan paljon jopa saman valtion alueella elävien eri heimojen ja klaanien kesken. Animismi eli luonnonilmiöiden palvonta sekä monet taikaopit kukoistavat vahvasti useiden afrikkalaisheimojen piirissä, missä nälkä ja lukutaidottomuus on yleistä. Perheen taloudenpito on useimmiten edelleen vaimojen tehtävänä, toisaalta Afrikassa on elänyt myös matriarkaalisia kulttuureja, joissa naisen rooli on ollut keskeinen.

Tänään eurooppalaisuuden vaikutus ilmenee siinä, että monen maan virallinen kieli on yhä edelleen siirtomaaisännän kieli, ranska, englanti, saksa, portugali ja jopa belgia. Ranskalla, Isolla-Britannialla, Saksalla ja Hollannilla on yhä vankka asema monien entisten siirtomaidensa elinkeinoelämässä. Suuri osa Afrikan maisen menestyvästä yritystoiminnasta on yhä edelleen eurooppalaisten käsissä. Useimpien Afrikan maiden talouselämän eurooppalaisjohtoisuus on tuonut tapakulttuuriin omat eurooppalaiset piirteensä, johon alkuperäisväestö on sopeutunut.

Kolmas merkittävä kulttuuritekijä Afrikassa on islamilainen kulttuuri. Sitä ilmenee lähes kaikkialla koko maanosassa. Islamilaisuus ei kuitenkaan ole yhtenäinen uskonto tai kulttuuri, sillä on omat lahkonsa ja sosiaaliset norminsa. Islamilaisen kulttuurin kohtuullinen tunteminen olisi hyvä liikkuessa islamilaisissa maissa. Kaukoidän eli aasian kulttuurit puolestaan eivät ole saaneet kovin suurta jalansijaa Afrikassa.

Sosiaalinen kömmähdys Afrikassa on, jos saavuttaessa ja lähdettäessä ei tervehditä. Sosiaalisissa tilanteissa tervehditään kaikki paikalla olijat. Jos on vierailulla toisen kodissa, ketään aikuista ei saa ohittaa tervehtimättä tätä.

Kättely on tärkeää ja kättelyssä käytetään molempia käsiä. Miehet eivät yleensä kättele naisia, elleivät naiset ojenna kättään ensin. Jos miehet eivät muslimimaissa kättele naisia, siitä ei pidä loukkaantua, he noudattavat Koraania. Naisetkin voivat kieltäytyä kättelemästä miehiä. Ranskankielisessä Afrikassa on tavallista vaihtaa kolminkertainen poskisuudelma. Eri puolella Afrikkaa on myös omia paikalliseen kulttuurin mukaisia tervehdystapoja. Pitkä sanallinen tervehdys, joka voi kestää minuutteja, on yksi perustavaa laatua olevista sosiaalisista tavoista koko Afrikassa.

Afrikassa sanallisen viestinnän perinteellä on pitkä historia. Sukupolvelta toiselle historia ja kulttuuri sekä tarinoiden kertomisperinne on siirtynyt suusanallisesti. Siksi juuri keskustelu on tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen muoto. Keskusteltaessa sanoilla ei ole kovin paljoa merkitystä, vaan ne on sisäistetty henkilöön. Merkitykset tulevat ympäristöstä ja sitä tarkastellaan suhteessa puheessa ilmaistuihin ideoihin. Keskustelusta pidetään. Afrikkalaisille länsimaalaiset käsitykset ja ajatusmaailma on vierasta, joten väärinkäsityksiä voi syntyä. Monista afrikkalaisista kielistä puuttuu esimerkiksi kokonaan sellaisia sanoja ja käsitteitä, jotka eurooppalaiset luulevat kuuluvan jokaisen kielen sanastoon (tulevaisuus, valhe). Afrikkalaisten käsitteistö on luonnonläheistä kuten luonnossa olevista asiat ja esineet. Katsekontaktin aika on osassa Afrikkaa pitempi kuin Suomessa, mutta pitempää katsekontaktia alemman statuksen omaavalta pidetään epäkunnioittavana. Keski-Afrikassa ei ole kohteliasta tuijottaa ja katsekontaktia vältetään naisten ja miesten kesken. Afrikassa katsekontaktia ei yhdistetä rehellisyyteen.

