Maanis-depressiivisyys

Maanis-depressiivinen eli kaksisuuntainen mielialahäiriö (bipolaarinen mielialahäiriö, bipolaarisuus) on pitkäaikainen mielenterveydenhäiriö, jossa mieliala vaihtelee jaksottaisesti hypomanian ja/tai manian sekä masennuksen välillä.

Välillä potilaalla on vähäoireisia tai oireettomia jaksoja. Masennus on yleensä syvä ja vakava, johon liittyy merkittävä itsemurhariski ja taustalla saattaa olla jo itsemurhayrityksiäkin. Useimmiten masennusjaksot vallitsevat sairautta ja maaniset vaiheet ovat harvempia.

Taudilla on eri vaikeusasteita, ja vakavimmillaan sairautta voivat sävyttää psykoottiset vaiheet, jolloin sairastunut henkilö menettää kokonaan kosketuksensa todellisuuteensa. Tyyppi I:n kaksisuuntaisessa häiriössä esiintyy masennuksia ja manioita. Tyyppi II on tila, jossa masennukset ja hypomaniat vaihtelevat.

Sairausjaksot voivat olla hoitamattomina todella pitkiä, useiden kuukausien pituisia. Sairausjaksojen välissä on pitkiäkin vaiheita, jolloin henkilö on terve, tai hän kärsii vain vähäisessä määrin masennuksesta. Kaikilla sairaus ei kuitenkaan uusi, tai ne uusiutuvat vain muutaman kerran elämässä.

Hoidoilla voidaan merkittävästi vähentää mania- ja masennusvaiheiden pituutta sekä estää uusien sairausjaksojen syntymisiä. Oikeilla hoidoilla pystytään vähentämään tämän sairauden aiheuttamia haittoja niin sitä sairastaville kuin heidän läheisilleenkin.
 

Oireet ja diagnoosi

Maniajakson oireita ovat huomattavan kohonnut mieliala, ärtyneisyys, uhkarohkeus, toimeliaisuuden lisääntyminen ja fyysinen rauhattomuus. Maanisella ihmisellä itsetunto on koholla ja hän tuntee suoriutuvansa mistä tahansa. Omakuva on saattanut muuttua, jolloin hänellä voi olla suuruuskuvitelmia (=grandiositeetti). Hän ei tiedosta olevansa sairas eikä osaa suhteuttaa omia tekojaan todellisuuteen tai muihin realiteetteihin. Ilman omaa arvostelukykyä maaninen ihminen pystyy aiheuttamaan suurta haittaa itselleen sekä myös sivullisille. Ajatustoiminta on yleensä kiihtynyttä ja henkilö on puhelias ja vähäuninen.

Masennus on kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä jakso, johon kuuluvat mielialan lasku, pettymyksen tai toivottomuuden tunteet, sekä ahdistuneisuus. Masentunut henkilö ei kiinnostu mistään, ei saa mielihyvää tekemisistään ja terve itsekunnioitus puuttuu. Uupumus on myös yleinen oire. Masennus on yleensä pitkäaikainen tila, joka vaatii hoitoa. Masentuneet henkilöt voivat käyttäytyä itsetuhoisesti, heillä on perusteettomia itsesyytöksiä ja vaikea-asteisissa masennustiloissa itsemurhan riski on korkea.

Kaikilla kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla ei välttämättä esiinny mielialavaihteluja selvästi näiden kahden ääripään välillä, vaan maaninen jakso voi olla lievempi. Tällöin manian sijasta puhutaan hypomaanisesta jaksosta, jossa mielialan nousu tai ärtyneisyys on lievempi, mutta selvästi havaittavissa. Hänen psyykkinen tilansa on selvästi erilainen normaaliin verrattuna; hypomaaniset jaksot ovat lyhyempiä verrattuna maanisiin jaksoihin. Ne kestävät korkeintaan viikkoja.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla on usein muitakin psykiatrisia häiriöitä. Jopa puolet kärsii ahdistuneisuushäiriöstä, 40 % persoonallisuushäiriöstä ja alkoholiriippuvuus tai muut päihdeongelmat ovat yleisiä. Somaattisista sairauksista verenkiertoelinten sairauksia ja tyypin II diabetestä esiintyy enemmän kuin yleisväestössä.

Lue lisää tähän liittyvistä aiheista:

Aiheuttaja


Aivoissa tapahtuva hermosolujen signalointi tapahtuu välittäjäaineiden toimesta. Mielialaa säätelevät erityisesti noradrenaliini, serotoniini ja dopamiini -nimiset välittäjäaineet. Häiriöillä näiden välittäjäaineiden tuotannossa tai niiden ylimäärällä on yhteyttä kaksisuuntaisen mielialahäiriön kehittymiseeen. Tyyppi I:n häiriössä noradrenerginen hermovälitys kiihtyy maniassa ja alenee depressiossa. Masennuksessa serotoniinin määrä välisessä viestinnässä on vähentynyt. Dopaminergisen aktiviteetin lisääntymistä on havaittu maniavaiheessa.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön laukaisevia tekijöitä on useita, yleensä ne liittyvät elämänkriiseihin, stressiin, alkoholismiin tai huumeiden käyttöön. Synnytys lisää sairausriskiä seuraavan vuoden aikana. Mania tai depressio voi puhjeta myös ilman erityistä laukaisevaa tekijää.
 

Hoito ja seuranta


Vakavat akuutit mielialahäiriöt tarvitsevat sairaalahoitoa. Tällä tavalla voidaan seurata, ettei mielialahäiriöstä kärsivä henkilö saa tehtyä harmia itselleen tai lähimmilleen - varsinkin masennuksessa itsemurhan vaara on suuri. Tarvittaessa sairaalahoito toteutetaan mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippumatta. Akuuttivaiheen tavoite on oireettomuus. Ylläpitohoito toteutetaan avohoidossa.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito perustuu lääkehoitoon, joilla pyritään helpottamaan oireita ja estämään uusien masennus- tai maniajaksojen puhkeamista sekä turvaamaan normaali elämä. Mielialaa tasaava lääkitys on keskeistä. Tähän käytetään litiumia ja mielialaa tasaavia epilepsia- ja psykoosiläkkeitä. Jos sairaus uusii, on lääkityksen tarve yleensä elinikäinen. Masennuslääkkeiden käyttö voi laukaista uuden maniavaiheen, minkä vuoksi niiden käyttö on rajoitettua ja tarkassa valvonnassa niitä yhdistetään joskus mielialantasaajiin. Vaikeissa masennustiloissa  harkitaan sähköhoitoa kahden asianmukaisen lääkekokeilun jälkeen.

Seurannassa tulee kontrolloida mahdollisten uusien mielialan häiriöjaksojen syntymistä, koska yleensä ennen uutta sairausjaksoa ilmestyy esioirejakso. Jos näihin esioireisiin reagoidaan, saadaan hillittyä uutta sairausjaksoa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan oma aktiivisuus ja oireiden huomaaminen on erittäin tärkeällä sijalla uusien sairausjaksojen ehkäisemisessä. Tärkeää uusien sairausjaksojen ehkäisyssä on välttää stressiä ja pitää vuorokausirytmi säännöllisenä. Mielialan muutoksia on suositeltavaa seurata mielialapäiväkirjan avulla.

Lue lisää tähän liittyvistä aiheista:

Yleisyys


Kaksisuuntaisen mielialahäiriön elinikäinen esiintyvyys suomalaisilla on 1,2 - 1,8 prosentin luokkaa. Yleisimmin kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa jo nuorella iällä. Yli 90 prosentilla ensimmäinen sairausjakso ilmenee jo 15 - 35 vuoden iässä. Viive oireiden alkamisesta oikeaan diagnoosiin on pitkä, jopa 8 vuotta. Esiintyvyydessä ei ole sukupuolieroja.
 

Perinnöllisyys


Perinnöllisillä tekijöillä on merkittävä osuus taudin synnyssä ja ne selittävät jopa 80 % esiintyvyyden vaihteluista väestössä. Jos identtisistä kaksosista toinen sairastuu kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, puolessa tapauksista myös toinenkin kaksonen sairastuu ajan kuluessa samaan tautiin. Jos ensiasteen sukulainen kärsii häiriöstä, nousee sairastumisriski 5-10 kertaiseksi väestöön verrattuna. Kuitenkin yksilötasolla perimän merkitystä on nykytietämyksen valossa vielä vaikea arvioida.
 

Ennuste


Sairauden vakavuusaste ja se kuinka monesti sairaus uusiutuu, ovat yhteydessä ennusteeseen. Itsemurhakuoleman riski on yli 20-kertainen normaaliväestöön verrattuna ja noin puolet yrittää itsemurhaa elinaikana. Toistuvat sairausjaksot, parisuhteen katkeaminen, työuran loppuminen ja samanaikainen päihdehäiriö huonontavat ennustetta. Oikeanlaisella hoidolla ja sairastuneen henkilön hoitomyöntyvyydellä, sekä uusien sairausjaksojen seurannalla ja havaitsemisella voidaan pienentää tämän sairauden vakavia seuraamuksia.

Lähteet
 

Kaksisuuntainen mielialahäiriö, Käypä hoito -suositus.

Isometsä E, 2005, Kaksisuuntainen mielialahäiriö: Lääkärin käsikirja, 8. uudistettu painos. Duodecim. Helsinki.

Huttunen M, 2006, Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt: Lääkärikirja Duodecim.

Isometsä E, 2005, Depression tunnistaminen ja diagnostiikka: Lääkärin käsikirja, 8. uudistettu painos. Duodecim. Helsinki.

Salokangas R, 2002, Nuorten depressiota voidaan ehkäistä: Lääkärilehti; 2002;57(17):1922

Partonen T, 1999, Biologiset tekijät kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä: Duodecim; 1999;115(17):1928-1933

Lisätietoa

Maanis-depressiivisyys -potilasohje

Kaksisuuntainen mielialahäiriö - Suomen Mielenterveysseura

Tarkastajalääkäri on tarkastanut artikkelien sisällön 10.10.2010.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.