Afrikkalaiset uskovat, että sielu asuu päässä, joten päähän ei saisi koskea. Sylkeminen merkitsee loukkausta ja äärimmäistä halveksuntaa, paitsi Keniassa masai-soturien keskuudessa. He osoittavat maahan sylkemällä ystävyyttä ja kunnioitusta. Kun afrikkalaiset hymyilevät, se merkitsee, että he pitävät toisesta. Afrikkalaiset nauravat, kun ovat hämmentyneitä tai yllättyneitä. Tuskin koskaan Afrikassa nauretaan jollekulle ilkkuen, vaan naurusuin.

1 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
Heipä hei! Kiitos tosi hyvästä artikkelista! Tykkään kamalasti sen hyvällä maulla rasistisesta sisällöstä. Tosi kiva, kun olette jo heti otsikossa tehneet asenteenne selkeäksi ja typistäneet 55 itsenäistä valtiota sisältävän mantereen maaksi! Tykkäsin myös tosi paljon, kun nimesitte tuon alkeellisen maankolkan nimistä vain Euroopasta lähtöisin olevat kielet ja typistitte paikallisista kielistä mainitsemisen yleiselle tasolle ''afrikkalaiset kielet'' , tämä helpottaa hyvin pysymään siinä ajatuksessa, että kyseessä on yksi möhkäle, jota voi käsitellä kokonaisuutena, eikä tarvitse miettiä, onko ehkä maan eri kolkissa kielillä ja ihmisillä jotain kulttuurisia eroja. Kyllä se on hyvä, että tehdään selväksi, että afrikkalainen on afrikkalainen, oli sitten kyseessä Egypti, Sierra Leone tai Etelä-Afrikka! Tosi kiva kun myös tässä muistutitte, että näissä kulttuureissa ollaan vähän alkeellisia raukkoja ja jo kielen tasolla puuttuu esim. tulevaisuus ja valhe. Tuo valhe muuten olikin pikantti lisä! Tuossa lopussa kun oli tuo runollisesti muotoiltu loppukaneetti, että afrikkalainen ei koskaan naura ilkkuen vaan ''naurusuin'' ja puhutaan hämmästyksestä ja yllätyksestä, niin saadaan kivan naivi kuva aikaan afrikkalaisista ihmisistä. Ja juuri sellaisiahan yleensä taputellaan päähän, lapsenkaltaisia, joten ihan hyvä, että nyt kuitenkin lisäsitte sen, että tuota kannattaa välttää. Tykkäsin myös, kun puhuitte tekstissä ''luonnonkansoista'' ja muistutitte, että näissä piireissä on nälkää ja lukutaidottomuutta. Tuli kivaa vahvistusta ja kertausta tälle, kun tekstissä myöhemmin puhuitte suullisesta perinteesta, raukat kun eivät juuri osaa lukea tai kirjoittaa, niin pakkohan se on puhua. Höpötellä kuin lapset! Tässä taas kiva ja ovela tapa osoittaa afrikkalaiset alemmuus ja alkukantaisuus. Islamin käsittelystä artikkelissa voisinkin antaa pari extrapistettä: Tosi pikantti lisä kutsua uskonnon sisäistä vaihtelua sanalla ''lahko'', joka on paljon negatiivisemmin latautunut, kuin vaikka suuntaus. Tosi hyvä valinta! Kätevästi tähän saitte myös sidottua naisten ja miesten eriarvoisen aseman islamissa. Hyvä, kun korostitte, ettei afrikkalainen ymmärrä länsimaalaisia tapoja tai käsitteitä. Mistäpä tietysti nuo lukutaidottomat raukat tietoakaan saisivat, kun nälkää kärsivät. Tässä taas kerrattu ja aiemmin esille tuomani käsitys afrikkalaisesta alempana ja alkeellisempana olentona. Tosi sopivasti siis olette myös puhuneet eurooppalaisista aktiivisin sanankääntein ''tuojina'' ja korostaneet afrikkalaisten passiivisen vastaanottajan roolia. Tosi hyvä leikkimielisen rasistinen kokonaisuus siis!

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.